Martinlaakso

Martinlaakso
Mårtensdal
Martinlaakson voimalaitos Kehä III:n tuntumassa.
Kaupungin kartta, jossa Martinlaakso korostettuna.
Kaupunki	Vantaa
Suuralue	Myyrmäen suuralue
Kaupunginosa nro	17
Pinta-ala	3,7 km²
Väkiluku	13 992 (31.12.2023)
Postinumero(t)	01620
Lähialueet	Kaivoksela, Myyrmäki, Varisto, Myllymäki, Vantaanlaakso
Infobox OK

Martinlaakso (ruots. Mårtensdal) on kaupunginosa Länsi-Vantaalla. Vuosina 1968–1975 rakennettiin kerrostaloalue, jota on uudistettu ja täydennetty. Ensin sinne oli rakennettu jo 1950-luvulla omakotitaloja Vihertielle ja Kivimäkeen. Vanhinta asutus on kuitenkin Isontammentiellä, joka on osa Turusta Viipuriin johtanutta Suurta rantatietä eli Kuninkaantietä. Kaupunginosan pohjoisosassa on vuonna 1991 valmistunut Vantaankosken rautatieasema ja siihen liittyvä Martinlaakson yritysalue. Kaupunginosassa oli vuoden 2023 lopussa 13 992 asukasta. Vuoden 2020 lopussa alueen väestöstä muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 28,4 prosenttia, eli eniten Myyrmäen suuralueella. Vuoden 2022 lopussa Martinlaakson postinumeroalueen asukkaista 34 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Martinlaakson lähialueita ovat Kaivoksela, Myyrmäki, Varisto, Myllymäki ja Vantaanlaakso.

Martinlaaksossa on kolme suurta mäkeä: Raappavuori, korkealle kohoava Laajavuori ja Kivivuori. Ne ovat pohjana valtaosalle alueen kadunnimistä. Vihertien nimi johtuu talosta, jonka maista tontit lohkottiin; Grönkullan talo sijaitsee Lyhtykujalla. Kivimäen nimi johtuu vastaavasti Stenbackan talosta, joka sijaitsee Ylästöntien länsipäässä.

Asemakaava perustuu ulkosyöttöiseen katuverkkoon ja laajaan sisäiseen jalankulkuverkkoon, jonka varrelle sijoittuvat puistot ja palvelut. Pääkatu Martinlaaksontie on leveä ja lehtevä bulevardi.

Martinlaakson historiaa

Martinlaakso on rakennettu Martinkylän (Mårtensby) maarekisterikylän takametsään. Kylän kantatalot olivat saaneet täältä maakaistaleet isojaossa 1700-luvulla. Vanha Martinkylä sijaitsee Vanhan Nurmijärventien varrella, ja siellä on ollut maataloja jo 1500-luvulla.

Myös Espoossa ja Sipoossa oli Martinkylä, Mårtensby. Siksi päätettiin, että Espooseen tulee Martinsilta, Vantaalle Martinlaakso ja Sipooseen jää Martinkylä.

Martinlaaksossa oli 1990-luvulla kehityshanke, jolloin parannettiin katuja ja puistoja ja taloyhtiöille myönnettiin edullisia perusparannuslainoja. Tällöin useimpiin kerrostaloihin tehtiin julkisivu- ja parvekekunnostuksia ja muita perusparannuksia. Eri kerrostaloja kunnostettiin eri tavoin, jolloin taloista tuli yksilöllisiä ja kaupunginosan ilmeestä tuli vaihteleva. Julkisivujen betonilaatat ja kivimurske vaihtuivat tiileen ja rappaukseen.

Pelkkiä 15 m²:n pikkuyksiöitä sisältävä talo Raikukujalla.

Uudempaa rakentamista ovat Kauppiaitten kauppaoppilaitos ja konserttisali Martinus (1987), Raikukuja 14:n palvelutalo (1994), Raikukuja 1:n kerrostalo (1999) ja Raappavuorenpolku 1:n palvelutalo (1999).

Laajaniityntiellä sijainneen Työ­terveys­laitoksen talon paikalle valmistui uudet kerrostalot 2007. Samoin Martinlaakson rautatieaseman itäpuolella ollut liike- ja toimistotalo on purettu. Sen tilalle valmistui uusi punatiilinen kauppakeskus (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2011). Sen eteläkulmassa kohoaa 14-kerroksinen asuintorni (Skanska, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen 2012), jonka pihaterassi on 12. kerroksen korkeudessa. Näiden pohjoispuolelle Kivivuorentien varrelle on rakennettu uusia punatiilipintaisia kerrostaloja (Sato ja SRV 2012). Rautatieaseman pohjoisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin Laajaniitynaukio, joka on World Design Capital -muotoiluhanke (2012). Lisää asuntoja on rakennettu purettujen Laajavuoren koulun ja Martinkeskuksen tonteille. Martinlaakson koulua on laajennettu.

Martinlaakson palvelualue (1997–2006) on käsittänyt 16 Luoteis-Vantaan kaupunginosaa. Nykyisin Martinlaakso kuuluu Myyrmäen suuralueeseen.

Liikenneyhteydet

Martinlaakson linja-autoasema (2009). Martinlaakson rautatieasema sijaitsee aivan linja-autoaseman vieressä.

