Vantaa

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Helsingin maalaiskunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunkia. Sanan ”Vantaa” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Vantaa
Vanda

vaakuna

sijainti

Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Ylhäältä vasemmalta myötäpäivään: Kielotorni Tikkurilassa, Helsinki-Vantaan lentoasema, peltomaisemaa Sotungissa, viihdekeskus Flamingo ja kauppakeskus Jumbo, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, Martinlaakson ostari ja Vaaralan kappeli
Sijainti 60°17′40″N, 025°02′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 092
Hallinnollinen keskus Malmi (–1945)
Tikkurila (1946–)
Perustettu 1331
– kauppalaksi 1972
– kaupungiksi 1974
Kokonaispinta-ala 240,35 km²
272:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 238,38 km²
– sisävesi 1,97 km²
Väkiluku 251 070
4:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
väestötiheys 1 053 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,2 %
– 15–64-v. 67,3 %
– yli 64-v. 15,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 70,9 %
ruotsinkielisiä 2,2 %
– muut 26,9 %
Kunnallisvero 6,40 %
300:nneksi suurin 2024 [5]
Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen[6][7]
Hallituksen puheenjohtaja Mika Kasonen[8]
Vantaan kaupunginvaltuusto 67 paikkaa
– puheenjohtaja Säde Tahvanainen[9]
  2021–2025[10]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • Kesk.
 • KD
 • Liik.
 • RKP
 • Leveli-ryhmä

18
16
11
9
4
2
2
2
2
1
www.vantaa.fi

Vantaa (ruots. Vanda, vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta, ruots. Helsinge) on kaupunki Helsingin metropolialueella, Uudellamaalla. Vantaan kaupungissa asuu noin 251 000 henkilöä. Väkiluvultaan Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki.[2] Rakenteellisesti Vantaa kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.[11][12]

Vantaa on saanut nimensä muinaisten hämäläisten kaupungin läpi virtaavasta joesta käyttämän nimen mukaan. Vantaan edeltäjän Helsingin pitäjän (ruots. Helsinge) historia ulottuu ainakin 1300-luvulle. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta vuonna 1865 annetun Suomen ensimmäisen kunnallislain johdosta. Vuonna 1972 Helsingin maalaiskunta muutettiin Vantaan kauppalaksi ja tämä vuonna 1974 nykyiseksi Vantaan kaupungiksi.

Vantaa on maalaiskunnan ajoista lähtien kehittynyt nykyiselleen maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Vantaalle ovat Espoon tapaan ominaisia esikaupunkimaiset lähiöt ja yhden selkeän keskustan puuttuminen. Keski-Vantaalla sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasema, Suomen tärkein lentoasema.

Vantaa on pääkaupunkiseutuun kuuluva sisämaan kaupunki, joka sijaitsee kuitenkin lähellä Suomenlahden rannikkoa. Vantaan naapurikuntia ovat etelässä Helsinki, lännessä Espoo, luoteessa Nurmijärvi, pohjoisessa Tuusula ja Kerava sekä idässä Sipoo.

Alavaa rannikkoseutua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskeltä Vantaata voi löytää yhä vanhoja maaseutuympäristöjä. Länsi-Vantaa on suurelta osin hajarakennettua aluetta. Kuva Viinikkalasta.

Vantaa on pääosin jokien halkomaa alavaa aluetta. Sen pinta-ala oli 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 240,35 km², josta 238,38 km² on maata ja 1,97 km² sisävesialueita.[1] Länsi-Vantaan läpi kulkee Vantaanjoki, ja Itä-Vantaalla virtaa Vantaanjoen sivujoki Keravanjoki. Vuosaaren mukana vuonna 1966 Helsingin maalaiskunta menetti kaimakaupungilleen lähes koko merenrannikkonsa.[13] Kaakkoiskulmassaan Vantaa ulottui kuitenkin vielä vuoden 2008 loppuun saakka merenrantaan Porvarinlahdella, kunnes vuonna 2009 ”Västerkullan kiila” ranta-alueineen liitettiin Helsinkiin yhdessä osan Sipoota kanssa.[14][15] Vantaasta tuli tuolloin muodollisesti Pohjoismaiden toiseksi suurin ”sisämaakaupunki” Tampereen jälkeen.lähde?

Vantaalla on järviä suhteellisen vähän ja ne ovat pieniä. Suurin niistä on Silvolan tekojärvi, joka liittyy pääkaupunkiseudun vedensaantijärjestelmään yhdessä Päijännetunnelin kanssa. Itä-Vantaalla on lisäksi virkistyskohteena tunnettu Kuusijärvi ja Länsi-Vantaalla Pähkinärinteen alueella on pieni Lammaslampi. Lisäksi Espoon Pitkäjärven koillisin kolkka ulottuu läntisen Vantaan puolelle Kehä III:n ja Hämeenkylän välisellä alueella. Vantaan länsirajalla Petikossa on vielä osa pienestä Odilammesta Vihdintien pohjoispuolella. Sipoonkorven kansallispuiston järvistä Vantaalle sijoittuvat Bisajärvi ja pääosa Gumböle träskistä. Hiekkakuoppiin muodostuneita lampia ovat muun muassa uimapaikaksi kunnostettu Vetokannas Vantaanlaaksossa sekä Vaaralan Vaaralanlammet.[16]

Kuusijärvi on kesäisin suosittu virkistysalue.

Vantaan itäisimmät asuinalueet, Rajakylä ja Länsimäki sijaitsevat aivan Helsingin rajan pinnassa ja ne liittyvät viereisiin Helsingin puolella sijaitseviin Vesalan ja Mellunmäen asuinalueisiin. Mellunmäen metroaseman kääntöraiteisto sijaitsee osittain Vantaan puolella.[17]

Vantaan kallioperä on vanhaa ja sitä leimaavat suuret ruhjelaaksot, kuten kaupungin alueen kaakkoiskulmasta Mustavuorenpäivitettävä kupeesta alkunsa saava pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Itä- ja länsirajojen tuntumassa pinnanmuodot kohoavat paikoin jyrkästi noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta. Vantaan korkeimmat kukkulat ovat kuitenkin osin keinotekoisesti kasvatettuja täyttömäkiä: Petikonhuippu Petikossa (runsas 96 m; saattaa valmistuessaan kohota noin 120 metriin) ja Kulokukkula Korsossa (yli 93 metriä, huippua suunnitellaan nostettavaksi täyttömailla noin 105 metriin).[18][19]

Kallioperän maapeite on 10 000 vuotta sitten vetäytyneiden jääkauden jäämassojen muovaamaa. Mäkien laet ovat yleensä moreenisia tai paljaskallioisia, rinteet ovat hiekka- ja sorapitoisia. Vantaan keskiosan halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujakso, joka on kaupungin parhaita pohjavesialueita. Jääkauden jälkeen suurin osa nykyisen kaupungin alueesta oli meren peitossa korkeimpia mäkiä lukuun ottamatta. Maan kohotessa jäljelle jäi pitkälle sisämaahan ulottuvia merenlahtia sekä Vantaanjoki, joka muutti lasku-uomaansa Mätäojasta Keravanjokeen noin 2 000 vuotta sitten. Lahdet huuhtoivat mäkien rinteitä jättäen niihin nykyisin havaittavia rantamuodostumia. Lisäksi ne keräsivät pohjaansa tasaisia savikkoja, jotka nyt muodostavat laaksoja erityisesti jokien varsilla.lähde?

Vantaa kuuluu pohjoiseen havumetsä- eli boreaaliseen vyöhykkeeseen ja se edustaa kasvillisuudeltaan vyöhykkeen eteläisiä osia. Vantaa sijaitsee havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeistä pohjoisemman Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan eteläboreaalisen ja Lounais-Suomea luonnehtivan hemiboreaalisen alavyöhykkeen raja-alueella. Hemiboreaali on vaihettumisaluetta havu- ja lehtimetsien välillä, ja siellä kasvaa luonnostaan metsäpuina havupuiden seassa esimerkiksi tammea ja jalavaa. Vantaata halkovat jokilaaksot savikkoineen ovat olleet aiemmin täynnä reheviä lehtoja, mutta nykyisin suurelta osin viljelysmaata. Kuitenkin vielä paikoin niiden reunoilta alkavat rehevät sekametsät, jotka vaihtuvat paikoin varjoisiksi kuusikoiksi. Mätäojan varrella on säästynyt edustavia tervaleppäluhtia, joissa tavataan harvinaisia hyönteis- ja kasvilajeja. Vantaalla yleisin metsäkasvillisuustyyppi on kuusta ja koivua kasvava mustikkatyypin tuore kangas, sen sijaan kuivat kankaat sijoittuvat vain karuille ja kallioisille seuduille. Toiseksi yleisin metsätyyppi on tuoreen kankaan kaltainen, mutta sitä rehevämpi lehtomainen kangas. Sen aluskasvillisuutta luonnehtivat mustikan lisäksi käenkaali, sudenmarja ja hiirenporras, sekä paikoin valkovuokko. Reheviä lehtoja kasvaa näiden kahden vallitsevan metsätyypin seassa siellä täällä mosaiikkimaisesti, ja niissä tavataan yleisesti eteläisiä lehtolajeja, kuten sinivuokkoa. Vantaalla lehtojen kirjo on valtava, vaihdellen kosteista varjoisista kuusivaltaisista kotkansiipilehdoista, sinivuokkoa ja pähkinäpensasta kasvaviin kuiviin lehtoihin ja jalopuulehtoihin. Keväisin toukokuun ensimmäisillä viikoilla lähes kaikissa lehdoissa, ja lehtomaisissa metsissä kukkivat valkovuokot hyvin silmiinpistävästi, mikä on ominainen piirre Lounais- ja Etelä-Suomen metsäkasvillisuudelle. Tammistossa sijaitsee monisatavuotinen tammilehto, ja Tammiston metsäalueen on katsottu olevan pääkaupunkiseudun ainoa luonnonvarainen tammimetsä. Metsä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1946.[20]

