1997
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
1997 (MCMXCVII) oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Paimio muuttui kaupungiksi. Porvoon mlk liitettiin Porvoon kaupunkiin, Lohjan kunta Lohjan kaupunkiin ja Heinolan mlk Heinolan kaupunkiin.
- 1. tammikuuta – Komet Bomb 3" -ilotulitusraketit aiheuttivat uudenvuodenyönä eriasteisia vammoja ainakin 200 henkilölle, pahimmillaan luunmurtumia ja sokeutumisia.
- 8. tammikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin joutui sairaalahoitoon keuhkokuumeen vuoksi.
- 8. tammikuuta – Monacon ruhtinaskunta aloitti 700-vuotisjuhlallisuuksiensa vieton.
- 10. tammikuuta – Lapin lääninoikeus kumosi kunnallisvaalien tulokset Keminmaan kunnassa ennakkoäänestykseen liittyneiden epäselvyyksien vuoksi.
- 15. tammikuuta – Tanskassa juhlittiin kuningatar Margareeta II:n 25-vuotista hallituskautta.
- 16. tammikuuta – Tuhannet albanialaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan maan pääkaupungissa Tiranassa menetettyään rahansa sijoitusyhtiöiden keinottelun seurauksena. Mellakat levisivät nopeasti muuallekin maahan ja Albania ajautui sisällissodan partaalle.
- 17. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi valtakunnansovittelija Jorma Reinin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Syyte pahoinpitelystä hylättiin. Reini erotettiin virastaan seuraavana päivänä, koska hänen katsottiin menettäneen tapauksen vuoksi valtakunnansovittelijalta vaadittavan luottamuksen.
- 18. tammikuuta – Ruandassa Hutu-militantit tappoivat kolme espanjalaista avustustyöntekijää ja kolme sotilasta.
- 18. tammikuuta – Uuden Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Panteleimon nimitettiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi apulaispiispaksi.
- 19. tammikuuta – Jasser Arafat palasi Hebroniin Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyi juhlistamaan Länsirannan viimeisen miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta – Bill Clinton aloitti toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
- 20. tammikuuta – Zairen hallitus julisti virallisesti sodan maan itäosan tutsikapinallisia vastaan.
- 23. tammikuuta – Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän toimitusjohtaja, varatuomari Juhani Salonius nimitettiin uudeksi valtakunnansovittelijaksi.
- 27. tammikuuta – Tšetšenian asevoimien komentaja Aslan Mašadov valittiin maan presidentiksi.
- 27. tammikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti valtiovierailulle Italiaan.
- 28. tammikuuta – Etelä-Afrikassa harjoitettua apartheid-politiikkaa tutkinut komissio ilmoitti valkoihoisten poliisien tunnustaneen mustaihoisen ihmisoikeustaistelijan Steve Bikon vuonna 1977 tehdyn murhan. Bikosta oli kuolemansa jälkeen tullut rotusorron vastaisen taistelun symboli.
- 29. tammikuuta – Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenne oli vuoden 1996 aikana vaatinut 396 kuolonuhria. Näin alhaisia lukuja oli ollut edellisen kerran 1950-luvulla. Nuorten osuus liikenneonnettomuuksissa kuolleista oli kuitenkin kasvanut.
Helmikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. helmikuuta – Kolme suomalaista rauhanturvaajaa kuoli heidän helikopterinsa törmättyä korkeajännitelinjaan ja pudottua järveen Makedoniassa.
- 1. helmikuuta – Hämeen läänin maaherra Kaarina Suonio siirtyi Tampere-talon toimitusjohtajaksi eläkkeelle jäävän Carl Öhmanin tilalle. Uutta maaherraa ei tulevan lääniuudistuksen takia nimitetty.
- 3. helmikuuta – Helsingin Senaatintorilla vihittiin käyttöön pieni lumikirkko, joka pysyi pystyssä kolme viikkoa. Kirkossa vieraili noin 60 000 ihmistä ja siellä pidettiin useat häät. Kirkko oli pystytetty samalla paikalla 1700- ja 1800-luvuilla sijainneen Ulrika Eleonoran kirkon mallin mukaan.
- 4. helmikuuta – O. J. Simpson tuomittiin syylliseksi Nicole Brown Simpsonin ja Ron Goldmanin kuolemiin murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrättiin 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta – Serbian presidentti Slobodan Milošević hyväksyi opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 4. helmikuuta – Uudelleen perustettu Suomen Kommunistinen Puolue hyväksyttiin oikeusministeriön puoluerekisteriin.
- 4. helmikuuta – Suomen valtio myi omistamansa, vuonna 1953 perustetun Kemijoki Oy:n osakkeet Enso-Gutzeit Oy:lle, Imatran Voima Oy:lle ja UPM-Kymmene Oy:lle 2,1 miljardilla markalla.
- 5. helmikuuta – Sveitsissä kolme suurta pankkia julkisti 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 6. helmikuuta – Hallitus teki päätöksen uusien läänien pääkaupungeista. Etelä-Suomen läänin pääkaupungiksi tuli Hämeenlinna, Länsi-Suomen läänin pääkaupungiksi Turku ja Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi Mikkeli.
- 7. helmikuuta – Ecuadorin parlamentti erotti äänin 44–34 presidentti Abdala Bucaramin, jonka katsottiin useaan otteeseen esiintyneen virkakautensa aikana julkisuudessa presidentin arvolle sopimattomalla tavalla. Maahan julistettiin poikkeustila, kun kolme eri henkilöä oli julistautunut uudeksi presidentiksi.
