Kirjastokimppa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Maakuntakirjastot lakkautettiin vuoden 2017 lopussa.

Kirjastokimppa tarkoittaa itsenäisten kunnan- ja kaupunginkirjastojen välistä vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistyötä, joka ylittää kunta- ja hallintorajat. Kirjastokimpan muodostavat yleensä samassa maakunnassa sijaitsevat kirjastot, mutta kimpat saattavat toimia myös yli maakuntakirjasto- ja läänirajojen. Kimpan tavoitteena on hyödyttää kaikkia osapuolia ja asiakkaita. Maakuntakirjastot ovat monen kirjastokimpan keskeisiä toimijoita.[1][2]

Kirjastokimpat eivät ole virallisia tai hallinnollisia organisaatioita ja ne eivät saa valtionrahoitusta kuten maakuntakirjastot ja keskuskirjasto. Kimppojen kokoonpano ja toimintatapa muuttuvat tarpeen mukaan. Vuonna 2003 noin 70 % yleisistä kirjastosta kuului johonkin kimppaan.[3]

Kimpan kirjastot käyttävät useimmiten samaa kirjastojärjestelmää ja voivat tehdä yhteistyötä aineistohankinnassa. Muita yhteistyömuotoja ovat muun muassa tapahtumien järjestäminen ja yhteinen aineistorekisteri, josta asiakas näkee kimpan kaikkien kirjastojen teokset ja niiden tilan (lainassa ja paikalla olevat niteet, teosten varaustilanteen).[4] Muita asiakkaalle näkyviä yhteistyön muotoja ovat kirjastojen väliset aineistojen kuljetukset, joilla parannetaan aineiston saatavuutta.

Toinen kirjastoyhteistyömalli on seutukirjasto, joka eroaa kirjastokimpasta niin, että seutukirjaston muodostavilla kirjastoilla on yhteinen hallinto. Kirjastokimpan kirjastoilla on jokaisella oma johtajansa, seutukirjastoa johtaa yksi yhteinen kirjastonjohtaja.[5]

Kartta Suomen kirjastokimpoista

Luettelo kirjastokimpoista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
№ Kirjastokimppa Kirjastokimppaan kuuluvat kunnat
5. Anders-kirjastot Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Toholampi
18. Blanka-kirjastot Kemiönsaari, Parainen
7. Eepos-kirjastot Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Perho, Seinäjoki, Soini, Teuva, Veteli, Vimpeli, Ähtäri
6. Fredrika-kirjastot Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vöyri
13. Heili-kirjastot Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari
23. Helle-kirjastot Askola, Hanko, Inkoo, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio
26. Helmet-kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa
4. Joki-kirjastot Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Ylivieska
3. Kainet-kirjastot Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi
8. Keski-kirjastot Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski
24. Kirkes-kirjastot Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula
10. Kuopion verkkokirjasto Kaavi, Kuopio, Tuusniemi
22. Kyyti-kirjastot Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti
1. Lapin kirjasto Enontekiö, Inari, Kittilä, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio
21. Lastu-kirjastot Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä
16. Loisto-kirjastot Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä
19. Louna-kirjastot Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä
27. Lukki-kirjastot Karkkila, Lohja, Vihti
12. Lumme-kirjastot Enonkoski, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Varkaus
2. Outi-kirjastot Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Raahe, Siikajoki,Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Vihanti, Hailuoto
15. PIKI-kirjastot Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi
25. Ratamo-kirjastot Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Riihimäki
9. Rutakko-kirjastot Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä
14. Satakirjastot Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila
11. Vaara-kirjastot Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi
20. Vanamo-kirjastot Hattula, Hämeenlinna, Janakkala
17. Vaski-kirjastot Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vehmaa
28. Bibliotek.ax Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund, Vårdö

Kirjastokimppoihin kuulumattomat kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Nämäkin pitäisi lähteistää

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kekki, Kirsti: Yleisten kirjastojen kimpat. (s. 13) Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 2003, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ Heinisuo, Rami & Koskela, Sanna & Saine, Reetta: Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia (PDF) (s. 54) Opetusministeriön julkaisuja 2004:5. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Viitattu 26.8.2017.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Kekki, Kirsti: Yleisten kirjastojen kimpat. (s. 13–14) Helsingin yliopiston kirjaston tiedotuslehti, 2003, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Heinisuo, Rami & Koskela, Sanna & Saine, Reetta: Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia (PDF) (s. 53–54) Opetusministeriön julkaisuja 2004:5. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017.
  5. ↑ Karvonen, Mari: ”Maailman meno on nykyään se, että pitäkää itsestänne ääntä mediassa” : selvitys KAINET-kirjastojen yhteistyön toimivuudesta (s. 12) 2010. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.8.2017.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirjastokimppa&oldid=22669584”