Vaikka Vantaa on pitkälle kaupungistunut, suuri osa sen pinta-alasta on yhä maaseutumaista peltoympäristöä tai metsää. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta Vantaalla on 12,41 neliökilometriä (noin 5 % kaupungin pinta-alasta).[21] Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1946 Tammistoon. Vantaan luonnonsuojelualueilla elää kaksi erityisesti suojeltua lajia, kovakuoriaislaji halavasepikkä ja kämmekkälaji sääskenvalkku.[22]

Talvinen Matarinkoski.
Vantaan ilmastodiagrammi lentoaseman mittauspaikalta.

Vantaan ilmasto on viileänlauhkea kylmätalvinen ja lämminkesäinen. Kaupunki sijaitsee Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Dfb-ilmastotyypin alueella lähellä sen ja kylmemmän Dfc-ilmastotyypin rajaa. Ilmastotyypille on ominaista alle −3 °C:n keskilämpötila kylmimpänä kuukautena ja kesällä 10–22 °C:n keskilämpötila vähintään neljänä kuukautena.

Helmikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on vuosien 1981–2010 mittaustietoihin pohjautuvan hila-aineiston perusteella noin −5,8 astetta.[23] Tämän jälkeen lämpötilat kohoavat nopeasti. Huhtikuun keskilämpötila on samalta jaksolta +4,0 astetta ja toukokuun 10,5 astetta. Heinäkuu on lämpimin kuukausi, jolloin pitkäaikainen keskilämpötila on +17,7 astetta. Toiseksi lämpimin kuukausi on elokuu, jonka keskilämpötila on +15,7 astetta, kolmantena on kesäkuu, jolloin keskilämpötila on vertailujaksolla ollut +14,7 astetta.[23] Hellepäiviä kertyy Vantaalla keskimäärin 17, ja näistä keskimäärin yli puolet heinäkuussa. Satunnaisina vuosina hellettä voi esiintyä jopa syyskuussa. Kesän ukkoskausi on Vantaalla hyvin lyhyt ja vaihteleva: se alkaa tyypillisesti juhannuksen tienoilla, ja loppuu elokuun puolessa välissä, huipun ollessa heinäkuun viimeisellä viikolla.

Lämpötilojen aleneminen syksyisin on keskimäärin kevään nousua hitaampaa. Vuorokauden keskimääräinen lämpötila marraskuussa on +0,3 astetta ja joulukuussa −3,3 astetta.[23] Syksyisin ja alkutalvesta Vantaan yli liikkuu useita Atlantilta itään matkaavia myrskymatalapaineita. Sijainti Golfvirran lämmittämässä Fennoskandiassa ja Suomenlahden rannikon tuntumassa tekee Vantaasta leveysasteeseensa nähden selvästi keskimääräistä lauhkeamman alueen. Esimerkiksi Grönlannin eteläkärki sijaitsee kaupunkia etelämpänä, samoin Labradorin niemimaan tundra-alueet. Ajanjakso, jolloin Vantaalla normaalisti on pysyvä lumi maassa, on yleensä joulukuun lopusta huhtikuun alkupäiviin, jolloin lumet sulavat nopeasti. Hellepäiviä Vantaalla kertyy kesässä yleensä 10–15 ja niitä esiintyy toukokuusta elokuulle. Vantaan säähavaintoasemien mittaushistorian alin lämpötila −37,7 °C mitattiin Tammistossa 31.1.1967[24] ja ylin lämpötila 33,7 °C Helsinki-Vantaan lentoasemalla 28.7.2010.[25]

Keväät ovat sademäärältään huomattavasti syksyjä niukempia. Helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa sataa kuukausittain vain 30–40 millimetriä. Kesällä sää muuttuu sateisemmaksi, ja heinä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa sataa keskimäärin luokkaa 60–80 millimetriä kuukaudessa. Vuosivaihtelu on suurta: loppuvuoden kuukausina esiintyy toisinaan niin alle 20 millimetrin jääviä kuin yli 200 millimetriin nousevia kuukausisademääriä. Harppaus kuivempaan suuntaan koetaan vastaavasti alkuvuodesta. Vantaan vuosisademäärä on vedeksi muunnettuna keskimäärin 682,9 millimetriä.[26]

Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,8 −2,0 2,2 9,1 16,0 20,1 23,0 21,2 15,7 8,6 3,4 0,4 ka. 9,7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,1 −7,9 −5,0 0,1 5,3 10,2 13,3 12,0 7,7 2,8 −1,0 −4,4 ka. 2,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −4,3 −4,9 −1,4 4,5 10,9 15,3 18,3 16,6 11,6 5,8 1,4 −1,9 ka. 6
Sademäärä (mm) 54 41 34 36 39 64 64 78 62 79 70 62 Σ 683
Sadepäivät (d) 12 9 8 7 7 10 8 11 9 11 12 12 Σ 116
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−1,8
−7,1
−2,0
−7,9
2,2
−5,0
9,1
0,1
16,0
5,3
20,1
10,2
23,0
13,3
21,2
12,0
15,7
7,7
8,6
2,8
3,4
−1,0
0,4
−4,4
S
a
d
a
n
t
a
54
41
34
36
39
64
64
78
62
79
70
62


Pääartikkeli: Vantaan historia
Vantaankoski.
Vantaanjoki.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko.

Vantaan Brunabergetistä on löytynyt suorakaiteen muotoisen asumuksen jäänteet, jotka on ajoitettu 6700–6500-luvuille eaa. Asumus sijaitsi silloin merenrannalla Keravanjoen suun lähistössä. Kymmeniä vuosia käytössä ollut asumus oli käytössä ilmeisesti talvisaikaan.[27] Jönsaksenista on löytynyt laaja mesoliittisen kivikauden kalmistollinen asuinpaikka, joka oli sijainnut merenlahden suussa.[27] Vantaalla kivikaudella asuneet ihmiset hakivat ravintonsa pääasiassa mereltä. Hylkeet olivat tärkeä saaliseläin, mutta Jokiniemen neoliittisen kivikauden asuinpaikan runsaiden asuinpaikkalöytöjen joukossa on muun muassa jäänteitä pyöriäisestä.[28] Samalta ajalta ovat peräisin myös Hakkilan Stenkullasta on löydetyt kiinteiden asumusten jäänteet.[29]

Rautakauden historiaa Vantaalla ei tunneta kovin tarkasti[30], mutta sen lopulla Uudenmaan alue oli harvaan asuttua Hämeen takamaata[31]. Vantaan tutkituin rautakautinen asuinpaikka sijaitsee samassa paikassa kuin aiemmat Jönsaksen ja Palmun kivikautiset asuinpaikat. Näistä paikoista on löytynyt Morbyn keramiikkaa, ja Jönsaksesta myös rautakuonaa. Jönsaksessa on tutkittu myös rautakaudelle ajoittuvia tulisijoja.[32] Länsisalmen Gubbackasta on löytynyt asutuksen jäänteitä 900-luvulta lähtien[33] sekä pajan jäänteitä 1100- ja 1200-lukujen vaihteesta.[34]

Vantaan alueella ammoin olleista kylistä kertovat maaperän siitepölyanalyysissa näkyvä maanviljelyn kiinteytyminen sekä nimistötutkimuksen ja historiallisen asiakirjalähteiden pohjalta tehtävä takautuva päättely. Suomalaisasutus on Saulo Kepsun mukaan syntynyt Hämeestä käsin Helsingin ja Vantaan seudulle 1000–1300-luvulla, mahdollisesti jo aiemmin. Hämäläisillä oli seudulla kalastuspaikkoja ja muita nautintamaita.[35]

Ruotsalaisten hämäläisiä vastaan 1200-luvun puolivälissä tekemän niin sanotun toisen ristiretken jälkeen ruotsalainen kolonisaatio ulottui myös Vantaalle muun Uudenmaan kolonisaation yhteydessä. Ruotsalaiset nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa).

Varhaisin tämän vesistön muodossa Helsingaa mainitseva asiakirja on kuningas Maunu Eerikinpojan kirje 15. toukokuuta 1351, jossa kuningas lahjoitti kalastusoikeudet Helsinginjoen koskiin virolaisen Padisen sisterssiläisluostarille. Samaa päivämäärää juhlistetaan nykyisin Vantaan päivänä.

