Malmön kunta
| Malmön kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Malmö |
| Kuntakoodi | 1280 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 156,60 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 351 749 |
| – Väestötiheys | 2 246,2 as./km² |
.jpg)
Malmön kunta (ruots. Malmö kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Malmö.[3]
Kunnan maapinta-ala on 156,60 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 351 749 henkeä (31.12.2021).[2]
Malmön kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla lähellä Tanskan pääkaupunkia Kööpenhaminaa. Sen naapurikunnat ovat etelässä Vellingen kunta, idässä Svedalan kunta sekä koillisessa Staffanstorpin kunta ja Burlövin kunta. Osa Malmön taajamasta kuuluu myös Burlövin kuntaan.
Vuonna 2007 kunnassa oli 51,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 33,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1862 kunnallislait loivat pohjan Ruotsin kuntajärjestelmälle. Lait astuivat voimaan 1. tammikuuta 1863, jolloin nykyisen Malmön kunnan alueella oli Malmön kaupungin lisäksi 12 pitäjää. Alueliitosten ja kuntaliitosten myötä ne yhdistettiin vuoteen 1971 tultaessa yhdeksi yksiköksi.
Vuonna 1886 Hyllien ja Fosien maalaiskuntiin perustettiin Limhamnin taajaväkinen yhdyskunta. Toinen taajaväkinen yhdyskunta Sofielund (tai Sofielundshusen) perustettiin vuonna 1896 Västra Skrävlingen maalaiskuntaan. Se lakkautettiin vuonna 1911, jolloin koko maalaiskunta liitettiin Malmön kaupunkiin. Koko Hyllien maalaiskunta ja osa Fosien maalaiskunnasta muodostivat vuosina 1906–1914 Limhamnin kauppalan, joka liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1919 Fosien maalaiskuntaan perustettiin Fosien taajaväkinen yhdyskunta, ja vuonna 1931 koko maalaiskunta liitettiin Malmöhön. Yksi liitos tapahtui vielä vuonna 1935, jolloin Husien maalaiskunta liitettiin kaupunkiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":
- Oxie (Glostorp, Lockarp ja Oxie)
- Bunkeflo (Bunkeflo, Tygelsjö ja Västra Klagstorp)
Lisäksi Malmön kaupunkiin liitettiin Södra Sallerupin maalaiskunta. Oxien maalaiskunta liitettiin Malmöhön vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Malmön kunta yhdistämällä aiempi Malmön kaupunki ja Bunkeflon maalaiskunta.
Malmö on kuitenkin yksi niistä Ruotsin kunnista, jotka 1980-luvulta lähtien ovat kutsuneet itseään mieluummin kaupungeiksi kuin kunniksi.
Vuonna 1862 Malmö päätti jäädä Malmöhusin läänin maakäräjäkunnan ulkopuolelle, ja Malmön kunta liittyi osaksi nykyistä Skånen läänin maakäräjäkuntaa vasta vuonna 1999. Sitä ennen Malmö huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, joita ovat esimerkiksi paikallisliikenne ja terveydenhoito.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malmön vaakunasta on olemassa pelkän vaakunakilven sisältävä ja koristeellisempi versio.
-
Pelkkä vaakunakilpi -
Koristeellisempi vaakuna
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2019)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 118 323 | 34,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 42 388 | 12,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 30 138 | 8,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 153 317 | 44,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 678 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 163 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 167 219 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 21 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,5 %
- 18–64-vuotiaat: 65,0 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,5 %
Yleisimmät syntymämaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2019 lopussa Malmön kunnassa oli 344 166 asukasta, joista 225 843 oli Ruotsissa syntyneitä. [13]
Irak (11 799)
Syyria (7 970)
Jugoslavia (7 564)
Tanska (7 384)
Puola (6 840)
Bosnia ja Hertsegovina (6 425)
Afganistan (4 351)
Iran (4 174)
Turkki (2 570)
Somalia (2 476)
Saksa (2 078)
Suomi (1 547)
,_Flag_of_Syria_(1980%E2%80%932024).svg){kind=small}
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,1 | 0,2 | |
| jalostus | 14,6 | 13,5 | |
| palvelut | 83,3 | 84,0 | |
| tuntematon | 2,0 | 2,2 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 154 446 | 121 184 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 127,4 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 99,5 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 420 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Malmö* | 270 214[18] |
| 2 | Oxie | 11 493 |
| 3 | Bunkeflostrand | 10 386 |
| 4 | Tygelsjö | 2 710 |
| 5 | Södra Klagshamn | 1 367 |
| 6 | Vintrie | 670 |
| 7 | Västra Klagstorp | 279 |
| 8 | Toarp | 219 |
| 9 | Skumparp | 205 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Malmön taajamassa on 280 415 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Burlövin kuntaan.[18] Vintrien taajaman nimenä on joskus ollut myös Bunkeflo.[19]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
- Kristineberg (nimenä ollut myös Oxie Station)