- 7. helmikuuta – Kesko myi valtaosan ostamistaan Tuko Oy:n osakkeista Wihuri Oy:n, Stockmannin ja Heinon Tukku Oy:n muodostamalle osakasryhmälle 2,2 miljardilla markalla.
- 9. helmikuuta – The Simpsons (Simpsonit) ylitti sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta – Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitettiin avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä.
- 19. helmikuuta – Deng Xiaoping, Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, kuoli 92 vuoden ikäisenä.
- 22. helmikuuta – Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistettiin Roslinissa, Skotlannissa.
- 23. helmikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat Etelä-Amerikkaan ja vierailivat matkansa aikana Brasiliassa, Argentiinassa ja Chilessä.
- 24. helmikuuta – 6,5:n richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaati 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta – 7,1:n richterin maanjäristys Pakistanissa: 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta – 6,1:n richterin maanjäristys Iranissa: 1 100 kuollutta.
- 28. helmikuuta – North Hollywoodin pankkiryöstö Los Angelesissa; molemmat ryöstäjät kuolivat ja 17 haavoittui.
Maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. maaliskuuta – Albanian hallitus julisti maahan levottomuuksien vuoksi poikkeustilan. Levottomuuksissa oli saanut surmansa noin 1600 ihmistä.
- 4. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton esti liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta – Pablo Picasson Tete de Femme varastettiin galleriasta Lontoosta. Se löydettiin viikkoa myöhemmin.
- 6. maaliskuuta – Helsingin hovioikeus lievensi "Tikuna ja Takuna" tunnettujen liikemiesten Jari Tannerin ja Jukka Malmisen sekä pankinjohtaja Risto Iso-Lotilan talousrikoksista helmikuussa 1996 saamia vankeustuomioita. Tannerin rangaistus lyheni viiteen ja puoleen vuoteen ja Malmisen kuuteen vuoteen sekä Iso-Lotilan neljään vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen. Oikeuden päätöksen mukaan tuomitut olivat aiheuttaneet Osuuspankkien Keskuspankille (OKO) kymmenien miljoonien markkojen vahingot.
- 8. maaliskuuta – Yhdysvallat esti veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvostossa Euroopan valtioiden ajaman päätöslauselman hyväksymisen. Päätöslauselmassa oli vaadittu Israelia luopumaan uusien juutalaissiirtokuntien rakentamisesta miehitetyille palestiinalaisalueille.
- 11. maaliskuuta – Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altisti 35 työntekijää vähäaktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton joutui polvileikkaukseen kaaduttuaan portaissa. Tapaturman vuoksi Clintonin ja Venäjän presidentin Boris Jeltsinin huipputapaamisen alkua Helsingissä lykättiin yhdellä päivällä.
- 15. maaliskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa suhtautuvansa kielteisesti Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
- 18. maaliskuuta – Venäläisen An-24-koneen peräsin hajosi matkalla Turkkiin. Koneen pudotessa saivat kaikki 50 kyydissä ollutta surmansa. Tapaus johti kaikkien An-24-koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta – Alain Robert pidätettiin luvattomasta kiipeämisestä Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 20. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä. Clinton ja Jeltsin keskustelivat tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä mm. Naton laajenemisesta ja Euroopan turvallisuuskysymyksistä.
- 21. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti syyskuun alussa virkoihinsa astuvat uudet maaherrat. Etelä-Suomen läänin maaherraksi tuli liikenneministeri Tuula Linnainmaa, Länsi-Suomen läänin maaherraksi Tampereen yliopiston kansleri Heikki Koski ja Itä-Suomen läänin maaherraksi Vantaan kaupunginjohtaja Pirjo Ala-Kapee.
- 23. maaliskuuta – Noin kymmenentuhatta ihmistä osoitti Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä mieltään presidentti Aleksandr Lukašenkon Venäjä-myönteistä ulkopolitiikkaa vastaan.
- 25. maaliskuuta – Viidentoista Euroopan unionin jäsenmaan ulkoministerit ja parlamenttien puhemiehet viettivät unionin 40-vuotisjuhlia Italian pääkaupungissa Roomassa.
- 26. maaliskuuta – Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (Taivaan Portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä löydettiin 39 ruumista. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp-komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.
- 27. maaliskuuta – Voimakas lumipyry koetteli Suomen lounaisosaa.
- 31. maaliskuuta – Oklahoma Cityssä Yhdysvalloissa alkoi oikeudenkäynti vuoden 1995 pommi-iskusta syytettyä Timothy McVeighiä vastaan.
Huhtikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kokoomuksen kansanedustajan Matti Auran uudeksi liikenneministeriksi Etelä-Suomen läänin maaherraksi siirtyvän Tuula Linnainmaan tilalle. Linnainmaan tilalle eduskuntaan nousi rakennusmestari Juhani Sjöblom.
- 8. huhtikuuta – Zairen presidentti Mobutu Sese Seko julisti levottomuuksien vuoksi hätätilan koko maan alueelle.
- 11. huhtikuuta – Postipankki ilmoitti lopettavansa noin tuhat työpaikkaa eri puolilla Suomea vuoteen 2000 mennessä.
- 12. huhtikuuta – Ruotsi sai ensimmäisen naispiispan, kun kirkkoherra Christina Odenberg valittiin Lundin hiippakunnan piispaksi. Odenberg astui virkaansa 5. kesäkuuta.