Pitkään luultiin myös, että varhaisin säilynyt asiakirjamaininta Helsingin pitäjästä olisi vuodelta 1351, jota pidettiin pitäjän synnyinvuotena aina vuoteen 2018 saakka. Kun historioitsija Tapio Salminen 2010-luvulla tutki aineistoja kirjoittaessaan teostaan Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika (Vantaan kaupunki, 2013), hän löysi 20 vuotta varhaisemman maininnan alueesta.[36] Ensimmäinen kirjallinen maininta Vantaan alueesta onkin nykytietämyksen valossa kuningas Maunu Eerikinpojan Västeråsissa 14. syyskuuta vuonna 1331 antama asiakirja, joka koskee piispankymmenysten suorittamista, jolla vaadittiin jokaiselta 7 vuotta täyttäneeltä asukkaalta naula voita piispalle annettavaksi.[37]

Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge) sai siis nimensä Helsinginjoen mukaan. Sama joki, tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors (Helsingin­koski), on antanut nimensä myös pitäjän alueelta lohkaistulle, vuonna 1550 perustetulle Helsingille (ruots. Helsingfors).

Helsinginjoen yläjuoksun varrella, erityisesti nykyisen Riihimäen seudulla asuneet hämäläiset kutsuivat samaa jokea Vantaanjoeksi alueella sijaitsevan Vantaanjärven ja Vantaa-nimisen kylän mukaan.[38] Vantaanjoki (ruots. Vanda å) vakinaistuikin joen nimeksi 1500-luvulla. Myös Helsingin maalaiskunnan alueella, Vantaankosken länsipuolella, on ennen Vantaan kauppalan perustamista ollut Vantaa (ruots. Vanda) -niminen kyläkunta, joka alueeltaan vastasi lähinnä nykyistä Vantaanlaakson kaupunginosaa.[39]

Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370–1390-lukujen aikana. Ensimmäisen kerran pitäjän kirkkoherra mainitaan asiakirjoissa vuonna 1395. Helsingin pitäjän Pyhälle Laurentiuksen kirkko mainitaan vuonna 1401, kun Rekolan rälssi lahjoitti kirkolle yhden veromarkan arvoisen alan Rekolasta sielumessujen järjestämiseksi lahjoittajien ja heidän perheensä parhaaksi. Virolaisluostarin oikeudet siirtyivät niiden loputtua vuonna 1428 Turun piispanistuimelle. Kaupalla vaurastuneen pitäjän vanha puinen, Suuren rantatien ja rannikolta Hämeen linnaan johtavan Hämeentien äärellä sijainnut kirkkorakennus korvattiin kivikirkolla. Nykyinen Pyhän Laurin kirkko valmistui vuoteen 1460 mennessä.[40] Ruotsalaisten maahanmuutto jatkui niin, että 1500-luvulle tullessa he muodostivat jo enemmistön koko Helsingin pitäjän väestöstä.[35]

Vuonna 1865, kun kunnallishallinnosta annetun asetuksen mukaisesti perustettiin maalaiskunnat, Helsingin pitäjän viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta.[41][42] Kunnan ruotsinkielisenä nimenä oli edelleen Helsinge (ilman landskommun-sanaa).[41] Kun kunta yli sata vuotta myöhemmin aiottiin muuttaa kauppalaksi, nimivaihtoehtoina olivat muun muassa Helsingin kauppala, Helsinginjoen kauppala ja Vantaanjoen kauppala. Lopulliseksi nimeksi valittiin lyhyesti Vantaan kauppala Vantaanjoen mukaan. Vantaa tuli kauppalaksi vuoden 1972 ja kaupungiksi vuoden 1974 alussa.[42]

Koko väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Martinlaakson ostari, jonka paikalla sijainnut vanha liikekeskus purettiin. Uusi liikekeskus avattiin syksyllä 2011. Sen vieressä oleva Martintorni on Vantaan korkein tornitalo 56 metrin korkuisena.
Tammiston luonnonsuojelualue.
Sudentassu-silta johtaa Sipoonkorven kansallispuistoon.

Vantaan asukasluku on 251 070 (31.10.2024).[2]. Kaupungin asukkaista noin puolet on syntyperäisiä pääkaupunkiseutulaisia. Vantaan väestöstä oli vuonna 2000 syntyperäisiä vantaalaisia 26,4 prosenttia, vuoden 2015 alussa osuus oli 27,5 %. Helsingissä syntyneiden osuus oli tuolloin laskenut 19,6 prosenttiin ja Espoossa syntyneitä on muutama prosentti väestöstä.[43]

Vuoden 2017 lopussa Vantaan 15 vuotta täyttäneistä asukkaista peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 69 prosenttia.[44] Väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut siis enintään perusasteen tutkinnon. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 38 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista (31 %) alimman korkea-asteen oli suorittanut 9 %, alemman korkeakouluasteen 12 % ja ylemmän korkeakouluasteen 9 % väestöstä.

Vantaalainen tulonsaaja ansaitsee keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa, mutta vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.[45] Vantaalla on Suomen suurin osuus toimeentulotuen saajia. Lähes joka kymmenes asukas saa perustoimeentulotukea Vantaalla.[46]

Tuloerot Vantaan sisällä ovat varsin suuret lähiöseutujen ja pientaloalueiden välisten erojen takia. Naiset ansaitsevat keskimäärin 71 % miesten tuloihin nähden[47], mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (69 %).lähde?

Kaupungissa asuu paljon lapsiperheitä, ja niitä on noin 55 prosenttia kaikista talouksista[48]. Vantaan väestöstä on 50,2 % naisia.[49]

Vantaan väestönkehitys
Vuosi Asukasluku
1805¹ &&&&&&&&&&&04840.&&&&004 840
1865² &&&&&&&&&&&06974.&&&&006 974
1880² &&&&&&&&&&&07819.&&&&007 819
1890² &&&&&&&&&&&08865.&&&&008 865
1900² &&&&&&&&&&011110.&&&&0011 110
1910² &&&&&&&&&&018321.&&&&0018 321
1920² &&&&&&&&&&022368.&&&&0022 368
1930² &&&&&&&&&&023558.&&&&0023 558
1940² &&&&&&&&&&031511.&&&&0031 511
1950 &&&&&&&&&&014976.&&&&0014 976
1960 &&&&&&&&&&041906.&&&&0041 906
1970 &&&&&&&&&&072215.&&&&0072 215
1980 &&&&&&&&&0129918.&&&&00129 918
1990 &&&&&&&&&0152272.&&&&00152 272
2000 &&&&&&&&&0176386.&&&&00176 386
2010 &&&&&&&&&0200029.&&&&00200 029
2020³ &&&&&&&&&0231633.&&&&00231 633
2030³ &&&&&&&&&0267096.&&&&00267 096
2040³ &&&&&&&&&0287931.&&&&00287 931
Merkkien 1–3 selitykset
Väkiluvun muutos vuodesta 1900
Vuodet Väkiluvun muutos
1900–1910 +7 211
1910–1920 +4 047
1920–1930 +1 190
1930–1940 +7 953
1940–1950 −16 535
1950–1960 +26 930
1960–1970 +30 309
1970–1980 +57 703
1980–1990 +22 354
1990–2000 +24 114
2000–2010 +23 643

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vantaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
132 050
1985
  
143 844
1990
  
154 933
1995
  
166 480
2000
  
178 471
2005
  
187 281
2010
  
200 055
2016
  
219 341
2020
  
233 383
Lähde: Tilastokeskus.[51]

Ruotsinkieliset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virtatalo Myyrmäessä.

Vantaa on ollut enemmistöltään suomenkielinen 1900-luvun alun jälkeen. Ruotsinkielisten lukumäärä on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen myötä ruotsinkielisten osuus väestöstä on ollut jatkuvasti laskusuuntainen. Vuonna 1960 vantaalaisista noin kymmenen prosenttia oli ruotsinkielisiä ja vuonna 1980 viisi prosenttia. Vuonna 2022 ruotsinkielisiä asui Vantaalla 5 447 henkilöä eli 2,2 prosenttia kaupungin asukkaista. Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 5,5 % ja Espoossa 6,6 %. Vantaa on kuitenkin yhä virallisesti kaksikielinen, sillä kielilain mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, mikäli kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) suuruus on vähintään 8 % tai 3 000 asukasta.[52] Väkilukuun suhteutettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista. Vuonna 2019 ruotsinkielisten osuus oli Vantaan kaupunginosista suurin Helsingin pitäjän kirkonkylässä (19,0 %), Sotungissa (16,6 %) ja Luhtaanmäellä (11,5 %).[53]

Ulkomaalaistaustaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Vantaalla asui 61 440 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 25,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 38 001 asukasta.[54] Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui äidinkielenään 60 280 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, viro ja arabia.[54] Vantaa-info on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Vantaan alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen. Vantaalla vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla Suomessa.[55]

Vantaan väestö, syntyperä (2022)
Syntyperä Asukasluku Prosenttia
 Suomi 181 379 74,7
 Neuvostoliitto 9 714 4,0
 Viro 9 649 4,0
 Irak 4 076 1,7
 Jugoslavia 3 400 1,4
 Somalia 3 272 1,3
 Vietnam 2 261 0,9
 Afganistan 1 663 0,7
 Intia 1 571 0,6
 Turkki 1 479 0,6
 Kiina 1 310 0,5
 Filippiinit 1 077 0,4
 Thaimaa 1 026 0,4
 Syyria 982 0,4
 Iran 937 0,4
 Venäjä 936 0,4
Pääartikkeli: Uskonto Vantaalla
Korson helluntaiseurakunta maaliskuussa 2017.

