Tornitalo
Tornitalo on kerrostalo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1]
Kuvitetun rakennussanakirjan mukaan tornitalo tarkoittaa korkeaa yksiportaista pistetaloa.[2]
Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[3]
Tornitalot Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tornitalot Suomessa
Suomessa kuten muissa Pohjoismaissa tornitaloksi luokitellaan pääsääntöisesti rakennus, jossa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta yli 35 metriä.[4] Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50, ja tuolloin korkein oli vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[5] Vuonna 2015 Suomen korkein tornitalo on Tampereella sijaitseva Hotelli Torni Tampere, jonka korkeus on 88,5 metriä ja jossa on 25 kerrosta.[6] Helsinkiin on rakenteilla tai suunnitteilla vielä korkeampiakin rakennuksia. SRV rakentaa Helsingin Kalasatamaan Redi-tornitaloalueen, jonka korkein rakennus tulee olemaan 131,7 metriä korkea.[7] Helsingin Keski-Pasilaan puolestaan suunnitellaan 156-metristä tornitaloa.[6]
Asumisturvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä voidaan käyttää ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[8][9]
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet. Niillä tuulikuorman todelliset vaikutukset, kuten paikalliset kuormitushuiput, voidaan minimoida ja rakennuksen geometria valita tarkoituksenmukaiseksi. Lisäksi julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Auringonvalo ja erilaiset äänilähteet sekä niiden aiheuttamat heijastukset on syytä mallintaa ja simuloida. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyvät seikat, kuten puhdistuksen ja korjauksen erityisvaatimukset, on huomioitava jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista
- Luettelo maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Standards, (Arkistoitu – Internet Archive) Emporis.com
- ↑ Jokiniemi, Erkki & Davies, Nikolas: Kuvitettu rakennussanakirja suomi–englanti–suomi. (hakusana tornitalo) Helsinki: Rakennustieto, 2012. ISBN 978-951-682-890-2
- ↑ Skycraper, Emporis.com
- ↑ Ylä-Anttila, Kimmo & Moisala, Antti: ”1. Korkea rakentaminen”, Korkean rakentamisen selvitys Tampereen keskusta-alueella, s. 8–9. Tampere: Tampereen kaupunki, 30.10.2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.9.2020).
- ↑ Sirkka Saarinen: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksella. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.2.2012.
- ↑ a b Ville Eloranta: Suomen uudet tornitalot rikkovat korkeusennätyksiä Helsingin Sanomat. 27.2.2015. Arkistoitu Viitattu 8.4.2015.
- ↑ REDI.fi sivusto SRV Rakennus Oy.
- ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi. Arkistoitu
- ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
- ↑ Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi. Arkistoitu 2.1.2014.