Tammisaaren maalaiskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tammisaaren maalaiskunta
Ekenäs landskommun
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori ja Hanko

vaakuna

sijainti

Lääni Uudenmaan lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Kuntanumero 836
Hallinnollinen keskus Österby
Perustettu
– emäpitäjä Pohja
Liitetty 1977
– kuntiin Tammisaari
Hanko
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1976)
– maa 125,8 km²
Väkiluku 2 109  [2]
(31.12.1976)
väestötiheys 17,33 as./km²
Hangon ja Raaseporin kuntajako 1960-luvulla. Tammisaaren maalaiskunta liitettiin osin Hankoon (oranssilla) ja pääosin Tammisaareen (vihreällä, sittemmin osa Raaseporia).

Tammisaaren maalaiskunta (lyhenteeltä Tammisaaren mlk, ruots. Ekenäs landskommun) oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1977, kun Tammisaaren maalaiskunta yhdessä Snappertunan kanssa liittyi Tammisaaren kaupunkiin. Tvärminnen kylä liitettiin kuitenkin samassa yhteydessä Hangon kaupunkiin. Vuodesta 2009 lähtien kunnan entinen alue kuuluu Raaseporiin.

Tammisaaren mlk:n naapurikunnat olivat Tammisaaren kaupunki sekä Bromarvin, Karjaan, Pohjan, Snappertunan ja Tenholan kunnat.

Tammisaaren mlk:n vaakunan suunnitteli A. W. Rancken ja se vahvistettiin vuonna 1953. [3]

Tammisaaren maaseurakunta muodostui, kun Tammisaaren kaupunkiseurakuntaan yhdistettiin vuonna 1695 joukko kyliä Suomenlahden suulta ja saaristosta. Tammisaaren pitäjästä harjoitettiin talonpoikaispurjehdusta etenkin Tallinnaan, jonne vietiin kalaa ja maataloustuotteita. Vuonna 1775 Tammisaaren pitäjässä oli noin 750 asukasta, vuonna 1850 asukasluku oli 1 254 ja 1900-luvun alussa se oli noussut 2 050:n tienoille.[4]

Alueen vanhaa teollisuutta on edustanut vain Jussarön rautakaivos, joka löydettiin vuonna 1834 ja joka toimi vankityövoimalla vuoteen 1861. Hästö-Busön saari kuului ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisten linnoitussuunnitelmiin, jolloin sen asukkaat häädettiin ja sinne rakennettiin puolustuslaitteita ja kasarmeja, jotka on sittemmin hävitetty. Helsingin yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmén perusti Tvärminneen vuonna 1902 luonnontieteellisen aseman, jonka hän sittemmin testamenttasi yliopistolle. Entisen Tammisaaren mlk:n alueella sijaitsee Tammisaaren saariston kansallispuisto (aiemmin Jussarön luonnonpuisto).[4]

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 88 prosenttia Tammisaaren mlk:n asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. [5] Kunta muuttui kaksikieliseksi vuonna 1963.[6]

Alglo, Backa, Busö, Danskog, Dragsvik, Elgö (Älgö), Espingskär, Getskär, Grevö, Gullö, Hermansö, Hästö, Kopparö, Kurö, Leksvall, Nabben, Odensö, Skåldö, Sköldargård (Skällargård), Sommarö, Sundom, Tovö, Trollböle, Tvärminne, Västerby, Ängholm, Överby.[7]

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Tammisaaren maalaiskunnan ainoa taajama oli Österby (1 079 asukasta), minkä lisäksi Tammisaaren keskustaajaman asukkaista kahdeksan asui maalaiskunnan puolella.[8]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Tammisaaren maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.

Tammisaaren maalaiskunnan väestönkehitys 1880–1975
Vuosi Asukkaita
1880
  
1 506
1890
  
1 772
1900
  
2 050
1910
  
2 251
1920
  
2 179
1930
  
1 985
1940
  
1 837
1950
  
2 052
1960
  
2 315
1970
  
2 150
1975
  
2 154
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Borg, Fjalar: Ekenäs landskommun 1865-1976. Ekenäs: Ekenäs Tryckeri, 1977. ISBN 951-9000-36-4
  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
  2. Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 17) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 153. Otava 1967, Helsinki.
  4. a b Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 230. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
  5. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 25. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
  6. https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1962-12-09/8
  7. Suomenmaa 7, s. 223.
  8. Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
  9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.