Vuoden 2022 lopussa Vantaan asukkaista vähemmistö, 49,1 %, kuului evankelisluterilaiseen kirkkoon, 1,1 % Suomen ortodoksiseen kirkkoon ja 3,3 % muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Väestöstä 46,5 % ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut.[56] Vantaan suomenkielisestä väestöstä luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2022 lopussa 64 prosenttia asukkaista.[57]

Luterilaiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vantaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[58]:

Nämä seurakunnat muodostavat Vantaan seurakuntayhtymän (ruots. Vanda kyrkliga samfällighet).

Vuodesta 2016 lähtien Vantaalla on toiminut myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta.[59]

Muut seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vantaan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[60] Tikkurilan ortodoksinen kirkko toimii Tikkurilan urheilupuiston vieressä Viertolassa.[61][62]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vantaalla toimivat Myyrmäen helluntaiseurakunta, Vantaan Kotikirkko ja Vantaan Minttukirkko. Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Vantaalla toimivat Credo-kirkko, Korson helluntaiseurakunta ja Seutulan Betania.[63]

Suomen Vapaakirkon Vantaan vapaaseurakunnan toimipiste sijaitsee Hiekkaharjussa, vapaaseurakunta on lisäksi perustanut Länsi-Vantaalle Askistoon Länsi-Vantaan vapaaseurakunnan.

Jehovan todistajien Suomen haaratoimisto, joka on organisaation ylin porras Suomessa, sijaitsee Koivuhaassa. Vantaalla on kaksi Jehovan todistajien valtakunnansalia: Koivuhaassa ja Martinlaaksossa.

Vuoden 2020 lopussa Vantaalla oli 237 231 asukasta, joista 232 481 asui taajamissa, 551 haja-asutusalueilla ja 4 199:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vantaan taajama-aste on 99,8 %.[64] Vantaan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[65]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2020)
1 Helsingin keskustaajama* 232 258
2 Klaukkala* 195
3 Söderkulla* 28

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vantaan keskuspaikka Tikkurila ja muut aluekeskukset eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Vantaan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,46 neliökilometriä. Klaukkalan taajama ulottuu pääosin Nurmijärven kunnan alueelle. Söderkullan taajama ulottuu pääosin Sipoon kunnan alueelle, kuuluen osin myös Helsingin kaupungin alueelle.

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vantaan kaupunginjohtaja

Helsingin maalaiskunnan kunnanjohtajat ja Vantaan kauppalan-/kaupunginjohtajat:

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Lauri Korpinen 1957–1961
Lauri Lairala 1961–1989
Pirjo Ala-Kapee 1989–1997
Erkki Rantala 1997–2003
Juhani Paajanen 2003–2011
Jukka Peltomäki 2011
Kari Nenonen 2012–2018
Ritva Viljanen 2018–2023[7]
Pekka Timonen 2023–[7]

Suuralueet ja kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaan suuralueet ja kaupunginosat kartalla (1.1.2009).

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen. Nämä jakautuvat edelleen yhteensä 61 kaupunginosaan (väestö 31.12.2019).[66]

Suuralueiden väkiluvut ja kaupunginosat avattavissa laatikoissa[66]:

Korruptio ja väärinkäytökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyviä rakenteellisen korruption esimerkkejä Vantaalla ovat muun muassa Hyvä veli -verkostot. Elannolla on esitetty olleen vahva vaikutusvalta Vantaan aluerakentamisessa tehtyihin kaavoitusratkaisuihin. Vantaalaispoliitikkoja oli mukana Hakan ja Polarin Poka-yhteistyössä, johon liittyi puolueiden tukeminen ja yhteistyö rakennushankkeiden ohjauksessa. Pokan jälkeinen ilmiö myönteisestä kaavapäätöksestä ja vaalirahoituksen kytkennästä liittyy Tammiston kaavoitukseen, josta tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen lahjuksen ottamisesta.[67][68][69]

2010-luvulla Helsingin hovioikeus tuomitsi Vantaan kaupunginjohtajan sakkoihin lahjusrikkomuksesta, joka liittyi Marja-Vantaa-projektiin.[68]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla on seitsemän terveysasemaa. Useimmilla suuralueilla on oma terveysasemansa, joskin Aviapoliksen ja Kivistön suuralueita palvellaan viereisten suuralueiden terveysasemilta.[70] Sairaaloita on kaksi: Peijaksen sairaala Asolassa, joka kattaa Vantaan ja Keravan väestön sairaalapalvelut, sekä Katriinan sairaala Seutulassa. Peijas vastaa äkillisistä terveyspalveluista, ja Katriina pitkäaikaishoidosta ja yleensä vanhusten hoidosta.[71]

Rajakylän koulu.

Vantaa tarjoaa monta mahdollisuutta perusopetuksen saralla, ja Vantaalla olikin keväällä 2016 yhteensä 44 suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä peruskoulua.[72][73] Kouluja on monen eri kokoisia, joista pienimpää edustaa ruotsinkielinen Helsingin pitäjän kyläkoulu Kyrkoby skola, joka on toiminut jo vuodesta 1837 samassa koulurakennuksessa.[74] Suurimmat peruskoulut ovat puolestaan yli 800 oppilaan suomenkielisiä yhtenäiskouluja kuten Mikkolan ja Lehtikuusen koulu. [75] Vantaan peruskoulut voidaan ryhmitellä suuralueiden mukaan kolmeen alueeseen:

Lukiot ja ammatillinen koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lumon lukio Korsossa.

Lukioista viisi on suomenkielistä päivälukiota ja yksi ruotsinkielinen; joukossa on kaksi yli tuhannen oppilaan suurlukioita (Tikkurilan lukio ja Vaskivuoren lukio). Niiden lisäksi on Vantaan seudun steinerkoulu lukioineen, Sotungin etälukio ja Vantaan aikuislukio.[76] Ammatillista koulutusta antavista oppilaitoksista suurimmat ovat Vantaan ammattiopisto Varia ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos MERCURIA. Tämän lisäksi ammatillista koulutusta antavat Vantaalla Rikosseuraamusalan koulutuskeskus sekä Työtehoseura ja Edupoli, joista kaksi viimeksi mainittua tarjoaa nuorten ja aikuisten ammattikoulutusta ja järjestää ammatillisia näyttökokeita.[77] Erityisryhmille ammatillista koulutusta tarjoavat Keskuspuiston ja Kiipulan ammattiopiston Vantaan sivutoimipisteet. Myös ammatillisen koulutuksen yhteydessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto esimerkiksi Vantaan ammattiopisto Variassa).[78]

Vantaalla toimii yhdeksän lukiota[76][78]:

Korkeakoulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat Metropolia ja Laurea. Metropolialla on toimipisteitä Myyrmäessä (teknillinen koulutus ja Metropolia Business School) ja Tikkurilassa (muotoiluinstituutti). Laurealla on sekä viestinnän että sosiaali- ja terveysalan opetusta Tikkurilassa.[79]

Vantaan musiikkiopisto.

Vantaan aikuisopisto on yksi Suomen suurimmista kansalaisopistoista. Lisäksi opetusta tarjoavat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto, Vantaan Sanataidekoulu sekä muutama yksityinen musiikkiopisto.

Koulutusta maahanmuuttajille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kieltä voi opiskella eri puolella Vantaata. Osa kursseista on ilmaisia ja osasta pitää maksaa kurssimaksu.[80]

Kaupunginkirjastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kaupunginkirjastolla oli vuonna 2023 yhteensä 11 toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Kokoelmiin kuului yhteensä noin 526 000 aineistonidettä.[81] Vantaan kaupunginkirjasto on osa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoa.[82]

Hakunilan uimahalli.

Kaupungilla on muun muassa viisi uimahallia, useita kuntosaleja,[83] neljä sisäurheiluhallia,[84] kolme jalkapallohallia,[85] noin 25 tenniskenttää,[86] jäähallit Tikkurilassa (Trio Areena ja harjoitusjäähalli) sekä Myyrmäessä,[87] talvisin kymmeniä jääkiekkokenttiä tai luistelualueita[88], 16 valaistua kuntorataa[89] ja 14 skeittipaikkaa[90].

