Koordinaatit: 60.297°N, 25.080°E

Hakkila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Vantaan kaupunginosaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Hakkila.
Hakkila
Haxböle
Vantaan Energian Maarinkunnaan lämpökeskus valmistui vuonna 2002.[1]
Vantaan Energian Maarinkunnaan lämpökeskus valmistui vuonna 2002.[1]
Kaupungin kartta, jossa Hakkila korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Hakkila korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Tikkurilan suuralue
Kaupunginosa nro 66[2]
Pinta-ala 4,7[2] km² 
Väkiluku 1 306[3] (31.12.2023)
Työpaikkoja 4 802 kpl [4]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01370, 01380, (01360)[5]
Lähialueet Jokiniemi, Itä-Hakkila, Kuninkaala, Kuninkaanmäki, Päiväkumpu

Hakkila (ruots. Haxböle) on Vantaan Tikkurilan suuralueen kaupunginosa ja merkittävä teollisuusalue. Kaupunginosa sijaitsee Itä-Vantaalla ja sitä rajaavat lännessä Keravanjoki, etelässä Kuninkaala, idässä Lahdenväylä ja pohjoisessa Päiväkumpu.[6] Nimestään huolimatta Hakkila ei ole yhteydessä pientalovaltaiseen Itä-Hakkilaan, sillä kaupunginosia erottaa Lahdenväylä-moottoritie.

Hakkila on rakennettu melko korkealle ja tasaiselle selänteelle. Alueella sijaitsevat useiden kaupparyhmien keskusvarastot sekä Honkanummen hautausmaa.[2] Alueelta on hyvät liikenneyhteydet maan päätieverkkoon, ja kaupunginosaa onkin kaavoitettu etenkin logistiikan, teollisuuden ja kaupan yritysalueena.[7] Yrityksiä kaupunginosassa toimii yli 300,[8] ja yritysaluetta on kutsuttu myös nimellä Vantaan Akseli.[9][10] Merkittävän kokoisen osan kaupunginosasta muodostaa kuitenkin sen pohjoisosassa sijaitseva Keravanjokilaakso, joka jatkuu yhtenäisenä Päiväkumpuun saakka.

Hakkilassa on suhteellisen vähän asutusta, ja se on lähes kokonaan keskittynyt Stenkullan ja Maarinkunnaan alueille kaupunginosan länsireunalle Jokiniemen rajalle.[11] Maarinkunnaalla on sekä vanhempaa omakotitaloasutusta että 1980-luvulta lähtien rakennettua uudempaa kerrostalo- ja rivitaloasutusta. Lisäksi Hakkilan pohjoisosassa on joitakin vanhoja maalaistaloja peltoineen. Hakkilassa on yhtä paljon omistusasuntoja kuin vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.[12]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1898 rakennettu, Keravanjoen ylittävä Hakkilan kivisilta toimii kevyen liikenteen väylänä Hakkilan ja Jokiniemen rajalla.

Hakkilan perustivat kyläksi alun perin Uudenmaan ruotsalaissiirtolaiset keskiajalla.[13] Hakkila oli markkinapaikka, jossa kaupiteltiin erilaisia läheltä ja kaukaakin Euroopasta tuotuja tuotteita, kuten suolaa, rautaa ja turkiksia.[13]

Hakkilassa on ollut historiallisesti tärkeä tienristeys, jossa lännestä Helsingin pitäjän kirkonkylästä päin tullut Turku–Viipuri-maantie eli Kuninkaantie on yhtynyt etelästä tulleeseen Helsingintiehen ja jatkanut matkaansa koilliseen Kuninkaanmäen läpi kohti Sipoon kirkonkylää. Nykyiset Tikkurilantie ja Vanha Porvoontie sijaitsevat näiden historiallisten maanteiden kohdilla. Teiden risteyksessä on yhä jäljellä 1700-luvulla rakennettu Hakkilan kestikievarin rakennus eli Malmarsin krouvi[14], ja länsirajalla Maarinkunnaassa sijaitsee Hakkilan kivisilta, jota pitkin Kuninkaantie on ylittänyt Keravanjoen.[15][16] Vanhan Porvoontien varrella on myös kivisiä kilometripylväitä, joihin on hakattu etäisyydet Helsinkiin ja Sipooseen.[17][18] Helmikuun 1944 Helsingin suurpommitusten jälkeen Helsingin keskustassa sijainnut Kolmen sepän patsas päätettiin siirtää Tikkurila-Hakkila-radan päätyyn ja suojata patsas hautaamalla se Hakkilan hiekkakuopalle.[19][20]

Rautatiealueena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hakkilan radalla on edelleen huolto- ja työkoneliikennettä, mutta kaupallista käyttöä sillä ei ole ollut vuoden 2011 jälkeen.