- 19. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari vihki käyttöön Helsingin Pasilaan valmistuneen Hartwall Areenan.
- 21. huhtikuuta – Ensimmäiset avaruushautajaiset: Pegasus-raketti vei 24 ihmisen tuhkat kiertoradalle. Joukossa oli muun muassa Gene Roddenberryn ja Timothy Learyn tuhkat.
- 21. huhtikuuta – Ranskan presidentti Jacques Chirac hajotti kansalliskokouksen ja määräsi pidettäväksi uudet vaalit touko-kesäkuun vaihteessa.
- 22. huhtikuuta – 126-päiväinen panttivankikriisi alkoi Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa. 71 panttivankia vapautettiin lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuoli ja kaikki 14 kapinallista surmattiin. Yksi panttivanki kuoli sydänkohtaukseen.
- 22. huhtikuuta – Yhdysvallat otti käyttöön talouspakotteet Burmaa vastaan maassa tapahtuneiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi.
- 22. huhtikuuta – Aamulehti-yhtymä ja MTV Oy perustivat yhteisen Alma Media -viestintäyrityksen.
- 22. huhtikuuta – Kansanedustaja Risto Kuisma erosi SDP:n eduskuntaryhmästä ja perusti yhteisen eduskuntaryhmän nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Jukka Tarkan kanssa.
- 25. huhtikuuta – Taidemaalari Kimmo Kaivannon maalaama presidentti Martti Ahtisaaren muotokuva paljastettiin Valtioneuvoston linnassa.
- 25. huhtikuuta – Valmet Oy:n Uudenkaupungin autotehdas ilmoitti keskeyttävänsä Lada Samara -henkilöautojen tuotannon kolmeksi viikoksi menekkivaikeuksien vuoksi. Samara-autoja oli koottu Uudessakaupungissa keväästä 1996 alkaen.
Toukokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. toukokuuta – Työväenpuolue nousi valtaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 1. toukokuuta – Suomen ja Viron välillä astui voimaan viisumivapaus.
- 2. toukokuuta – Tony Blairista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 3. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Dublinissa Irlannissa. Kilpailun voitti isäntämaan naapurimaa Iso-Britannia.
- 7. toukokuuta – Suomi allekirjoitti Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa sopimuksen, jonka mukaan Jugoslavia-oikeudenkäynneissä tuomittuja voitiin sijoittaa suomalaisiin vankiloihin.
- 10. toukokuuta – Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia surmasi 2 400 ihmistä.
- 10. toukokuuta – Paavi Johannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun valtiovierailun Libanonissa. Edellinen Lähi-idässä vieraillut paavi oli ollut Paavali VI vuonna 1964.
- 11. toukokuuta – IBM:n Deep Blue voitti Garri Kasparovin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tietokone voitti šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta – Radio Nova aloitti lähetykset. Lähetykset kuuluivat aluksi Helsingin, Turun, Tampereen ja Lahden ympäristöissä, mutta syyskuun alkuun mennessä kuuluvuusalueen oli tarkoitus kattaa 85 prosenttia koko Suomesta.
- 12. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat valtiovierailulle Etelä-Afrikkaan ja Tansaniaan. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen presidentin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan tekemä virallinen vierailu. Vierailuun osallistui arvovaltainen suomalainen talouselämän valtuuskunta.
- 13. toukokuuta – Hallitus sai eduskunnalta äänin 126–54 luottamuslauseen äänestettäessä Suomen Keskustan välikysymyksestä, jossa hallitusta oli syytetty Suomen alueellisen eriarvoisuuden kasvattamisesta ja työttömyyden vähentämisen laiminlyönnistä.
- 15. toukokuuta – Hallitus esitti eduskunnalle Euroopan talous- ja rahaliittoa (EMU) koskeneen selonteon. Hallitus katsoi, että Suomen oli syytä osallistua ensimmäisten maiden joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen.
- 23. toukokuuta – Veikka Gustafsson onnistui nousemaan ensimmäisenä suomalaisena ilman happilaitteita Mount Everestin huipulle. Gustafsson oli aiemmin käynyt Mount Everestin huipulla, happilaitteiden avulla, vuonna 1993.
- 25. toukokuuta – Majuri Johnny Paul Koromah kaappasi vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.
- 26. toukokuuta – Ranskan pääministeri Alain Juppé jätti hallituksensa eronpyynnön oikeiston kärsittyä selvän tappion kansalliskokouksen vaaleissa.
- 27. toukokuuta – Naton pääsihteeri Javier Solana ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin allekirjoittivat Naton ja Venäjän suhteet määritelleen peruskirjan Pariisissa.
- 31. toukokuuta – Kaakkois-Aasian valtioiden liitto (ASEAN) kutsui Burman, Kambodžan ja Laosin jäsenikseen heinäkuusta lähtien. Kambodžan jäsenyys kuitenkin hylättiin pian maan sisäisen tilanteen epävakauden vuoksi.
Kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. kesäkuuta – Suomen neljäs valtakunnallinen TV-kanava Nelonen aloitti toimintansa.
- 2. kesäkuuta – Timothy McVeigh tuomittiin 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 3. kesäkuuta – Ruotsin päähallituspuolueen, sosialidemokraattien puoluehallitus päätti maan vetäytyvän Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenyydestä sen kolmannen vaiheen alkaessa vuonna 1999, koska Ruotsin työttömyystilanne oli vaikea ja taloustilanne haavoittuva eikä EMU-jäsenyydellä ollut kansalaisten kannatusta.