Vantaalla toimii lisäksi kolme golfkenttää. Keimolassa on kaksi 18-reikäistä kenttää, Hiekkaharjun liikuntapuistossa (Jokiniemen ja Havukosken kaupunginosissa) on 9-reikäinen golfkenttä ja Petikossa 9-reikäinen golfkenttä, joka laajennetaan vuonna 2018 18-reikäiseksi kentäksi.[91][92][93]

Vantaan kaupungin talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauppakeskus Jumbo-Flamingo on Vantaan Pakkalassa sijaitseva Suomen toiseksi suurin kauppakeskus.

Vantaa on viime vuosina tasapainottanut talouttaan vuonna 2012 hyväksytyn talous- ja velkaohjelman mukaisesti. Lainakannan kasvu saatiin taitettua valtuustokauden 2013–2017 loppuun mennessä. Vuonna 2016 kaupunki pystyi hieman lyhentämään yli miljardiin euroon noussutta lainakantaa.

Vantaan kuten koko kuntasektorin velkamäärän kasvu on tapahtunut käytännössä 2000-luvulla. Vantaan osalta velan kasvu kiihtyi, kun Kehäradan ja Kehä III:n suuret investoinnit osuivat vuoden 2008 rahoituskriisiä seuranneeseen pitkittyneeseen matalasuhdanteeseen.

Vantaalla on valtakunnallisesti katsoen korkea verotulopohja, mutta pääkaupunkiseudun vertailussa verotulot ovat Espoota ja Helsinkiä matalammat. Valtionosuusjärjestelmä sekä sen valtakunnalliseen vertailuun perustuva verotulotasaus on nähty ongelmallisina pääkaupunkiseudun kaupunkien erityishaasteiden sekä jatkuvan voimakkaan kasvun vuoksi.

Vantaan kunnallisveroprosentti on 19,00, mikä on selvästi alle koko maan keskiarvon ja suurten kaupunkien alhaisimpia[94]. Kunnallisveroprosenttia on Vantaalla nostettu viimeksi vuodelle 2010. Valtio on nostanut kiinteistöveroprosenttien alarajoja lainsäädännön kautta.

Suurten kaupunkien talouden tunnuslukujen vertailuissa Vantaan asema on kehittynyt myönteisesti viime vuosina. Kuntakonserneja ja erityyppisiä investointien rahoitustapoja tarkastellen kaupunkien lainamäärien vertailut tasoittuvat[94]. 2000-luvun alkupuolella yli puolet koko kaupungin veloista koostui kaupungin omistamista vuokra-asunnoista (VAV Asunnot Oy). Toisaalta kaupunki ajautui kriisiin pääosin siksi, koska se on tehnyt laajoja investointeja omaan taseeseen velkarahalla. Omaisuuden myyntiä ei ole harjoitettu juuri 2000-luvun alkupuolella.[95]

Työpaikat ja teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvien liikenneyhteyksien seurauksena Vantaalle on keskittynyt runsaasti muun muassa elintarvike-, LVI-, kone- ja laiteteollisuutta sekä yritystoimintaa. Teollisuusalueita on Kehä III:n varrella, erityisesti lentoaseman yhteydessä ja viereisissä Viinikkalan, Veromiehen, Pakkalan ja Koivuhaan kaupunginosissa sekä Hakkilassa, jonne kulkee pistoraide pääradalta. Lentokentän ympäristöön on syntynyt niin kutsuttu lentokenttäkaupunki, Aviapolis, jossa on muun muassa suuria logistiikka-alan ja korkean teknologian yrityksiä. Vuonna 2000 oli 74,6 prosenttia työpaikoista palvelualoilla, 23,8 jalostuksessa ja vain 0,5 maataloudessa. Vuonna 2001 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli kohonnut 97,1 prosenttiin. 2000-luvulla Vantaan työpaikkojen määrä on lisääntynyt noin 15 %.lähde?

Kehärata loi junaratayhteyden lentoasemalle.

Tilastokeskuksen StatFin-tilastopalvelun mukaan Vantaalla oli vuonna 2003 yhteensä 94 361 työpaikkaa. Palkansaajiksi katsottiin 94,7 % (89 347) ja yrittäjiksi 5,3 % (5 014) työssäkäyvien kokonaismäärästä.[96]selvennä

Yksityinen sektori muodosti kaksi kolmasosaa (67 %) Vantaan työpaikoista, joskin julkisen talouden osuus oli myös merkittävä. Palkansaajien työpaikat jakautuivat eri sektoreille seuraavasti (lukumäärä vuonna 2003):

  • Yksityinen sektori 67,0 % (59 834)
  • Kunta 16,1 % (14 368)
  • Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 12,3 % (11 033)
  • Valtio 4,6 % (4 089)
  • Tuntematon 0,0 % (23).

Mielenkiintoisen tulevaisuuden mahdollisuuden Vantaalle ja koko pääkaupunkiseudulle tarjoaa Kehärata, joka mahdollistaa huomattavan sekä asuntojen että työpaikkojen kasvumahdollisuuden ja tarjoaa suoran junaratayhteyden pääradasta lentoasemalle. Kehärata vaati Vantaalta ainakin yli sadan miljoonan euron investoinnin. Helsinki puolestaan on jo vuosikymmeniä ajanut pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä alueen kehittämiseksi. Vantaa, Espoo ja Kauniainen ovat joka kerta torjuneet ehdotuksen, joskin Vantaa hieman hitaammin kuin muut. Vantaan kunnan- ja kaupunginjohtajat ovat toistuvasti torjuneet ehdotuksen peläten Vantaan muuttumista Helsingin ”takapihaksi”. Helsinki on laajentunut Vantaan suuntaan läpi 1900-luvun, muun muassa vuoden 1946 suuri alueluovutus ja vuoden 1966 Vuosaaren menetys. Vuonna 2009 Helsinkiin liitetyn Sipoon Itäsalmen ja Västerkullan kiilan mukana Vantaa menetti meriyhteytensä muuttuen sisämaakaupungiksi.

Yritysten ja virastojen pääkonttorit Vantaalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finavian pääkonttori Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Pöyryn pääkonttori Martinlaaksossa.
Finnairin pääkonttori.
  • Aaro Forsman, teetalo
  • Atea Finland Oy, tietotekniikkatuotteet, -ratkaisut ja -palvelut
  • Boreo, monialayritys
  • Caverion, kiinteistöjen ja teollisuuden tekniset ratkaisut
  • Cramo, rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus sekä siirtokelpoisten tilojen vuokraus ja myynti
  • Fazer, makeisten valmistusta Vantaalla (kotipaikka Helsingissä)
  • Finavia, lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluiden tuotto
  • Finnair, lentomatkustus ja -rahti (pääkenttä ja -konttori Helsinki-Vantaa, kotipaikka Helsinki)
  • Janneniska, nosturialan yritys
  • Keskusrikospoliisi, vakavimman, erityisesti järjestäytyneen ja ammattimaisesti toimivan, rikollisuuden torjunta ja tutkinta
  • Laattapiste-Pukkila, kylpyhuoneiden ja muiden kosteiden tilojen laatat, hanat ja muut tarvikkeet sekä asennuspalvelut
  • Marioff, tulipalojen sammutustekniikka
  • Okmetic, piikiekkojen valmistus
  • Pekkaniska, nosturialan yritys
  • AFRY Finland, konsultointi- ja suunnitteluyritys
  • Suomen Rahapaja Oy, rahojen valmistus ja myynti
  • Kosan Gas Finland Oy, kaasukauppa (Suomen pääkonttori)
  • Sonepar Suomi Oy, sähkö-, tele- ja automaatiotuotteiden toimittaja
  • Suunto, urheiluinstrumentit
  • Tamro, tukkukauppa
  • Teboil, polttoaineiden kauppa
  • Tikkurila Oyj, maalien valmistus ja jakelu
  • Tuomioistuinvirasto, tuomioistuinlaitosta palveleva keskusvirasto
  • Vaisala, ympäristönmittauslaitteiden ja -mittausverkkojen valmistus
  • Vantaan Energia, Vantaan kaupungin 60-prosenttisesti omistama energiayhtiö
  • VAV Yhtymä Oy, Vantaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama yleishyödyllinen asuntoyhtiö

Lentoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi lähtöaula.

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentoasema. Vuonna 2017 sen matkustajamäärä oli 18,9 miljoonaa.[97] Lentoasema on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa.[98] Lentoasema jakaa Vantaan karkeasti itä- ja länsiosaan: hallinnollinen keskus ja suurin väestökeskittymä sijaitsee pääosin Itä-Vantaalla.

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tikkurilan asema on Vantaan rautatieasemista vilkkain.

Vantaan halki kulkee kaksi rautatietä: päärata Itä-Vantaan läpi ja Vantaankosken rata ja sen jatke Kehärata, jotka kulkevat Myyrmäestä Länsi-Vantaalta Vantaankosken, Kivistön ja Lentoaseman kautta Tikkurilaan. Rautatieasemia on 14 ja niillä pysähtyvät lähijunat. Lisäksi kaikki pääradan kautta kulkevat kaukojunat, myös Venäjälle kulkevat, pysähtyvät Tikkurilan asemalla, josta on vaihtoyhteys lentoasemalle kulkeviin lähijuniin.

