Suomen Rahapaja
| Suomen Rahapaja Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu |
19. huhtikuuta 1860[1] Helsinki, Suomi (Katajanokka) |
| Toimitusjohtaja | Jonne Hankimaa |
| Puheenjohtaja | Kaisa Vikkula |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Toiminta-alue | Maailmanlaajuinen |
| Toimiala | Kolikoiden ja mitalien valmistus |
| Tuotteet |
Käyttörahat ja kolikkoaihiot Juhla- ja erikoisrahat |
| Liikevaihto | 85 milj. € (konserni, 2017)[2] |
| Henkilöstö | noin 169 (konserni, 2017) |
| Tytäryhtiöt |
Mint of Finland GmbH (Saksa) Compañia Europea de Cospeles, S.A. (Espanja, 50%) |
| Omistaja | Suomen valtio |
| Kotisivu | www.suomenrahapaja.fi |
Suomen Rahapaja Oy on Suomen valtion omistama käyttö- ja juhlakolikoita sekä kolikkoaihioita valmistava yritys, jonka kohdemarkkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Yhtiön käyttöraha- ja aihioasiakkaita ovat keskuspankit, valtiovarainministeriöt sekä rahapajat eri puolilla maailmaa. Juhlarahojen osalta yhtiö palvelee niin kuluttajia kuin jälleenmyyjiä.[2] Rahapaja toimii Turvalaaksossa Vantaalla. Rahapaja ajetaan alas vuoden 2025 aikana.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rahapaja perustettiin keisari Aleksanteri II:n päätöksellä vuonna 1860, ja toiminta käynnistyi elokuussa 1864 Helsingin Katajanokalla. Ensimmäisenä tuotantoeränä oli 30 000 kappaleen erä yhden pennin kolikoita Suomen Pankille. Ensimmäiset markat lyötiin 15. lokakuuta 1864. Vuonna 1951 käynnistyi juhlarahatuotanto, jolloin lyötiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten juhlaraha ja samalla maailman ensimmäinen olympiaraha.[1] Vuonna 1988 Rahapaja avasi tuotantolaitoksen Vantaalle.
Vuonna 1993 siihen asti valtiovarainministeriön virastona toiminut laitos muuttui osakeyhtiöksi.[1] Sittemmin Rahapaja on ostanut Tillanderin mitalivalmistuksen ja Kultateollisuus Oy:n ja tekee nykyään rahojen lisäksi erilaisia jalometallituotteita.
Rahapaja oli avainasemassa eurokolikoiden materiaalisuunnittelussa vuonna 1998. Se on myös yksi eurokolikoita lyövistä rahapajoista Euroopassa, ja lyö kolikoita Suomen lisäksi Kreikkaan, Luxemburgiin, Sloveniaan, Kyprokselle, Irlantiin ja Viroon.[1]
Vuonna 2001 Rahapaja osti AB Myntverketin (Ruotsin rahapaja) ja vuonna 2003 puolet Det Norske Myntverketin (Norjan rahapaja) osakkeista. Vuodesta 2007 lähtien Ruotsin kolikot on valmistettu Suomessa, ja Rahapaja lopettikin Ruotsin toimintonsa Myntverketissä vuonna 2011 kannattamattomana.[4] Saman vuoden huhtikuussa Rahapaja osti saksalaisen raha-aihioiden valmistajan Saxonia Eurocoin GmbH:n, josta tuli Saksan tytäryhtiö Mint of Finland GmbH.[5]
Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 150 vuotta yhtiön perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi yhtiön nimi vaihdettiin Rahapaja Oy:stä takaisin Suomen Rahapaja Oy:ksi. Samalla julkistettiin uusi ilme ja tunnus; yhtiön logo vaihdettiin runsaudensarvesta leijonaksi, joka on saanut vaikutteita Suomen vaakunasta.[6]
Nykyisin Suomen Rahapaja -konserniin kuuluvat Suomen emoyhtiön lisäksi Saksan yhtiö (Mint of Finland GmbH) sekä Espanjan kuninkaallisen rahapajan (Fábrica Nacional de Moneda y Timbre – Real Casa de la Moneda) kanssa puoleksi omistettu espanjalainen aihiovalmistaja Compañia Europea de Cospeles, S.A. (CECO SA).[2]
Suomen Rahapaja on viennillä mitattuna yksi maailman merkittävistä rahapajoista, ja vuonna 2017 viennin osuus sen liikevaihdosta oli 95%.[1]
Rahapajan johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 1864–2006 Rahapajan kulloisenkin johtajan sukunimen ensimmäinen kirjain lyötiin kolikoihin. Vuodesta 2007 lähtien rahapajan johtajan nimikirjain on korvattu Rahapajan logolla.
| Nimi | Virassa | Kirjain |
|---|---|---|
| August Fredrik Soldan | 1861–1885 | S |
| Conrad Lihr | 1885–1912 | L |
| Isak Gustaf Sundell | 1912–1947 | S |
| Vesa Liuhto | 1948 | L |
| Uolevi Helle | 1948–1958 | H |
| Allan Soiniemi | 1958–1975 | S |
| Timo Koivuranta | 1976–1983 | K |
| Tapio Nevalainen | 1983–1987 | N |
| Raimo Makkonen | 1987–2008 | M |
| Maarit Aarni-Sirviö | 2008–2010 | |
| Paul Gustafsson | 2010–2016 | |
| Jonne Hankimaa | 2016– |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Yhtiön tarina Suomen Rahapaja. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ a b c Suomen Rahapaja - Vastuullisuusraportti ja tilinpäätös 2017 Suomen Rahapaja. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ IL: Suomen Rahapaja lakkautetaan Yle Uutiset. 7.8.2024. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ Suomen Rahapaja lopettaa toimintonsa Myntverketissa Eskilstunassa ePressi. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Suomen Rahapaja sulkee Ruotsin rahapajan Ilta-Sanomat. 7.6.2011. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Suomen Rahapaja 150 vuotta KERÄILYKIRJE. 27.1.2010. Viitattu 5.11.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Rahapaja Oy
- Markan synty - ja loppu, Seura, 16.08.1939, nro 33, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Ministerit |  | |
|---|---|---|
| Virkamiehet | ||
| Osastot | ||
| Hallinto | ||
| Toimitilat | ||
| Muuta | ||
.svg){kind=small}