- 6. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti hovioikeudenneuvos Matti Kuusimäen Suomen ensimmäiseksi valtakunnansyyttäjäksi. Kuusimäki astui uuteen virkaansa lokakuun alussa.
- 6. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkitehti Juha Leiviskälle akateemikon arvonimen.
- 7. kesäkuuta – Tunnuksella "_eci" tunnettu henkilö julkisti C-kielisen ohjelman, joka pystyi kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tultiin myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 8. kesäkuuta – Keminmaalla järjestettiin uudet kunnallisvaalit Lapin lääninoikeuden mitätöityä syksyn 1996 vaalien tulokset.
- 8. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen dosentti Altti Majavan tehtävän jättäneen Pekka Rytilän tilalle. LKP oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1995 vaaleissa.
- 8. kesäkuuta – Ahvenanmaalla vietettiin maakunnan itsehallinnon 75-vuotisjuhlia.
- 9. kesäkuuta – Tammelassa Lounais-Hämeessä paloi 250 hehtaaria metsää. Kahden kylän asukkaat jouduttiin evakuoimaan ja liikenne valtatie 2:lla katkaisemaan. Suuria metsäpaloja syttyi saman päivän aikana myös Mäntyharjulla Etelä-Savossa, Laihialla ja Nurmossa Pohjanmaalla sekä Pihtiputaalla Keski-Suomessa.
- 10. kesäkuuta – Punakhmerien johtaja Pol Pot määräsi tapettavaksi oikean kätensä, Son Senin, ja hänen 11 perheenjäsentään tämän ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakeni pohjoiseen tukikohtaansa, jossa Punakhmerit asettivat hänet kotiarestiin.
- 12. kesäkuuta – Irlannin presidentti Mary Robinson valittiin YK:n uudeksi ihmisoikeusvaltuutetuksi. Virkaan oli ollut ehdolla myös YK:n ihmisoikeusraportoijana entisen Jugoslavian alueella toiminut Elisabeth Rehn.
- 12. kesäkuuta – Kuvanveistäjä Pekka Jylhä voitti presidentti Urho Kekkosen 100-vuotismuistomerkin suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Lähde. Muistomerkki oli tarkoitus sijoittaa Hakasalmen puistoon Helsingissä.
- 14. kesäkuuta – Perussuomalaiset-puolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen puoluesihteeri Timo Soinin ja uudeksi puoluesihteeriksi Rolf Sormon. Molemmat olivat aiemmin toimineet myös Suomen maaseudun puolueessa.
- 16. kesäkuuta – Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Erkki Rantala valittiin Vantaan uudeksi kaupunginjohtajaksi Itä-Suomen läänin maaherraksi siirtyvän Pirjo Ala-Kapeen tilalle.
- 19. kesäkuuta – Hämeenlinnassa avattiin Suomen ensimmäinen vankilamuseo. Museo sijaitsee Hämeen linnan vieressä vuonna 1993 käytöstä jääneessä lääninvankilassa.
- 19. kesäkuuta – McLibel-oikeudenkäynti päättyi McDonald'sin voittoon.[1]
- 27. kesäkuuta – Tanskan korkein oikeus totesi, etteivät pääministeri Poul Nyrup Rasmussen ja Tanskan hallitus olleet rikkoneet perustuslakia allekirjoittaessaan Maastrichtin sopimuksen vuonna 1993. Joukko Tanskan kansalaisia oli tehnyt kanteen Rasmussenia vastaan, koska heidän mielestään Maastrichtin sopimus olisi ollut Tanskan perustuslain vastainen antaessaan muille valtioille oikeuden päättää Tanskan sisäisistä asioista.
- 27. kesäkuuta – Korkein oikeus vahvisti valtakunnansovittelija Jorma Reinin erottamisen virastaan ja hylkäsi siten lopullisesti Reinin tekemän valituksen.
- 27. kesäkuuta – Vihreän liiton kansanedustajan Paavo Nikulan johtama, perustuslain uudistamista selvittänyt komitea julkisti mietintönsä, jonka mukaan presidentin valtaoikeuksia vähennettäisiin ja vastaavasti hallituksen ja eduskunnan valtaoikeuksia lisättäisiin. Mietinnössä esitettiin pääministerin valinnan siirtämistä presidentiltä eduskunnalle ja ulkopolitiikan johtoa presidentille yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
Heinäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta palautti Hongkongin Kiinan kansantasavallalle.
- 3. heinäkuuta – Bolivian viranomaiset ilmoittivat tutkijaryhmän löytäneen Bolivian armeijan sotilaiden vuonna 1967 teloittaman sissijohtajan Ernesto "Che" Guevaran ruumiin. Guevaran ruumis lennätettiin Kuubaan pari viikkoa myöhemmin.
- 4. heinäkuuta – Nasan Mars Pathfinder laskeutui Marsiin.
- 4. heinäkuuta – Korkein oikeus alensi Ulf Sundqvistin ja muiden STS-Pankin entisten johtajien maksettavaksi hovioikeudessa langetettuja korvaussummia 26 miljoonasta markasta yhdeksään miljoonaan markkaan.
- 8. heinäkuuta – Naton huippukokous päätti kutsua Puolan, Tšekin ja Unkarin järjestön jäseniksi vuoden 1999 alusta lukien.