- Käglinge
- Klagshamn (ja sen osana ollut Norra Klagshamn)
- Tullstorp
Luettelossa mainituista taajamista Kristineberg ja Käglinge ovat sittemmin kasvaneet yhteen Oxien ja Tullstorp Malmön taajaman kanssa. Klagshamn on jaettu Norra Klagshamniksi ja Södra Klagshamniksi, joista edeltävä on nykyään kasvanut yhteen Bunkeflostrandin taajaman kanssa ja jälkimmäinen muodostaa edelleen oman taajaman.[19]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Malmön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Malmö Östra (31 valtuutettua)
- Malmö Västra (30 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Malmön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 12 | 14 | 17 | 20 | 18 | 18 | 24 | 18 | 18 | 12 | 16 | 17 | 14 | 13 | ||
| Keskustapuolue | 11 | 8 | 5 | 3 | 2 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | ||
| Liberaalit | 5 | 7 | 6 | 3 | 7 | 5 | 5 | 3 | 2 | 7 | 5 | 4 | 3 | 4 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 5 | 6 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 31 | 30 | 30 | 32 | 27 | 30 | 26 | 32 | 27 | 26 | 24 | 22 | 21 | 20 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 5 | 5 | 4 | 4 | 6 | 7 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 5 | 7 | 9 | 11 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 3 | 2 | 3 | 4 | 5 | 2 | 2 | 2 | 0 | ||
| Yhteensä [24] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Bunkeflon piiri
- Eriksfältin piiri
- Fosien piiri
- Husien piiri
- Hyllien piiri
- Kirsebergin piiri
- Kulladalin piiri
- Limhamnin piiri
- Malmön Sankt Johanneksen piiri (Malmö Sankt Johannes distrikt)
- Malmön Sankt Paulin piiri (Malmö Sankt Pauli distrikt)
- Malmön Sankt Petrin piiri (Malmö Sankt Petri distrikt)
- Möllevångenin piiri
- Oxien piiri
- Slottsstadenin piiri
- Sofielundin piiri
- Södra Sallerupin piiri
- Tygelsjön piiri
- Västra Klagstorpin piiri
- Västra Skrävlingen piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Malmö S:t Petri
- Slottsstaden
- Kirseberg
- Malmö S:t Pauli
- Malmö S:t Johannes
- Möllevången-Sofielund
- Limhamn
- Fosie
- Västra Skrävlinge
- Husie och Södra Sallerup
- Oxie
- Hyllie
- Eriksfält
- Kulladal
- Bunkeflo
- Tygelsjö-Västra Klagstorp
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Bastorp*
- Bunkeflo
- Eriksfält
- Fosie
- Glostorp*
- Husie
- Hyllie
- Kirseberg
- Kulladal
- Limhamn
- Lockarp*
- Malmö garnisonsförsamling* (Kronprinsens husarregemente)
- Malmö hospitalsförsamling*
- Malmö Karoli* (Caroli, Malmö tyska)
- Malmö katolska
- Malmö mosaiska
- Malmö Sankt Johannes
- Malmö Sankt Pauli
- Malmö Sankt Petri (Sankt Petri)
- Malmö slottsförsamling*
- Malmö övra*
- Möllevången
- Oxie
- Slottsstaden
- Sofielund
- Södra Sallerup (Sallerup)
- Tygelsjö
- Västra Klagstorp (Klagstorp)
- Västra Skrävlinge (Skrävlinge)
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Bunkeflon kirkko -
Bunkeflo strandkyrka -
Caroli kyrka -
Fosien kirkko -
Glostorpin kirkko -
Helgeandskyrkan -
Heliga Trefaldighetskyrkan -
Husien kirkko -
Hyllien kirkko -
Kirsebergin kirkko -
Limhamnin kirkko -
-
Oxien kirkko -
Rosengårdin kirkko -
Sankt Andreas kyrka -
-
Sankt Matteus kyrka -
Sankt Mikaels kyrka -
Sankt Pauli kyrka -
Sankt Petri kyrka -
Sankta Katarina kyrka -
Sankta Maria kyrka -
Södra Sallerupin kirkko -
Tygelsjön kirkko -
Västra Klagstorpin kirkko -
Västra Skrävlingen kirkko
.jpg)
Kaupunginosat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malmön kunta on vuodesta 1996 lähtien jaettu kaupunginosiin (ruots. stadsdel), jotka puolestaan on jaettu 134 osa-alueeseen (ruots. delområde). Jokaista kaupunginosaa johtaa poliittinen lautakunta eli kaupunginosavaltuusto, jossa on 11 edustajaa. Valtuustojen poliittinen jakauma vastaa kunnanvaltuuston poliittista jakaumaa. Jokaisessa kaupunginosassa puolestaan on myös kansalaiskonttori (ruots. medborgarkontor).
Vanhan aluejaon mukaiset 10 kaupunginosaa olivat:
- Centrum
- Södra Innerstaden
- Västra Innerstaden
- Limhamn-Bunkeflo
- Hyllie
- Fosie
- Oxie
- Rosengård
- Husie
- Kirseberg
Seuraavassa on galleria kartoista, joissa näkyvät kunkin kaupunginosan osa-alueet. Kartat kuvaavat vuoden 2009 tilannetta.
-
Centrum -
Södra Innerstaden -
Västra Innerstaden -
Limhamn-Bunkeflo -
Hyllie -
Fosie -
Oxie -
Rosengård -
Husie -
Kirseberg
Vuoden 2013 alusta lähtien Malmössä on viisi kaupunginaluetta (ruots. stadsområde), joista jokainen on muodostettu yhdistämällä kaksi aiempaa kaupunginosaa:[27]
- Norr (aiemmat Centrum ja Kirseberg)
- Innerstaden (aiemmat Södra Innerstaden ja Västra Innerstaden)
- Väster (aiemmat Limhamn-Bunkeflo ja Hyllie)
- Söder (aiemmat Fosie ja Oxie)
- Öster (aiemmat Rosengård ja Husie)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Malmö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Malmö delas upp i fem stadsområden 7.11.2012. Malmö stad. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 6.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se. | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