Vantaankosken radan asemat ovat Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Kehäradan asemia ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Pääradan asemat ovat Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola ja Korso. Suoria linja-autojen paikallisvuoroja liikennöidään lentoasemalle myös Martinlaakson ja Vantaankosken sekä Korson ja Koivukylän rautatieseisakkeilta. Korson ja Savion asemien välille on alustavasti suunniteltu uutta Vallinojan asemaa työnimenään Urpia. Pääradalle lisättiin vuonna 2004 neljäs raide Keravalle asti, joten lähijunaliikenne kulkee nykyään omilla raiteillaan kaukoliikenteestä erillään. Kesällä 2015 valmistui Kehärata, joka yhdistää pääradan ja Vantaankosken radan kulkien lentoaseman kautta.[99] Kehäradan valmistuminen kiihdyttää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittämistä. Esimerkiksi Vantaankosken alueella työpaikkamäärä on kaksinkertaistumassa. Alueelle haetaan suunnitteluideoita ideakilpailun avulla.[100]

Raitiovaunuliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedotuskampanja suunnitellulle Vantaan pikaraitiotielle.

16. joulukuuta 2019 Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi pikaraitiovaunuliikenteen jatkosuunnitelmiin 400 miljoonaa euroa äänin 45–22.[101] Suunnitteilla oleva reitti johtaa Mellunmäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle.[102]

Kehä III Kalkkikallion kohdalla Kuninkaalassa.

Vantaan läpi kulkee neljä moottoritietä: maakunnallinen Tuusulanväylä sekä valtakunnalliset Hämeenlinnan-, Lahden- ja Porvoonväylä. Myös Kehä III ja Vihdintie kulkevat Vantaan läpi. Linja-autoliikenne on kattavaa: erilaisia linjoja on yli sata, joista suurin osa on Vantaan kaupungin sisäisiä linjoja sekä osa Helsinkiin, Espooseen ja Keravalle kulkevia pääkaupunkiseudun seutulinjoja.

Vantaan pikavuoropysäkeistä sijoittuvat Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela, Martinlaakso ja Keimolanportti, Tuusulanväylälle Tammisto sekä Tuusulanväylän ja lentoaseman välille Vantaanportti ja Ilmakehä. Tuupakka Kehä III:n yhteydessä on Lentoasema-Tampere-vuorojen käytössä. Lahdenväylälle ei Vantaan alueella sijoitu pikavuoropysäkkejä. Lahden ja lentoaseman väliset pikavuorot kuitenkin ajetaan Korson pikavuoropysäkin kautta. Pikavuorot lentoasemalta Porvoon ja Kotkan suuntaan pysähtyvät Kehä III:lla Tikkurilan tienhaarassa.

Liikenteellisenä keskuksena Vantaalle aiheutuu haittaa lentokoneiden, rautateiden sekä moottoritieliikenteen laajalle ulottuvasta melusta ja saasteista. Meluselvityksen mukaan yli 77 000 vantaalaista asuu yli 55 dB:n melualueella. Vantaalla tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä III, Vihdintie, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja Porvoonväylä. Noin 7 000 vantaalaista asuu lentoliikenteen melualueella ja noin 9 000 vantaalaista asuu rautatieliikenteen melualueella.[103]

Vantaalla on yleisurheilukenttiä muun muassa Hakunilassa, Hiekkaharjussa, Korsossa ja Myyrmäessä. Johtavat vantaalaiset yleisurheiluseurat ovat Kenttäurheilijat-58 ja Vantaan Salamat. Tikkurilan Trio Areenalla pelaava Mestis-joukkue Kiekko-Vantaa on Vantaan johtava jääkiekkoseura.[104] Jalkapallossa Myyrmäen jalkapallostadionilla kotipelinsä isännöinyt PK-35 Vantaa pelasi kaudella 2015 Veikkausliigassa,[105][106] ja seuran naisten joukkue on voittanut viime vuosina useita Suomen mestaruuksia.[105][107] Lähes jokaisella lähiöllä on omat jalkapalloseuransa.[104]

Trio Areena Viertolassa.

Koripalloa Vantaalla pelaa Pussihukat Myyrmäen Energia Areenalla ja lentopalloa Korson Veto. Käsipallossa Atlas ja amerikkalaisessa jalkapallossa TAFT ovat oman lajinsa perinteisimpiä seuroja pitkällä pääsarjatason historiallaan ja runsaalla junioriorganisaatiollaan. Vantaan maraton on järjestetty vuodesta 1994 Tikkurilan urheilupuiston ympäristössä.[108]

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[104]

Kulttuuri ja tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kulttuuripalkinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä ansioista taiteen ja kaupungin taide-elämän hyväksi Vantaan kaupungissa vakituisesti asuvalle henkilölle tai kaupungissa toimivalle yhteisölle. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin vuonna 1976.[109]

Päätöksen Vantaan kulttuuripalkinnon myöntämisestä tekee kaupunginhallitus. Palkinnon suuruus on 10 000 € (2015). Palkinnonsaajia ovat olleet muun muassa jazzmuusikko Juhani Aaltonen, muusikot Maarit ja Sami Hurmerinta, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, elokuvaohjaaja Matti Kassila, arkkitehti Alpo Halme, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila yhdessä puolisonsa, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa, näyttelijä Lasse Pöysti, tanssiteatteri Raatikko, viihdetaiteilija Virve Rosti, kirjailija Alpo Ruuth, oopperalaulaja Esa Ruuttunen ja Vantaan lapsibaletti.[109]

Vantaan kaupunginmuseo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa.

Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan vanhassa asemarakennuksessa.[110][111] Kaupunginmuseo muutti Suomen vanhimpaan, vuonna 1862 valmistuneeseen kiviseen asemarakennukseen sen restauroinnin jälkeen syksyllä 1990.[112] Punatiilisen museon ensimmäiset kaksi kerrosta ovat näyttelytiloina ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat kaupunginmuseon henkilökunnan toimitilat.

Vantaan nimikkoeläin on Vantaan vaakunassakin esiintyvä lohi, perinneruoka lohikeitto ja nimikkokasvi metsäorvokki.[42][113]

Tiedekeskus Heureka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heurekan symboli, Anssi Asunnan teos Neljä kuutiota, on kuutioilta näyttävä optinen illuusio.

Huhtikuussa 1989 avattu Heureka on suomalainen tiedekeskus Vantaan Tikkurilassa. Tiedekeskuksen tarkoituksena on tieteellisen tiedon ymmärrettävyyden lisääminen ja tiedeopetuksen menetelmien kehittäminen. Nimi Heureka viittaa Arkhimedeen sanomaksi arveltuun lauseeseen ”Olen keksinyt sen!”

Scorpions Ankkarockissa vuonna 2003.

Ankkarock oli jokavuotinen, useimmiten elokuun alussa Vantaan Korsossa järjestetty rockfestivaali. Tapahtuma alkoi vuonna 1989 ilmaiskonserttina ja järjestettiin sen jälkeen vuosittain. Viimeinen Ankkarock juhlittiin vuonna 2010.

Louhela Jam on vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty rockfestivaali Vantaalla. Yksipäiväinen maksuton tapahtuma järjestetään Louhelan ja Martinlaakson välisessä Jokiuomanpuistossa kesäkuussa aina koulujen päättymisen jälkeisenä sunnuntaina.[114]

Uudempaa vantaalaista kesäfestivaaliperinnettä edustaa vuodesta 2014 lähtien heinäkuun loppupuolen viikonloppuna Hiekkaharjun urheilukentällä järjestetty Tikkurila-festivaali.[115][116]

Vantaan barokki -musiikkitapahtuma järjestettiin kuutenatoista kesänä ennen kuin se lakkautettiin vuonna 2008. Vuonna 2010 perustettiin Vantaan musiikkijuhlat, joka jatkaa Vantaan barokin perinnettä ainakin siinä mielessä, että sekin painottaa vanhaa musiikkia. Uuden festivaalin kattama ajanjakso on kuitenkin laajempi, ja taiteellisen johtaja Markku Luolajan-Mikkolan mukaan siellä keskitytään ennemmin periodisoittimiin kuin mihinkään tiettyyn aikakauteen.[117]

Herättäjäjuhlat järjestettiin Vantaalla vuonna 2016.[118]

Konserttitalo Martinus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martinlaaksossa sijaitseva vuonna 1987 valmistunut kulttuuritalo Martinus tarjoaa tiloja erilaisille tapahtumille kokouksista ja seminaareista kulttuuritilaisuuksiin.

Hyvän akustiikan ansiosta konserttisalissa on tehty monia nauhoituksia äänitteitä varten. Salissa on tehty runsaasti myös tv-nauhoituksia. Katsomopaikkoja salissa on 444 henkilölle, joista kuusi on invalidipaikkoja[119]. Konserttitalon lämpiössä on mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja ja muita tapahtumia. Martinus on Nick Davies'in johtaman Vantaan viihdeorkesterin kotisali.[120]

Myyrmäkitalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läntisellä Vantaalla olevassa Myyrmäkitalon monitoimikeskuksessa sijaitsevat muun muassa pääkirjastotason palveluja tuottava Myyrmäen kirjasto (toinen vastaava Vantaalla on Tikkurilan kirjasto), Vantaan taidemuseo Artsi ja 188-paikkainen nousevakatsomoinen auditorio. Auditoriossa toimii elokuvateatteri Kino Myyri. Keskuksen opetustilojen pääkäyttäjiä ovat Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan aikuisopisto ja monet harrastekerhot. Syksyllä 1993 valmistunut monitoimikeskus sijaitsee lähellä Myyrmäen asemaa ja kauppakeskus Myyrmannia.

