Päiväkumpu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Monet tiedot ovat vuosien takaa ja lähteettömiä. |
| Päiväkumpu | |
|---|---|
| Lövkulla | |
 Päiväkummuntien varrella olevaa 2000-luvulla rakentunutta pientaloasutusta. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Päiväkumpu korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Koivukylän suuralue |
| Kaupunginosa nro | 75 |
| Pinta-ala | 3,4 km² |
| Väkiluku | 3 856[1] (31.12.2023) |
| Työpaikkoja | 334 kpl [2] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01360 ja 01420 |
| Lähialueet | Hakkila, Havukoski, Kuninkaanmäki, Matari, Rekola |
Päiväkumpu (ruots. Lövkulla) on hieman alle 3 900 asukkaan omakotivaltainen kaupunginosa Koivukylän suuralueella Vantaalla. Sen naapurikaupunginosia ovat Matari luoteessa, Rekola ja Havukoski lännessä, Hakkila etelässä sekä Kuninkaanmäki idässä Lahdenväylän takana.[3] Pohjoisessa Päiväkumpu rajoittuu Sipoon Myyraksen asuinalueeseen.
Päiväkummun julkisia palveluja ovat Päiväkummun alakoulu, palvelukoti, päiväkoti ja neuvola. Lähikauppana Päiväkummussa toimii Alepa.[4]
Pientalovaltaisessa Päiväkummussa ja sen läheisyydessä on useita ulkoilualueita. Yhdessä Matarin kanssa Päiväkumpu jakaa Matarinkosken alueen ja sitä ympäröivät metsät.[5] Päiväkummun koulun läheisyydessä sijaitsevassa Ester Koskelaisen puistossa on leikkipuisto, koripallo-, tennis- ja jalkapallokentät, skeittirampit, frisbeegolfrata sekä täyttömäen ympäristöstä talvisin mäenlaskumahdollisuus. Eri puolilla Päiväkumpua on useita pieniä leikkipuistoja. Keravanjoen varrella Päiväkummun puolella on Tapionranta-niminen uimapaikka[6] sekä Matarinkosken eteläpäässä Matarin uimaranta. Kaupunginosien rajalla Kuninkaanmäen puolella on Kuusijärven ulkoilukeskus, josta on yhteys Sipoonkorven kansallispuistoon.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päiväkummun länsirajalla virtaa Keravanjoki, jonka merkittäviä paikallisia koskia ovat noin 400 metriä pitkä Matarinkoski ja noin 150 metriä pitkä Pikkukoski. Koskien välisellä alueella on rehevää joenvarsibiotooppia lehtoineen, niittyineen ja ketoineen. Joen pienillä saarilla kasvaa muun muassa vanhoja tervaleppiä. Koskien luona kasvaa edustava vesisammallajisto, ja koskien rantoja luonnehtivat paikoin rantakalliot. Etelämpänä sijaitsee myös historiallisesti arvokas Hanabölenkoski. Päiväkummun asuinalueita ympäröivät laajat viheralueet, jollaisia on Vantaalla monin paikoin kadonnut rakentamisen tieltä.[7]
Teiden nimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimmat alueen teistä on nimetty etunimien mukaan (esimerkiksi Eilantie, Laurintie, Onervantie, Teuvontie ja Uskontie). Useimmilla pohjois–etelä-suuntaisilla teillä on naisen nimi sekä useimmilla itä–länsi-suuntaisilla teillä miehen nimi.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päiväkummun väkiluku on hiljattain kasvanut 1980-luvulta 2010-luvulle saakka. Vuonna 1980 Päiväkummussa oli asukkaita 1 653, ja vuonna 1990 hieman enemmän, 1 741. Vuoteen 2000 mennessä väkiluku oli kasvanut suhteessa enemmän, kun siellä asui jo 3 349 ihmistä. Vuonna 2010 väkiluku oli 4 138 eli vain hieman suurempi. 2010-luvulla väkiluku kääntyikin hitaaseen vähenemiseen, kun vuonna 2015 asukkaita oli enää 4 018.[7]
Vuoden 2020 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus kaupunginosan väestöstä oli 12,4 prosenttia.[8] Vuonna 2015 vieraskielisten osuus väestöstä oli 7,2 prosenttia, ja ruotsinkielisiä oli 1,7 prosenttia. Määrä on kasvanut, sillä vuonna 2000 vieraskielisiä oli vain 3,2 prosenttia ja vuonna 2010 5,3 prosenttia. Ruotsinkielisiä oli vuonna 1980 3,1 prosenttia, mutta heidän osuutensa on vähentynyt. Vuonna 1990 ruotsinkielisiä oli 2,1 prosenttia ja vuonna 2000 enää 1,5 prosenttia. Vuonna 2010 ruotsinkielisten osuus pysyi samana.[7]
Perheväestön osuus väkiluvusta on Päiväkummussa suuri. Osuus on ollut koko aikana 1980-luvulta 2010-luvulle yli 90 prosenttia. Vuonna 1980 perheessä asuvia oli tasan 90 prosenttia ja vuonna 1990 peräti 98 prosenttia. Sittemmin perheellisten määrä on vähentynyt hieman, vaikka heitä on yhä paljon. Vuonna 2000 perheellisiä oli 92 prosenttia väestöstä, vuonna 2010 edelleen 92 prosenttia ja vuonna 2015 91 prosenttia.[7]
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]xAlueen joukkoliikenne toimii bussien varassa. Kaksi linjaa perustuu liityntäliikenteeseen Koivukylän ja Tikkurilan asemille, ja yksi on Helsingin Hakaniemeen kulkeva seutulinja. Eteläisestä Päiväkummusta on pari kilometriä matkaa Koivukylän rautatieasemalle, ja kaupunginosan pohjoisemmasta osasta on saman verran Rekolan asemalle.
- 624 Tikkurila – Ilola – Leinelä – Koivukylä – Päiväkumpu
- 721 Hakaniemi–Havukoski–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä
- 721N Rautatientori–Kuninkaala–Jokiniemi–Havukoski–Päiväkumpu–Rekola–Koivukylä
- 723 palvelulinja, Peijas – Havukoski – Rekola – Päiväkumpu
- 724 Tikkurila – Havukoski – Päiväkumpu
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Tietoja Koivukylän suuralueelta vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako, karttanäkymä Päiväkummusta) kartta.vantaa.fi. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ Alepa Päiväkumpu S-Kanava. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ Vantaan karttapalvelu (Kaupunginosajako, ortokuva Matarinkosken ympäristöstä) kartta.vantaa.fi. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ Vantaan karttapalvelu kartta.vantaa.fi. Viitattu 8.4.2021.
- ↑ a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (75 Päiväkumpu, julkaisun sivut 198–201) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 25.12.2021.
- ↑ Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päiväkumpu Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