Suurin osa kaupunginosasta on teollisuusaluetta, ja sinne johtaa teollisuusrautatie Tikkurila–Hakkila-rata.[2][6] Pistoraiteen päässä on pieni ratapiha, niin kutsuttu Hakintien kuoppa,[9] josta on kaivettu soraa ja hiekkaa jo 1800-luvun lopulla.[21] Nykyisin kuopalla sijaitsee yrityksiä ja Väyläviraston tukikohta: alueella säilytetään pääradan kunnostuksessa tarvittavia työkaluja ja materiaaleja, kuten sepeliä, kiskoja ja pölkkyjä.[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Teollisuusrakennukset Vantaan karttapalvelu. Viitattu 20.7.2021.
  2. ↑ a b c d Vantaa alueittain (2015) (pdf) (66 Hakkila, teoksen s. 158–161) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 8.7.2016.
  3. ↑ Vantaan väestö kaupunginosittain 2013–2023 (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 3.10.2024.
  4. ↑ Arkistoitu kopio Vantaa.fi. 25.11.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2019. Viitattu 5.1.2020.
  5. ↑ Postinumeroalueet Vantaan karttapalvelu. Viitattu 27.3.2021.
  6. ↑ a b Kaupunginosat Vantaan karttapalvelu. Viitattu 27.3.2021.
  7. ↑ 002118 Hakintie 6-8 (s. 11) 16.3.2015. Vantaan kaupunkisuunnittelu. Arkistoitu 22.2.2022. Viitattu 22.2.2022.
  8. ↑ Vantaa tuo Aviapolis-konseptin Hakkilaan Yle. 23.3.2009. Viitattu 20.7.2021.
  9. ↑ a b Vantaan Akselin kaavarunko I | Nro 062200, Kuninkaala ja Hakkila 13.6.2011. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  10. ↑ Oksanen, Kimmo: Hakkilan yritysalueesta Vantaan Akseli Helsingin Sanomat. 18.11.2006. Viitattu 20.7.2021.
  11. ↑ Kuninkaala ja Hakkila Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2021.
  12. ↑ Hakkila VAV. Viitattu 10.11.2022.
  13. ↑ a b Jokiniemen Muinaispuisto – Metropoli kivikaudelta Visit Vantaa. Vantaan kaupunki. Viitattu 8.1.2021.
  14. ↑ Salmela, Jussi: Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre Helsingin Sanomat. Viitattu 11.1.2021.
  15. ↑ Eeva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli ja Pirjo Hämäläinen, Rakennuskulttuuri Vantaalla - inventointi 1981, Vantaa, (viitattu 24. syyskuuta 2019), s. 132-133 (Malmarsin krouvi)View and modify data on Wikidata
  16. ↑ Eeva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli ja Pirjo Hämäläinen, Rakennuskulttuuri Vantaalla - inventointi 1981, Vantaa, (viitattu 24. syyskuuta 2019), s. 181 (Hakkilan kivisilta)View and modify data on Wikidata
  17. ↑ Vantaan historiallisen tiestön inventointi 2018 (pdf) (s. 11 Vanha Porvoontie) Vantaan kaupunkisuunnittelu. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 5.8.2021.
  18. ↑ Rakennusperintö (Kilometripylväät ja muut rakennusperintökohteet on merkitty karttaan vihreillä kolmioilla) Vantaan karttapalvelu. Viitattu 5.8.2021.
  19. ↑ Jatkosota | ”Raija” ja ”Irja” pelastivat Helsingin täystuholta, kun Stalin vuonna 1944 lähetti 900 pommikonetta tuhoamaan Suomen pääkaupungin Helsingin Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 12.4.2024.
  20. ↑ HS Vantaa | Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 12.4.2024.
  21. ↑ Rataverkon pohjavesialueiden riskienhallinta (pdf) (s. 23) väylä.fi. 2009. Ratahallintokeskus. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 20.7.2021.
  22. ↑ Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 20.7.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hakkila&oldid=22673578”