Saulo Kepsu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Saulo Kepsu (s. 1933[1]) on erityisesti paikannimien tutkimukseen erikoistunut suomalainen historiantutkija ja tietokirjailija. Kepsu väitteli vuonna 1981 Pohjois-Kymenlaakson kylännimiä koskevalla tutkimuksella ja on sen jälkeen julkaissut useita tutkimuksia ja tietokirjoja.
Vuonna 1996 Kepsu sai Pietarin paikallishistoriaa koskevista tutkimuksista myönnettävän Antsiferov-palkinnon teoksestaan Pietari ennen Pietaria. Teos käännettiin sen jälkeen myös venäjäksi.[2][3]
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjois-Kymenlaakson kylännimet. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 367 (väitöskirja)) Helsinki: SKS, 1981. ISBN 951-717-241-9
- Alanen, Timo & Saulo Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 505) Helsinki: SKS, 1989. ISBN 951-717-568-X
- Pietari ennen Pietaria. Nevansuun vaiheita ennen Pietarin kaupungin perustamista. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 608) Helsinki: SKS, 1995. ISBN 951-717-804-2
- Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1027) Helsinki: SKS, 2005. ISBN 951-746-723-0
- Byarna i Esbo. De gamla bebyggelsenamnen och bylandskapet i Esbo. Esbo: Esbo stad, 2010. ISBN 978-951-857-577-4 (ruotsiksi)
- Kannaksen kylät. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 54) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2018. ISBN 978-952-5446-92-0 Teoksen verkkoversio.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Katso "Кепсу Сауло (р. 1933) ученый" ("Kepsu Saulo (s. 1933) tiedemiehen") tietue "Pietarin Encyclopaedia" -sivustolta (venäjäksi)
- ↑ Lutšije po tsehu. Antsiferovskaja premija otmetšajet dvadtsatiletie Turistitšeski biznes Sankt-Peterburga. 27.5.2016. Viitattu 20.12.2018.
- ↑ Antsiferovskije premii Sankt-Peterburg: Entsiklopedija. Viitattu 20.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Takala, Anna: Saulo Kepsu, 86, on polkenut talosta taloon kyselemässä paikannimistä – Espoon nimet tunteva pitää ”Lintuvaaraa” turhana hienosteluna Helsingin Sanomat. 28.11.2019. Viitattu 28.11.2019.