Tammiston luonnonsuojelualue
Tammiston luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaalla Tammiston kaupunginosassa ja on eräs Helsingin seudun harvoista luontaisesti syntyneistä tammimetsistä. Muita vastaavia metsiä ovat muun muassa Linnaisissa sijaitseva Tuomelan tammimetsä.[1]
Tammiston luonnonsuojelualue on Vantaan ensimmäinen luonnonsuojelualue ja se on rauhoitettu vuonna 1946.[2] Jalopuumetsä on kooltaan 7,4 hehtaarin suuruinen. Mäen nimenä on ollut vuodesta 1999 Tammistonmäki, ruotsiksi Tammistobacken. Koko alueen pinta-ala on 15,3 hehtaaria, suojelualueen 13,5 hehtaaria. Suojeltua aluetta laajennettiin vuonna 2003.[3]
Alueella on tehty luonnonhoidon toimenpiteitä ainakin vuodesta 1916, jolloin siitä tehtiin yksityinen suojelualue. Tammien, metsälehmusten, vaahteroiden ja pähkinäpensaiden kasvuedellytyksiä on parannettu poistamalla varjostavaa puustoa. Nykyisinkin luonnonhoidon tavoitteena on säilyttää alueen jalopuumetsiköt ja pähkinäpensaslehdot samoin kuin avonaiset kalliokedot. Maisemaa voimakkaasti muuttavien vieraslajien, kuten lupiinin ja palsamipihdan, leviäminen suojelualueelle pyritään estämään.[4]
Alueen jakaa kahteen hiukan toisistaan poikkeavaan osaan alueen keskellä sijaitseva kallio.
Etelärinne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelärinteellä on selvästi pohjoisrinnettä valoisampaa. Siellä kasvaa 70 suurta runkomaista tammea, pähkinäpensaita ja 135 runkomaista vaahteraa. Lisäksi siellä kasvaa lukuisia alle neljä metriä korkeita tammiyksilöitä. Monet suuret tammet ovat satoja vuosia vanhoja. Myös lahoa, kuollutta tammea löytyy, mikä on arvokasta joillekin Suomessa uhanalaisille lahottajalajeille. Havupuita on varsinkin rinteen yläosassa erittäin niukasti. Alimmilla rinteillä kasvaa puolivillejä omenapuita, luultavasti sinne istutettuja. Vanhoilla lahoilla tammilla kasvaa Suomessa uhanalaista kääpää, häränkieltä. Etelärinteen tunnelma on hyvin eteläinen, mikä on harvinaista suomalaisille metsille. Aluskasvillisuudessa kasvavat muun muassa kotkansiipi, sinivuokko, valkovuokko, pystykiurunkannus, kevättähtimö, vuohenputki ja kevätlinnunherne.
Pohjoisrinne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoisrinteen metsikössä kasvaa runsaasti puumaisia jalopuita, 58 tammea, 34 lehmusta, 37 vaahteraa ja 55 saarnea. lisäksi nuorempaa jalopuuvesakkoa on runsaasti. Muista lehtipuista siellä kasvaa koivua, pihlajaa, haapaa ja harmaaleppää. Pohjoisrinteellä kasvaa myös monia hätkähdyttävän suuria kuusia, ja myös muutama tammi ja lehmus on kunnioitettavan kokoisia. Pohjoisosan erikoisuus on kuitenkin sen laaja pähkinäpensasto, jossa kasvaa jopa 3 000 pähkinäpensasta.[5] Näistä suurin osa on yli kaksi metriä korkeita, jotkut jopa nelimetrisiä. Aluskasvillisuudessa kasvaa kuusilehdoille tyypillistä käenkaalia ja sinivuokkoa. Keväällä pähkinäpensaiden juurella valoisilla paikoilla kasvaa runsaasti valkovuokkoa. Kuusimetsän puolella on paikoitellen erittäin paljon lahopuuta, kun suuria kuusia on kuollut pystyyn tai kaatunut myrskytuulissa.[4] Joitain varjostavia kuusia on pohjoisrinteeltä poistettu, ja näin on saatu enemmän valoa jalopuille ja pähkinäpensaille. Koska lahopuutakin löytyy, erityisesti tikat ja palokärjet viihtyvät pohjoisrinteellä.
Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on tavattu ainakin seuraavat uhanalaiset ja vaarantuneet lajit:[4]
- linnut
- käenpiika (vaarantunut)
- pikkutikka (vaarantunut)
- perhoset
- paistelatvakääriäinen (erittäin uhanalainen)
- aaltojuovaritariyökkönen
- käävät
- poimukääpä (vaarantunut)
- sirppikääpä (vaarantunut)
- häränkieli
- korpiludekääpä
- punakerikääpä
- ruostekääpä
- tippahaprakääpä
- putkilokasvit
- keltamatara (vaarantunut)
Lähialueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnonsuojelualueen pohjoispuolella on Kartanonkosken asuinalue, eteläpuolella Tammiston asuntoalue, länsipuolella virtaa Vantaanjoki, joka on Natura-aluetta.[6] Joen toisella puolella sijaitsee Helsingin keskuspuisto ja siellä Haltialan kotieläintila.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Kaupunginosat ja Postinumeroalueet; Luonto ja ympäristö - Arvokkaat luontokohteet: Arvokkaat eläinkohteet, Huomionarvoiset puut, Luonnonsuojelulailla rauhoitetut alueet, Luonnonsuojelualuevaraukset ja Natura-alueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 27.6.2016.
- ↑ Saara Horn, et al. (yhteensä 10 kirjoittajaa): Arkistoitu kopio (pdf) (Kartta suojelualueista sivulla 7, alueita on lueteltu esimerkiksi julkaisun sivulla 8) 2004. Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ Jarmo Honkanen: Tammiston luonnonsuojelualue (Esite, pdf, 8 sivua) Vantaan kaupunki ympäristökeskus.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Honkanen, Jarmo: Tammiston luonnonsuojelualueen ja rauhoitettujen luontotyyppien hoito- ja käyttösuunnitelma 2010 - 2020 Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Kaksi jalopuumetsikköä rajattu suojeltuina luontotyyppeinä Vantaalla 2003. Ympäristökeskus.[vanhentunut linkki]
- ↑ Arkistoitu kopio (pdf) (Esimerkiksi: Kartta luonnon ja maiseman arvokkaiksi katsotuista alueista sivulla 37) Vantaa, vantaa.fi. Arkistoitu 16.9.2016. Viitattu 13.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]