Tunnettuja vantaalaisia kuoroja ja yhtyeitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Perinnekulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan alueen kansallispuvun nimi on Helsingin pitäjän kansallispuku. Kansallispuku on koottu Toini Felinin ja Evy Björkmanin toimesta. Bragen pukuosasto hyväksyi puvun vuonna 1925 ja Yngvar Heikel täydensi puvun vuosina 1926–1927. Puvun esikuva on Vantaanlaaksossa 1770-luvulla käytetty puku. Helsingin pitäjän puku on yksi omaleimaisimmista kansallispuvuista, sillä sen mustassa hameessa on poikkiraidat eikä pukuun kuulu liiviä. Miesten puku on otettu käyttöön vuonna 1927. Miesten puvun pohjana on rikkaampi perinnematieriaali sekä Pohjois- ja Itä-Helsingissä käytetyt vaatteet.[124][125]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokaupungin yhteydessä kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[126] Vantaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohilaatikko, lohikeitto ja lohitäytteinen vol-au-vent.[127]

Tiedekeskus Heureka.

Vantaan suosituin nähtävyys on tiedekeskus Heureka (318 699 kävijää vuonna 2011).[21] Muita nähtävyyksiä ovat:

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaalla on 10 ystävyyskaupunkia[131]:

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Johtoryhmä ja sidonnaisuudet (Vantaan kaupungin organisaatio) vantaa.fi. Vantaa. Viitattu 3.8.2023.
  7. a b c Pekka Timonen aloittaa 1. syyskuuta Vantaan kaupunginjohtajana 8.8.2023. Vantaan kaupunki. Viitattu 27.11.2023.
  8. Karasti, Karla: Mika Kasonen valittiin Vantaan kaupungin­hallituksen puheen­johtajaksi Helsingin Sanomat. 21.8.2023. Viitattu 10.12.2023.
  9. Örn, Tiina: Antti Lindtmanin seuraajaksi valittiin viertolalainen Säde Tahvanainen Vantaan Sanomat. 13.11.2023. Viitattu 10.12.2023.
  10. Kuntavaalit 2021 – Vantaa Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 11.12.2021.
  11. Lähes joka kymmenes 25–34-vuotias ulkomaista syntyperää Tilastokeskus. 27.9.2013. Viitattu 4.3.2021.
  12. Jutila, Henri: Uudenmaan_alue- ja yhdyskuntarakennekartasto E154, s. 9, 12. Helsinki: Uudenmaan liitto, 2015. ISBN 978-952-448-431-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 4.3.2021).
  13. Timo Kallaluoto: Kaupunginosa 52: Veromiehen nimistötutkimus (PDF) (Helsingin maalaiskunta, Helsinge landskommun sivulla 9) 5.6.2017. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.5.2021. Viitattu 12.3.2021.
  14. Henri Jutila: Uudenmaan liiton julkaisuja E 154: Uudenmaan alue- ja yhdyskuntarakennekartasto (PDF) (Hallinnolliset rajat sivulla 7) 2015. Uudenmaan liitto. Viitattu 12.3.2021.
  15. Vantaa luovuttaa kaistaleen Helsingin ja Sipoon väliin Yle Uutiset. 12.12.2006, päivitetty 30.10.2008 03:53. Viitattu 12.3.2021.
  16. kartta.vantaa.fi (Haku hakusanoilla Silvolan tekojärvi, Kuusijärvi, Lammaslampi, Espoon Pitkäjärvi, Odilampi, Bisajärvi, Gumböle träsk, Vetokangas. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  17. Mellunmäki Helsingin kaupunki. Viitattu 2.12.2020.
  18. Hakkarainen, Kaisa: Vantaan korkein kohta kasvaa entisestään: Kulokukkulan virkistyskäyttö voi lykkääntyä jopa 20 vuodella Helsingin Sanomat. 15.3.2015. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 29.5.2016.
  19. Vantaan kartta (karttaaineiston korkeusmallin mukaan Petikonhuippu nousee yli 96 metriin ja Kulokukkula yli 93 metriin) Vantaan karttapalvelu. Vantaan kaupunki. Viitattu 29.5.2016.
  20. Tammisto VAV. Viitattu 2.12.2020.
  21. a b c d e f g h i j k Vantaa taskussa (PDF) 2013. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.6.2016. Viitattu 29.5.2016.
  22. Vantaan kaupunki: Luonnonsuojelualueet vantaa.fi.
  23. a b c Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Helmikuu (Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Helmikuu. Vastaavasti muut kuukaudet. Esitetyt lämpötilalukemat ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten arvot voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista) Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 22.5.2019.
  24. Tässä on Vantaan kylmin päivä kautta aikojen – alaston ihminen kuolisi muutamassa minuutissa Vantaan Sanomat. 26.2.2018. Arkistoitu 12.1.2023. Viitattu 13.1.2023.
  25. Voiko Vantaalle tulla joskus yli 40 asteen hirmuhelteitä? Tämä on kaupungin nykyinen lämpöennätys Vantaan Sanomat. 21.7.2022. Arkistoitu 25.7.2022. Viitattu 13.1.2023.
  26. Lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961: Vantaa, Vuosi (Alasvetovalikosta valinnat: Vantaa ja Vuosi. Vastaavasti kuukausiarvot. Esitetyt sademäärät ovat havaintoasemien mittausaineistosta 10x10 km hila-alueella interpoloituja alueellisia keskimääräisarvoja, joten lukemat voivat hiukan poiketa yhden mittauspisteen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausarvoista) Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 22.5.2019.
  27. a b Muinaisuutemme jäljet, sivu 48
  28. Muinaisuutemme jäljet, sivu 62
  29. Muinaisuutemme jäljet, sivu 78
  30. toimitus: Vantaalla aloitetaan aarteenetsintä Vantaan Sanomat. Viitattu 23.8.2017.
  31. Vanhankaupungin historia arabianranta.fi. Viitattu 23.8.2017.
  32. Leskinen Sirpa & Pesonen Petro: Vantaan esihistoria, s. 232. Vantaan kaupunki, 2008.
  33. Muinaisuutemme jäljet, sivu 469
  34. Muinaisuutemme jäljet, sivu 508
  35. a b Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: ”8 Vantaa esihistorian saatossa”, Vantaan esihistoria, s. 243–247. (sivulla 247 kerrotaan mahdollisesta suomalaisasutuksesta Helsingissä ja Vantaalla 1000–1300-luvuilla tai jo ennen, siis ennen ruotsalaisten maahanmuuttajien tuloa) Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9
  36. Koivisto, Andreas: Vantaa ennen ja nyt. Miksi Vantaan vaakunassa on lohenpyrstö? – Tarina ulottuu keskiajalle Vantaan Sanomat. 12.6.2024. Vantaa: Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 10.7.2024.
  37. "Vantaa onkin 20 vuotta luultua vanhempi", HS Metro 13.9.2018 s. 17
  38. Vantaa, Hausjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.5.2019.
  39. Suomalainen paikannimikirja, s. 490–491. Kotimaisten kielten keskus, 2007. Kirjan verkkoversio (viitattu 16.10.2020).
  40. Helsingin pitäjästä Vantaan kaupungiksi (PDF) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 3.7.2016.
  41. a b Aulikki Litzen ja Jukka Vuori, Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945, Vantaa, (ISBN 951-8959-77-3, viitattu 22. toukokuuta 2019), s. 115–120View and modify data on Wikidata
  42. a b c Lyhyesti tietoa Vantaasta (Muutosvuosi Helsingin maalaiskunnaksi, Vantaan kauppalaksi ja kaupungiksi sekä nimikkolajit mainittu sivun oikeassa laidassa) Vantaan kaupunki.
  43. Vantaan väestö 2014/2015 (PDF) (Taulukko 1.25 (ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa 2014/2015) sivulla 71/133 sekä kappaleet 1.6 (syntymäpaikka) ja 1.7 (kansalaisuus) s. 15-17/133) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.5.2016.
  44. 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina Vuosi, Alue, Koulutusaste, Ikä ja Sukupuoli Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.[vanhentunut linkki]
  45. Tilastokatsaus 4:2013 Vantaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. STT: Toimeentulotuen saajien osuuksissa isoja kuntakohtaisia eroja – Vantaalla osuus liki yhdeksänkertainen Maskuun verrattuna SSS.fi. 9.4.2024. Viitattu 11.4.2024.
  47. Vantaalla tienataan 10 prosenttia muuta Suomea enemmän Ilta-Sanomat. 10.9.2007. Viitattu 2.12.2020.
  48. Perheet 31.12. muuttujina Alue, Henkilöluku, Vuosi, Perhetyyppi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.[vanhentunut linkki]
  49. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Viitattu 7.5.2019.[vanhentunut linkki]
  50. Vantaan koko kaupungin väestöennuste 1.1.2018 - 1.1.2045 (xlsx) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 26.6.2018. Viitattu 26.6.2018.
  51. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 26.1.2018.
  52. Kielilaki (5 § Kielellinen jaotus) Finlex. 15.12.2014. Suomen oikeusministeriö. Arkistoitu 6.5.2008. Viitattu 9.5.2013.
  53. Aluesarjat.fi - Taulukko: Vantaan väestö äidinkielen mukaan 1.1. (Arkistoitu – Internet Archive)
