Jumbo (kauppakeskus)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kauppakeskus Jumbo)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jumbo
Jumbon keskusaukio
Jumbon keskusaukio
Sijainti Vantaanportinkatu 3
01510 Vantaa;
Vantaanportti, [1]
Avattu lokakuu 1999[2]
Omistaja
Liikkeiden määrä
  • 120 (Jumbo)[2]
  • 170 (Jumbo-Flamingo)[4]
Päävuokralaisia
Kerrospinta-ala
86 100 (vuokrattava kokonaisliikeala, Jumbo)[5]
  • 115 900 (Jumbo-Flamingo)[6]
 m²
Kerrosten määrä 3
Kävijämäärä 11,6 milj. (Jumbo-Flamingo, 2022)[7]
Vuosimyynti 482 milj. euroa (Jumbo-Flamingo, 2022)[7]
Pysäköintipaikkoja 4 600, viiden tunnin maksuton pysäköinti (5 500 paikkaa Jumbo-Flamingo-kokonaisuudessa)[4]
Kotisivu
Ensimmäinen kerros hypermarketteineen

Jumbo (entiseltä nimeltään Jumbo-Flamingo[8]) on Vantaan Vantaanportissa sijaitseva kauppakeskus. Se on rakennettu Vantaanportin yritysalueelle Kehä III:n eteläpuolelle. Kauppakeskus valmistui lokakuussa 1999 ja on vuodesta 2012 saakka ollut myynnillisesti Suomen suurin kauppakeskus.[9]

Vuonna 2012 Jumbo nousi Suomen suurimmaksi kauppakeskukseksi myyntimäärällä mitattuna[10] ja on siitä saakka pysynyt myynneissä ensimmäisenä.[6][3][4] Vuonna 2019 Jumbo yhdistyi viihdekeskus Flamingon kanssa, ja niiden yhdessä muodostama kokonaisuus on koko Pohjoismaiden suurin viihdekauppakeskus.[9][11] Jumbo-Flamingossa sijaitsee yhteensä 170 liikettä, mukaan lukien ravintoloita ja kahviloita.[4] Suurimmat yksittäiset liikkeet ovat noin 15 000 neliömetrin hypermarketit K-Citymarket ja Prisma sekä noin 11 000 neliömetrin kokoinen Stockmann[12] Vuonna 2022 kauppakeskus Jumbo-Flamingossa vieraili 11,6 miljoonaa ihmistä, ja kokonaismyynti oli 482 miljoonaa euroa eli 41,6 euroa asiakasta kohden.[7]

Nykyisen Jumbon paikalla oli aiemmin peltomaisemaa ja tiheää metsää.[13] Alue kuului Backaksen kartanon maihin. Kartanon päärakennus sijaitsee edelleen Pakkalassa.

Elanto osti maat kartanon omistaneelta Ehrnroothin suvulta vuonna 1916 ja myi ne Haka- ja Polar-rakennusyhtiöille vuonna 1986.[13] 1980-luvun lopussa tarve uudelle kauppakeskukselle oli suuri.[2] Suunnitelma kauppakeskuksesta kirjattiin Vantaan yleiskaavaan vuonna 1992, mutta 1990-luvun alun lama hidasti kuitenkin rakentamista vuosikymmenen loppuun asti.[13] Rakentaminen harvaanasutulle alueelle herätti myös vastustusta; sittemmin lähistölle on valmistunut muun muassa Kartanonkosken ja Pakkalanrinteen asuinalueet.[6] Jumbo valmistui lopulta lokakuussa 1999 aikansa Suomen toiseksi suurimmaksi kauppakeskukseksi. Ensimmäisen vuoden asiakasmäärä oli kuusi miljoonaa.[2]

Jumbon 72 000 neliömetrin kokoista laajennusta alettiin rakentaa maaliskuussa 2004,[14] ja se avattiin 27. lokakuuta 2005, jolloin erikoistavarakauppojen määrä miltei kaksinkertaistui.[15] Jumbo sai laajennuksen myötä 57 uutta erikoisliikettä.[16] Lisäksi merkittävänä osana laajennusta valmistui Stockmannin Jumbon tavaratalo. Laajennushankkeen arvo oli noin 70 miljoonaa euroa.[17]

Yhdistyminen Flamingon kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumbon yhteyteen alettiin vuonna 2006 rakentaa vapaa-aika-, viihde- ja hotellikeskus Flamingoa.[18] Muun muassa vesipuiston, kuuden salin elokuvateatterin, keilahallin, Sokos-hotellin ja kuntosalin sisältävän Flamingo avattiin syyskuussa 2008. Vuonna 2019 Jumbo ja Flamingo yhdistyivät, ja ne yhdessä muodostavat pinta-alaltaan ja myynniltään Suomen suurimman kauppakeskuksen. Jumbon vuokrattava liikepinta-ala on 85 000 neliömetriä[5] ja Jumbo-Flamingon kokonaisliikeala yhteensä 140 700 neliömetriä.[19] Pysäköintipaikkoja Jumbo-Flamingossa on 5 500.[6]