- 10. heinäkuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi yhdysvaltalaisen Steven Thomasin 14 vuodeksi vankeuteen 17 tapon yrityksestä, jotka olivat tapahtuneet vuosina 1993–1996. HI-virusta kantanut Thomas oli ollut suojaamattomassa sukupuolisuhteessa useiden suomalaisten naisten kanssa ja naisista viisi oli saanut HIV-tartunnan.
- 15. heinäkuuta – Muotisuunnittelija Gianni Versace murhattiin kotinsa ulkopuolella Miamissa.
- 16. heinäkuuta – Useita pohjoiskorealaisia sotilaita haavoittui Etelä- ja Pohjois-Korean rajalla sattuneessa kahakassa. Maat syyttivät välikohtauksesta toisiaan.
- 16. heinäkuuta – YK:n pääsihteeri Kofi Annan esitteli ohjelman, jonka tavoitteena oli karsia järjestön sisäistä byrokratiaa ja ohjata näin säästyvät varat kehitysmaiden avustusohjelmiin.
- 16. heinäkuuta – Itä-Karjalasta läheltä Karhumäkeä löytyi joukkohauta, johon oli vuosina 1937 ja 1938 haudattu vähintään 9000[2] Josif Stalinin vainojen uhria. Joukossa arveltiin olevan myös useita suomalaisia.[3]
- 20. heinäkuuta – Entinen sotapäällikkö Charles Taylor voitti Liberian presidentinvaalit. Taylorin puolue voitti samanaikaisesti järjestetyt parlamenttivaalit 75 prosentin ääniosuudella.
- 22. heinäkuuta – Italialainen tuomioistuin tuomitsi entisen SS-upseerin Erich Priebken viideksi vuodeksi vankeuteen 335 ihmisen vuonna 1944 tehdystä murhasta. Syyttäjä ja Priebke valittivat tuomiosta.
- 23. heinäkuuta – Digital Equipment Corporation nosti antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan.
- 28. heinäkuuta – Suomi ja Latvia allekirjoittivat maiden välisen viisumivapautta koskeneen sopimuksen Latvian pääkaupungissa Riiassa. Sopimus astui voimaan marraskuun alussa.
Elokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. elokuuta – Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyivät.
- 1. elokuuta – Poliisi ampui Lahdessa kerrostaloasunnon ikkunasta torille ja kaduille umpimähkään ammuskelleen nuoren miehen puolitoista tuntia kestäneen piirityksen jälkeen.
- 4. elokuuta – Suomi ja Liettua allekirjoittivat maiden välisen viisumivapaussopimuksen.
- 6. elokuuta – Microsoft osti 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 6. elokuuta – 228 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessa Korean Airin koneen iskeydyttyä maahan Guamilla.
- 12. elokuuta – YK:n pääsihteeri Kofi Annan saapui kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen.
- 24. elokuuta – Michael Jackson konsertoi Suomessa, Helsingin Olympiastadionilla.
- 25. elokuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Egon Krenz tuomittiin kuudeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden pakolaisten surmaamiseen. Kaksi muuta entisen Itä-Saksan kommunistipuolueen johtohenkilöä sai kolmen vuoden vankeustuomion.
- 27. elokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari ja Suomessa valtiovierailulla ollut Islannin presidentti Ólafur Ragnar Grímsson vihkivät käyttöön Suomen pisimmän sillan, joka yhdistää Raippaluodon mantereeseen lähellä Vaasaa.
- 30. elokuuta – Parkanossa Pirkanmaalla sijainneelta turkistarhalta päästettiin vapaiksi satakunta minkkiä. Teon tekijöitä ei saatu selville.
- 31. elokuuta – Walesin prinsessa Diana vietiin sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistettiin kuolleeksi kolme tuntia kolarista, kesken leikkauksen eli kello 3.57 seuraavana aamuna.
Syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit yhdistettiin suurlääneiksi ja uudet maakunnat rajoineen vahvistettiin virallisesti.
- 3. syyskuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla alkoi Porsche Boxster -autojen valmistus.
- 3. syyskuuta – Kolmelta Pohjanmaalla sijainneelta turkistarhalta päästettiin vapaiksi yli tuhat minkkiä ja kettua. Kaikille kolmelle tarhalle oli maalattu Eläinten vapautusrintaman tunnus EVR.
- 5.-7. syyskuuta – Moskovan kaupunki vietti 850-vuotisjuhliaan.
- 5. syyskuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2004 kesäolympialaiset Kreikan pääkaupungille Ateenalle.
- 6. syyskuuta – Prinsessa Dianan hautajaiset keräsi Westminster Abbeyyn suuren väkijoukon. Hautajaisia seurasi television välityksellä noin kaksi miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa.
- 7. syyskuuta – Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjän F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta – Skotlanti äänesti oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 12. syyskuuta – Allen Pace teki historian suurimman käteisryöstön.
- 13. syyskuuta – Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 16. syyskuuta – SDP:n kansanedustaja Ilkka Joenpalo siirtyi Teknisten liiton johtajaksi ja erosi eduskunnasta. Hänen tilalleen tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut työsuojelutarkastaja Arto Lapiolahti.
- 17. syyskuuta – Odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa UNSCOM:n asetarkastajat videokuvasivat irakilaisia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen.
- 21. syyskuuta – Tyrvään Pyhän Olavin kirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
- 21. syyskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Japaniin ja tapasi keisari Akihiton ja pääministeri Ryutaro Hashimoton.
- 24. syyskuuta – SDP:n puolueneuvosto asettui tukemaan Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi.