Martinlaakson rata valmistui ensin Martinlaaksoon asti 1975, jolloin M-juna alkoi kuljettaa asukkaita Helsinkiin 20 minuutissa: matka-aika Martinlaaksosta Helsinkiin piteni 21 minuuttiin Vantaankosken aseman valmistuttua 2.9.1991. Kaupunginosassa on kaksi rautatieasemaa: Martinlaakso (1975) ja Vantaankoski (1991). Liityntäpysäköintipaikkoja löytyy Vantaankosken asemalta ja Kivivuorentien varrella sijaitsevan Martinlaakson ostarin kattopaikoituksesta.

Kehärata Vantaankoskelta Kivistön ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle ja edelleen Tikkurilaan on valmistui vuoden 2015 heinäkuussa. Rata yhdistää toisiinsa 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkaa.

Martinlaaksosta liikennöi runkolinja 400 Helsinkiin ja runkolinja 520 Matinkylään. Martinlaaksosta on bussiliikennettä myös Espooseen ja eri puolille Vantaata, muun muassa Leppävaaraan, Espoon keskukseen ja Tikkurilaan. Hämeenlinnanväylällä on Martinlaakson pikavuoropysäkki.

Autoliikenteen yhteyksiä ovat Hämeenlinnanväylä (E12) ja Kehä III (E18). Sanomatie Martinkyläntieltä Kehä III:lle valmistui vuonna 2012.

Palveluja ja yritystoimintaa

Alueella toimii kaksi alakoulua: suomenkielinen Kivimäen koulu ja ruotsinkielinen Mårtensdals skola. Martinlaakson koulu laajeni yhtenäiskouluksi, joten sisäilmaongelmien vaivaama Laajavuoren koulu purettiin keväällä 2016 ja sen tontille on rakennettu kerrostaloja. Alueella toimivat myös Martinlaakson lukio ja Kauppiaitten kauppaoppilaitos. Päiväkotejakin on useampia. Muita kaupungin palveluja ovat Martinlaakson kirjasto, uimahalli, terveyskeskus ja neuvola. Kulttuuritalo Martinuksessa järjestetään konsertteja ja tanssiesityksiä.

Martinkeskus (1970) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Se sulkeutui ja purettiin vuonna 2016. Aseman viereen on valmistunut uusi kauppakeskus, Martinlaakson ostari vuonna 2011. Lisäksi Laajavuorenkujalla on K-Supermarket (1975) ja toinen K-Supermarket (nykyinen K-Market) on valmistunut Louhelaan 2012.

Vantaankosken aseman ympäristössä Martinkyläntien varrella sijaitsee Martinlaakson yritysalue, jonne on sijoittunut muutamia suuryrityksiä. Sanomalassa painetaan valtakunnan päälehtiä Helsingin Sanomia ja Hufvudstadsbladetia. Martinlaakson voimalaitos vastaa merkittävästä osasta Vantaan energiahuoltoa. Passeja valmistavan digitaalisen turvallisuuden yrityksen Gemalton Suomen toimipiste muutti Viinikkalasta Martinlaaksoon, Hansaprintin vanhoihin tiloihin vuonna 2013. Murata Electronics Oy valmistaa erilaisia antureita esimerkiksi autoteollisuudelle, Pöyry Oyj on kansainvälisestikin merkittävä suunnittelu- ja konsulttitalo. Thermo Fisher Scientific valmistaa laboratoriotekniikkaa. Vantaankosken aseman ympäristöön on kaavoitteilla lisää yritysten toimitiloja.

• 
  Kulttuuritalo Martinus
• 
  Kauppakeskus Martinkeskuksen (1970) länsipää kesällä 2013.
• 
  Martinlaakson ostari (2017) ja Martintorni sijaitsevat rautatieaseman itäpuolella.
• 
  Martinlaakson uimahalli.
• 
  Sanomala Martinkyläntien varrella.
• 
  Pöyry-konsernin pääkonttori.

Kuuluisuuksia

Mika Häkkisen mukaan nimetty aukio sijaitsee Martinlaaksossa. Muistopaalu on sittemmin siirretty Vantaan vauhtikeskukseen, lentoaseman lähistölle Kiilan kaupunginosaan.

Martinlaaksossa on asunut kaksi tunnettua Formula 1 -kuljettajaa: Mika Häkkinen ja Mika Salo. Häkkinen vietti lapsuutensa Raiviosuonmäki 6:ssa, Salo kadun toisella puolella Raiviosuonmäki 3:ssa. Häkkiselle on myös nimetty aukio Martinlaaksoon. Myös Virve Rosti, Annikki Tähti ja Jorma Hynninen ovat martinlaaksolaisia. Samoin metalliyhtye Amorphis on kotoisin Martinlaaksosta.^lähde?

Lähteet

• Vantaa alueittain 2010, Myyrmäen suuralue. Pdf-tiedosto. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Vantaan tilastollinen vuosikirja 2010. Pdf-tiedosto.^{[vanhentunut linkki]}
• Kallaluoto, Timo: Vantaan kaupunginosat, 2011.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martinlaakso Wikimedia Commonsissa

• Vantaan kaupunginmuseo, 7.2.2014: Martinlaakson rakennuksia (näkökulmana rakennusperintö, pdf) (Arkistoitu – Internet Archive) (vantaa.fi)
• Martinlaakson asukasyhdistyksen kotisivut –
• Martinlaakson kotisivut (kaupunginosan historiaa ja tapahtumia) (Arkistoitu – Internet Archive)