Tietoa kauppakeskuksesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stockmannin tavaratalo toisessa kerroksessa
  • Vuokrattava liikepinta-ala (Jumbo-Flamingo): 115 900 m²[7]
  • Vuokrattava kokonaisliikeala (Jumbo-Flamingo): 140 700 m²[7]
  • Liikkeiden määrä (Jumbo-Flamingo): noin 170[6]
  • Liikevaihto (Jumbo-Flamingo, 2022): 482,3 miljoonaa[7]
  • Vuosittainen asiakasmäärä (Jumbo-Flamingo, 2022): 11,6 miljoonaa[7]
  • Pysäköintipaikkoja (Jumbo): 5 500[4]
  • Työpaikkoja: 1 800[2]
  • Uuden laajennuksen pääarkkitehti: Pertti Hakamäki
  • Omistajat: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo ja Varma (yhteensä 78 %), Kesko (11 %) ja HOK-Elanto (11 %)[19]

Kulkuyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

75 prosenttia Jumbon asiakkaista kulkee matkan autolla.[6] Puolet saapuu Vantaalta ja puolet muualta Suomesta, erityisesti pääkaupunkiseudulta ja sen kehyskunnista, kuten Keravalta, Nurmijärveltä ja Tuusulasta.[13]

Jumboon pääsee Tikkurilan rautatieasemalta bussilla 571 sekä runkolinjalla 570. Itä-Helsingistä ja Malmilta pääsee busseilla 561 ja 562. Myyrmäen rautatieasemalta pääsee busseilla 571, 572 ja 574. Helsingin päärautatieasemalta pääsee runkolinjalla 600. Lähin rautatieasema on Aviapolis, josta on Jumbolle linja-autoyhteyksiä. Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee parisen kilometriä kauppakeskuksesta pohjoiseen. Helsingin Sanomien mukaan kulkuyhteydet linja-autopysäkeiltä ovat vaikeakulkuiset, ja on selvää, että kauppakeskus on suunniteltu autoilun ehdoilla.[6]

  • Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2
  1. Kaupunginosajako (Ortokuva, Jumbo pistemerkattu) Vantaan karttapalvelu (kartta.vantaa.fi). Viitattu 15.6.2021.
  2. a b c d e f Arkistoitu kopio jumbo.fi. Arkistoitu 13.4.2016. Viitattu 15.6.2016.
  3. a b Kauppakeskus Jumbo Elo (toimitilat.elo.fi). Viitattu 15.6.2021.
  4. a b c d e Massinen, Tuomas: Jumbo-Flamingo taas Suomen suurin kauppakeskus – ylsi myyntiykköseksi kymmenettä vuotta peräkkäin Vantaan Sanomat. 6.6.2022. Viitattu 10.6.2022.
  5. a b Kauppakeskukset 2016 (pdf) (Huom. Listassa on jotain puutteita. Suurista kauppakeskuksista Ideapark uupuu. Lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun 20 suurimman kauppakeskuksen taulukosta Martinlaakson ostari, jonka myynti oli 2015 yli kaksinkertainen Isomyyriin verrattuna) 22.3.2016. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 8.7.2016.
  6. a b c d e f g Welling, Roosa: Jumbon salaisuus Helsingin Sanomat. 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  7. a b c d e f g Finnish Shopping Centers 2023 | Kauppakeskukset (PDF) (s. 15) kauppakeskusyhdistys.fi. Viitattu 5.11.2023.
  8. Antti Kirkkala: Suomen suurin kauppakeskus vaihtaa nimensä Verkkouutiset. 11.11.2024. Viitattu 11.11.2024.
  9. a b Jumbo ja Flamingo jälleen Suomen suurin kauppakeskus flamingo.fi. 7.5.2021. Arkistoitu 14.6.2021. Viitattu 15.6.2021.
  10. Kauppakeskukset 2013 (pdf) Suomen kauppakeskusyhdistys ry. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 13.11.2013.
  11. Parviainen, Aapo: Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella Yle Uutiset. 17.10.2019. Viitattu 23.2.2022.
  12. Vuosikertomus 2005 (s. 6) Stockmann. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 15.6.2021.
  13. a b c d Toivakka, Karoliina: Keskelle metsää nousi 20 vuotta sitten kaikkien automarkettien äiti: Näin Jumbo tuli ja muutti koko Vantaan pysyvästi Helsingin Sanomat. 9.8.2019. Viitattu 15.6.2021.
  14. Kauppakeskus Jumbon laajennus Tekla. Viitattu 15.6.2021.
  15. Huhta, Matti: Jumbon laajennus valmis kuukauden kuluttua Helsingin Sanomat. 23.9.2005. Viitattu 15.6.2021.
  16. Hako 2006, s. 208.
  17. Stockmann-tavaratalo kauppakeskus Jumboon Stockmann. Viitattu 15.6.2021.
  18. Flamingo nousee siivilleen 2008 16.3.2007. Espa Invest Oy. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 12.4.2007.
  19. a b Finnish Shopping Centers 2021 / Kauppakeskukset kauppakeskusyhdistys.fi. 2021. Finnish Council of Shopping Centers. Viitattu 15.6.2021.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]