- 26. syyskuuta – 11 ihmistä sai surmansa ja tuhannet menettivät kotinsa Italian keskiosassa sattuneissa kahdessa maanjäristyksessä. Franciscus Assisilaisen kirkko vaurioitui pahoin.
- 26. syyskuuta – 235 ihmistä kuoli vuoden pahimmassa lento-onnettomuudessa Indonesiassa.
- 28. syyskuuta – Suomen Keskustan puoluekokous antoi julkilausuman, jonka mukaan Keskusta vastusti Suomen osallistumista Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Keskusta vaati julkilausumassa kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EMU-jäsenyydestä. Puoluesihteeri Pekka Perttula siirtyi eduskuntaryhmän sihteeriksi ja uudeksi puoluesihteeriksi valittiin puolueen järjestöpäällikkö Eero Lankia.
Lokakuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Tanskalainen olutpanimo Carlsberg osti 60 prosenttia Suomen suurimman olutpanimon Sinebrychoffin osakekannasta. Kauppahintaa ei paljastettu.
- 7. lokakuuta – Juutalainen maailmankongressi arvioi Natsi-Saksan ryöstäneen juutalaisilta kultaa ja muita arvoesineitä yhteensä noin viiden miljardin dollarin arvosta vuosina 1933–1945. Saksa oli käyttänyt näin saamistaan varoista osan sodankäyntikuluihinsa.
- 7. lokakuuta – Toinen valtiovarainministeri Arja Alho erosi. Eron taustalla oli kohu, joka syntyi pankinjohtaja Ulf Sundqvistille talvella 1995 määrättyjen yli 10 miljoonan markan vahingonkorvausten "kohtuullistamisesta" 1,2 miljoonaan markkaan. Uudeksi valtiovarainministeriksi valittiin Jouko Skinnari.
- 7. lokakuuta – Postipankki ja Suomen Vientiluotto Oy yhdistyivät valtion omistamaksi PV-konserniksi, josta tuli liikevaihdolla mitattuna Suomen toiseksi suurin pankkikonserni. Konsernin nimeksi vaihtui huhtikuussa 1998 Leonia.
- 8. lokakuuta – Kolme vuotta Pohjois-Korean muodollisena johtajana toiminut Kim Jong Il valittiin virallisesti maan johtajaksi. Käytännössä muutos ei juuri näkynyt.
- 13. lokakuuta – Ison-Britannian ilmavoimien lentäjä Andy Green rikkoi ensimmäisenä äänivallin autolla. Greenin auto eteni Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa lähes 1223 kilometrin tuntinopeudella.
- 13. lokakuuta – Suomalainen Merita Pankki ja ruotsalainen Nordbanken ilmoittivat yhdistyvänsä.
- 15. lokakuuta – Ensimmäinen maanpäällisen yliääninopeusennätyksen teki Thrust SSC -tiimi Britanniassa.
- 22. lokakuuta – Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 27. lokakuuta – Elinkeinoelämän valtuuskunnan Suomen Gallupilla teettämästä mielipidetiedustelusta ilmeni, että suomalaisista 59 prosenttia vastusti ja 21 prosenttia kannatti Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi. Tutkimuksen mukaan 50 prosenttia haastatelluista ilmoitti kuitenkin kannattavansa EMU-jäsenyyttä, mikäli useimmat EU-maat liittyisivät liiton jäseniksi.
- 27. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Sveitsiin.
- 28. lokakuuta – Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti purkaa vuoden 1994 alussa perustetun Suomen PT Oy:n ja aloittaa valmistelut Telecom Finlandin yksityistämiseksi.
- 30. lokakuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuomittiin au pair Louise Woodward syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.
- 31. lokakuuta – Irlannin päähallituspuolueen Fianna Fáilin ehdokas Mary McAleese valittiin Irlannin uudeksi presidentiksi. Edellinen presidentti Mary Robinson oli eronnut virasta tultuaan valituksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi.
Marraskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. marraskuuta – Keskon kanta-asiakasohjelma Plussa käynnistyi ja saavutti nopeasti valtavan suosion Suomessa.[4]
- 8. marraskuuta – Kiinassa juhlittiin Kolmen solan padon rakennustyön etenemistä vaiheeseen, jossa Jangtse-joki käännettiin uuteen uomaan. Padon tieltä oli tarkoitus siirtää muualle noin 1,2 miljoonaa ihmistä.
- 12. marraskuuta – Šeikki Ramzi Yousef tuomittiin syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 14. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi syöpätutkija ja lääkäri, vapaaherra Albert de la Chapelle'lle ja fyysikko Olli Lounasmaalle akateemikon arvonimen.
- 16. marraskuuta – Kiina vapautti terveyssyistä vankilasta demokratia-aktivisti Wei Jingshengin 18 vuoden vankeuden jälkeen.
- 16. marraskuuta – Unkarissa järjestettiin kansanäänestys maan Nato-jäsenyydestä. Jäsenyyttä kannatti yli 85 prosenttia äänestäneistä.
- 17. marraskuuta – Islamilaismilitantit tappoivat 62 turistia Hatšepsutin temppelin ulkopuolella Luxorissa Egyptissä .
- 18. marraskuuta – Sanoma Osakeyhtiö aloitti uuden valtakunnallisen viisipäiväisen Taloussanomat-lehden julkaisemisen.
- 19. marraskuuta – Carlislessa Iowassa Bobbi McCaughey synnytti seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa kaikki seitsoset syntyivät elävinä.