  54. a b Tilastokeskus: 11ra -- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Suomen väestö. 31.12.2022. Viitattu 3.9.2023.
  55. HS Vantaa | Joku kylvää Alepan ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä, joka ei vaan halua lopettaa Helsingin Sanomat. 23.10.2020. Viitattu 23.10.2020.
  56. Vantaan väestörakenne 2022/2023 Vantaan kaupunki. Viitattu 20.12.2023.
  57. Tietoa Vantaan seurakunnista Vantaan Seurakunnat. Viitattu 20.12.2023.
  58. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  59. Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta perustettiin Vantaalle Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 8.6.2016.
  60. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. Vantaan kartta (hakusana Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  62. Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko (Tikkurilan ortodoksisen kirkon sivut) Helsingin ortodoksinen seurakunta. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 28.5.2016.
  63. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  64. Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  65. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022.[vanhentunut linkki]
  66. a b Vantaan väestö 2019/2020 (PDF) (Kartta: Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2019) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 12.7.2020.
  67. Salminvuo sai ehdotonta vankeutta MTV Uutiset. 7.8.1996. Viitattu 2.8.2024.
  68. a b Mölsä, Seppo: Rakentamisen musta kirja – rötösherroja ja kartellien solmijoita Rakennuslehti. 28.10.2016. Viitattu 2.8.2024.
  69. Mölsä, Seppo: Polar-Sato ja Haka-VVO hallitsivat rakenteellisen korruption Rakennuslehti. 3.11.2016. Viitattu 2.8.2024.
  70. Terveysasemat Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.3.2022. Viitattu 28.5.2016.
  71. Osastot ja yksiköt Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  72. Suomenkieliset peruskoulut Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  73. Grundläggande utbildning. Skolornas kontaktuppgifter Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  74. Kyrkoby skola Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016. (ruotsiksi)
  75. Peruskoulun oppilaat 20.9.2014 (PDF) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 28.5.2016.
  76. a b Lukiokoulutus Vantaalla Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  77. Ammatillinen koulutus Vantaalla Vantaan kaupunki. Viitattu 28.5.2016.
  78. a b Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vantaalla (PDF) 2016. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 9.6.2016.
  79. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea. Viitattu 10.6.2016.
  80. Koulutusta maahanmuuttajille Vantaan kaupunki. Viitattu 9.6.2016.
  81. Suomen yleisten kirjastojen tilastot tilastot.kirjastot.fi. Viitattu 7.7.2024.
  82. Mikä on Helmet? helmet.finna.fi. Viitattu 7.7.2024.
  83. Uimahallit ja kuntosalit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  84. Liikuntahallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  85. Jalkapallohallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  86. Tenniskentät Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  87. Jäähallit Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  88. Ulkojäät Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  89. Kuntoradat Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  90. Skeittipaikat Vantaan kaupunki. Viitattu 25.10.2019.
  91. Vantaan kartta (hakusana ”golfkenttä”: Keimola golfin 18-reikäinen rata Kirkka ja Saras ja Hiekkaharju golfin 9-reikäinen rata. Aluejaot = Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  92. Rekolanoja. Eilen, tänään ja huomenna (PDF) (kohta 3.6.3 Pääkaupunkiseudun golfkentät sivulla 86–) 2005. Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.[vanhentunut linkki]
  93. Vantaan Golfpuisto vantaangolfpuisto.fi. Arkistoitu 9.7.2017. Viitattu 21.7.2017.
  94. a b Valkama, Pekka: Suurten kaupunkien vuoden 2016 tilinpäätöskooste (PDF) Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 27.9.2017.
  95. Ekström, Bo-Erik & Board & Management Services Oy: Vantaan kuntakonsernianalyysi 2005 (PDF) (ppt-esitys) 28.10.2005. Asiakasomistajat.
  96. Työpaikat alueittain työpaikkasektorin mukaan, vuosi 2003, 092 Vantaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  97. Matkustajat 2017 helsinki-vantaan lentoasema (PDF) finavia.fi. Viitattu 4.2.2018.
  98. Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan. Finavia. Arkistoitu 10.5.2013. Viitattu 4.3.2021.
  99. Kehärata www.liikennevirasto.fi. Arkistoitu 5.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
  100. Uusi Vantaankoski -ideakilpailu Uusi Vantaankoski. Viitattu 13.1.2016.
  101. Vantaan valtuusto väitteli liki viisi tuntia: pikaraitiotie voitti äänin 45–22 Helsingin Sanomat. 16.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  102. Kolehmainen, Tommi: Vantaa rakentaa pikaratikan – kyytiin pääsee ehkä vuonna 2030 Yle Uutiset. 31.10.2017. Viitattu 3.2.2021.
  103. Urho, Ted: Det här leder till sömnbrist och hjärtproblem i Vanda svenska.yle.fi. 2.12.2014. (ruotsiksi)
  104. a b c Liikuntajärjestöt ja urheiluseurat Vantaan kaupunki. Viitattu 10.6.2016.
  105. a b Esittely PK-35 Vantaa. Arkistoitu 4.6.2016. Viitattu 10.6.2016.
  106. PK-35 Vantaa PK-35 Vantaa. Viitattu 10.6.2016.
  107. PK-35 Vantaa Palloliitto. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 10.6.2016.
  108. Vantaan maraton. Historia Vantaan maraton. Viitattu 10.6.2016.
  109. a b Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki. Viitattu 2.7.2016.
  110. Vantaan kaupunginmuseo (ilmainen sisäänpääsy) Museokortti. Arkistoitu 9.10.2022. Viitattu 30.5.2016.
  111. Vantaan kaupunginmuseo Tikkurilassa Vantaan kaupunki. Viitattu 30.5.2016.
  112. Tietoa museosta (Vantaan kaupunginmuseo) Vantaan kaupunki. Viitattu 30.5.2016.
  113. Kaisa Halonen, Heli Kulmavuori ja Nina Riutta: 10 löytöä Vantaalta (kohta Kalaisin keitto) Vantaan Lauri. 10.1.2006. Vantaan seurakunnat. Arkistoitu 25.6.2016. Viitattu 29.5.2016.
  114. Louhela Jam Louhela Jam. Viitattu 29.3.2019.
  115. Uusi jättifestari aloittaa Vantaalla – Tikkurila-festivaalilla nähdään huippuartisteja Vantaan Sanomat. 4.2.2014. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 30.6.2016. Viitattu 30.5.2016.
  116. Tikkurila Festivaali Tikkurilafestivaali. Viitattu 30.5.2016.
  117. Vantaan barokin renessanssi Yle Uutiset. 6.8.2010.
  118. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  119. Martinuksen vuokrattavat tilat www.vantaa.fi. Viitattu 24.2.2019.
  120. Historia – Vantaan Viihdeorkesteri viihdeorkesteri.fi. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 24.2.2019.
  121. "Hakunilassa ystävään voi oikeasti luottaa" – Juurillaan edelleen viihtyvä Kube tarjoilee Hakunila-päivässä vastajulkaistua musiikkiaan Vantaan Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 18.11.2020.
  122. Vantaan kaupungin avainta odotellessa – Katujen Äänet julkaisi kotiseuturakkautta henkivän singlen Soundi.fi. Viitattu 18.11.2020.
  123. Oma albumi, keikka Tavastialla – näin vantaalaisrokkarien unelmat toteutuvat Vantaan Sanomat. 6.4.2016. Viitattu 18.11.2020.
  124. Tältä näyttää Helsingin pitäjän kansallispuku Vantaan Sanomat. 5.5.2019. Viitattu 30.9.2024.
  125. Finlandssvenska dräktboken, s. 84. Brage, 2008. ISBN 978-951-50-1720-8
  126. Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  127. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  128. Tulisuudelma Vantaa: Sokos Hotel.
  129. Koko perheen Kuusijärvi Cafe Kuusijärvi.
  130. Suomen ilmailumuseo Discovering Finland.
  131. Kaupunginhallituksen pöytäkirja Vantaan kaupunki. Viitattu 16.6.2022.
  132. Kaupunginhallituksen päätös Vantaan kaupunki. Viitattu 9.5.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Leskinen, Sirpa & Pesonen, Petro: Vantaan esihistoria. Vantaa: Vantaan kaupunki, 2008. ISBN 978-952-443-255-9
  • Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko & Metsätähti Oy: Vantaan luonto. Kasvit. Vantaan kaupunki, 1996. ISBN 951-8959-47-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]