- 20. marraskuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace ilmoitti sulkevansa Helsinkiin vuonna 1989 avaamansa toimiston joulukuun aikana talousvaikeuksien vuoksi.
- 22. marraskuuta – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) asettui tukemaan Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi.
- 24. marraskuuta – New Yorkin pörssi sulki kaupankäynnin Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä.
- 27. marraskuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin kehotti suomalaisia lopettamaan keskustelun Karjalan palauttamisesta.
- 27. marraskuuta – YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti ihmisoikeustarkkailija Elisabeth Rehnin henkilökohtaiseksi edustajakseen Bosnia-Hertsegovinaan tammikuusta 1998 lukien.
Joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittajalle dosentti Juhani Suomelle professorin arvonimen. Kekkosen elämäkerrasta oli valmiina kuusi osaa, joista tuorein ulottui vuoteen 1972 saakka.
- 3. joulukuuta – 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen Ottawassa. Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Venäjä eivät allekirjoittaneet sopimusta. Myös Suomi jättäytyi ainoana EU-maana sopimuksen ulkopuolelle.
- 5. joulukuuta – Ruotsin valtakunnansyyttäjä pyysi korkeinta oikeutta nostamaan uuden syytteen Olof Palmen murhasta aikanaan epäiltyä Christer Petterssonia vastaan. Tukholman käräjäoikeus oli tuominnut Petterssonin vankeuteen heinäkuussa 1989, mutta Svean hovioikeus oli vapauttanut hänet pian sen jälkeen näytön puutteessa.
- 6. joulukuuta – Orimattilalainen turkistarhaaja ampui haulikolla viittä hänen tarhalleen tunkeutunutta eläinaktivistia, joista yksi joutui sairaalahoitoon.
- 8. joulukuuta – Vasemmistoliitto valtuutti suorittamansa jäsenäänestyksen perusteella puolueen eduskuntaryhmän äänestämään Suomen EMU-jäsenyyden puolesta. Jäsenäänestyksessä 52 prosenttia puolueen jäsenistä oli kannattanut EMU-jäsenyyttä ja 41 prosenttia oli vastustanut sitä.
- 9. joulukuuta – Britannian yleisradioyhtiö BBC ilmoitti lopettavansa suomenkieliset radiolähetyksensä vuoden lopussa. BBC oli lähettänyt suomenkielisiä uutisia vuodesta 1940 alkaen.
- 9. joulukuuta – Kirjailija Antti Tuuri sai Finlandia-palkinnon romaanistaan Lakeuden kutsu.
- 12. joulukuuta – Pariisissa alkoi oikeudenkäynti maailman kuuluisimmaksi terroristiksi luonnehdittua Ilich Ramirez Sanchezia (tunnettu myös nimillä "Carlos" ja "Shakaali") vastaan. Hän oli tehnyt palestiinalaisten nimissä useita näyttäviä terrori-iskuja 1970- ja 1980-luvuilla. Carlos oli pidätetty Sudanissa elokuussa 1994 ja luovutettu sieltä Ranskaan. Hänet tuomittiin 23. joulukuuta elinkautiseen vankeuteen.
- 16. joulukuuta – Ulkoministeriön asettama työryhmä esitti, että Suomi aloittaisi jalkaväkimiinoista luopumisen vuonna 2001 ja liittyisi Ottawan sopimukseen vuonna 2006 sekä tuhoaisi miinansa vuoteen 2010 mennessä. Suomen jättäytyminen Ottawan sopimuksen ulkopuolelle oli herättänyt maailmalla laajaa ihmetystä.
- 17. joulukuuta – Helsingin hovioikeus lievensi yhdysvaltalaisen Steven Thomasin Helsingin käräjäoikeudessa 17 tapon yrityksestä heinäkuussa saaman 14 vuoden vankeustuomion 11 vuoden ja kuuden kuukauden vankeudeksi. Jutun asiakirjat julistettiin salaisiksi 40 vuoden ajaksi uhrien yksityisyyden suojelemiseksi. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja antoi Helsingin käräjäoikeuden tuomarille huomautuksen Thomasin liian ankaran tuomion vuoksi.
- 18. joulukuuta – Eteläkorealainen oppositiojohtaja Kim Dae-jung valittiin maan uudeksi presidentiksi.
- 19. joulukuuta – Suurelokuva Titanic sai ensi-iltansa.
- 21. joulukuuta – Liettuassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Toiselle kierrokselle selvisivät Arturas Paulauskas ja Valdas Adamkus.
- 22. joulukuuta – Hallitus päätti antaa Suomen EMU-jäsenyyden eduskunnan päätettäväksi helmikuussa 1998.
- 25. joulukuuta – Sambian entinen presidentti Kenneth Kaunda pidätettiin epäiltynä osallisuudesta lokakuussa tehtyyn vallankaappausyritykseen. Hänet vapautettiin kesäkuussa 1998.
- 29. joulukuuta – Hongkongissa alettiin tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta – Militantit tappoivat 400 ihmistä neljässä kylässä Algeriassa.
Tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinäkuu – Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta.
- Heinä-elokuu – Suomen vesistöissä oli pitkään jatkuneen lämpimän ja tyynen sään vuoksi poikkeuksellisen runsaasti sinilevää.
- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin.
- Syyskuu – Korkein oikeus määräsi Kerstin Campoyn luovuttamaan 5- ja 6-vuotiaat poikansa näiden isälle Yhdysvaltoihin ja kehotti Jämsän käräjäoikeutta panemaan lasten palauttamisen täytäntöön. Tämän jälkeen Kerstin Campoy painui poikiensa kanssa maan alle. Ennen vuodenvaihdetta Vaasan hovioikeus peruutti lasten noutokäskyn ja palautti huoltajuuden poikien äidille. Campoy ja hänen poikansa Alexander ja Jonathan olivat tulleet Yhdysvalloista Suomeen lokakuussa 1996.
- E18-tien moottoritieosuus Turun ja Kaarinan välillä avattiin liikenteelle.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. tammikuuta – Aleksi Saarela, suomalainen jääkiekkoilija
- 11. tammikuuta – Cody Simpson, australialainen laulaja
- 13. tammikuuta – Connor McDavid, kanadalainen jääkiekkoilija
- 16. tammikuuta – Jessica Rautelin, suomalainen moniottelija
- 20. helmikuuta – Roosa Timonen, suomalainen tennispelaaja
- 2. maaliskuuta – Becky G, yhdysvaltalainen laulaja
- 3. maaliskuuta – Camila Cabello, amerikankuubalainen laulaja ja lauluntekijä
- 16. maaliskuuta – Haruka Toko, japanilainen jääkiekkoilija
- 20. maaliskuuta – Tuulia Timo, suomalainen koripalloilija
- 9. huhtikuuta – Roni Peiponen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2022)
- 15. huhtikuuta – Benjamin Peltonen, suomenruotsalainen laulaja
- 15. huhtikuuta – Maisie Williams, englantilainen näyttelijä (Game of Thrones)
- 17. huhtikuuta – Jalissa Trotter, yhdysvaltalainen lentopalloilija
- 23. huhtikuuta – Maddison Brown, australialainen näyttelijä ja malli
- 2. toukokuuta – Topi Piipponen, suomalainen jääkiekkoilija
- 12. toukokuuta – Frenkie de Jong, alankomaalainen jalkapalloilija
- 15. toukokuuta - Atte Toikka, taiteilijanimeltään MKDMSK tai Maski, suomalainen rap-artisti (k. 2019)
- 16. kesäkuuta – Veeti Vainio, suomalainen jääkiekkopuolustaja
- 17. kesäkuuta – KJ Apa, uusiseelantilainen näyttelijä
- 21. kesäkuuta – Ferdinand Habsburg, itävaltalais-unkarilainen autourheilija, Habsburg-hallitsijasuvun jälkeläinen
- 12. heinäkuuta – Malala Yousafzai, vuoden 2014 Nobelin rauhanpalkinnon saanut pakistanilainen rauhanaktivisti
- 26. heinäkuuta – Sebastian Aho, suomalainen jääkiekkoilija
- 10. elokuuta – Luca Marini, italialainen ratamoottoripyöräilijä
- 24. elokuuta – Alan Walker, norjalainen musiikkituottaja ja DJ
- 1. syyskuuta – Jeon Jungkook, korealaisen BTS-yhtyeen laulaja
- 17. syyskuuta – Auston Matthews, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
- 30. syyskuuta – Max Verstappen, belgialais-alankomaalainen rata-autoilija
- 8. lokakuuta – Marco Odermatt, sveitsiläinen alppihiihtäjä
- 12. lokakuuta – Taika Nummi, suomalainen kilpakävelijä
- 16. lokakuuta – Naomi Ōsaka, japanilainen tennispelaaja
- 25. lokakuuta - Johannes Brotherus, suomalainen laulaja ja biisintekijä
- 15. marraskuuta – Krista Tervo, suomalainen moukarinheittäjä
- 16. marraskuuta – Alisa Vainio, suomalainen yleisurheilija
- 19. marraskuuta – Vilma Nissinen, suomalainen maastohiihtäjä
- 6. joulukuuta – Sabrina Ionescu, yhdysvaltalainen koripalloilija
- 9. joulukuuta – Sumaya Jirde Ali, norjalais-somalialainen runoilija ja aktivisti
- 16. joulukuuta – Zara Larsson, ruotsalainen laulaja
Tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hugo Travers, ranskalainen toimittaja ja tubettaja
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1997 kuolleista henkilöistä
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Steven Chu, Claude Cohen-Tannoudji ja William Daniel Phillips
- Nobelin kemianpalkinto: Paul D. Boyer, John E. Walker ja Jens Christian Skou
- Nobelin lääketieteen palkinto: Stanley Prusiner
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Dario Fo
- Nobelin rauhanpalkinto: ICBL ja Jody Williams
Tapahtumia aiheittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1997
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1997
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1997
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1997
Videopelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Videopelivuosi 1997
Vuosi 1997 fiktiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sarjakuvaromaanin V niin kuin verikosto tapahtumat on sijoitettu tähän vuoteen.
- Elokuvan Pako New Yorkista (1981) tapahtumat on sijoitettu tähän vuoteen.
- Elokuvan Terminator 2 – Tuomion päivä mukaan Skynet-tietokonejärjestelmä tulee tietoiseksi 29. elokuuta ja tuhoaa ihmiskunnan suurkaupungit ydinaseilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ McLibel: Verdict McSpotlight.org. Viitattu 15.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Sandarmohin joukkohauta avattu Karjalassa yle.fi.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1998, s. 115. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑ Suomen monipuolisin kanta-asiakaskärjestelmä käynnistyy 1.11.1997 Kesko 31.10.1997. Viitattu 31.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1997 Wikimedia Commonsissa