Alisa Vainio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alisa Vainio
Alisa Vainio vuoden 2018 Kalevan Kisoissa Jyväskylässä.
Alisa Vainio vuoden 2018 Kalevan Kisoissa Jyväskylässä.
Henkilötiedot
Koko nimi Alisa Pauliina Vainio
Syntynyt16. marraskuuta 1997 (ikä 27)
Lappeenranta, Suomi
Yleisurheilija
Pituus 163 cm
Paino 43 kg
Laji kestävyysjuoksu
Seura Lappeenrannan Urheilu-Miehet
Valmentaja Jarmo Viskari

Tietolaatikko päivitetty 20. elokuuta 2016[1]

Aiheesta muualla
alisavainio.fi

Alisa Pauliina Vainio (s. 16. marraskuuta 1997 Lappeenranta) on suomalainen kestävyysjuoksija. Hänen yleisurheiluseuransa on Lappeenrannan Urheilu-Miehet ja valmentajansa Jarmo Viskari.[1][2]

Vainio juoksi helmikuussa 2023 Sevillassa maratonin naisten Suomen ennätyksen 2.27.26 rikkoen siten Ritva Lemettisen 28 vuotta vanhan aiemman ennätysajan 2.28.00.[3] Vainion ennätyksen rikkoi Camilla Richardsson joulukuussa 2023.[4] Vuoden 2024 lopulla Vainio on Suomen toiseksi nopein juoksija naisten maratonilla[5]. Puolimaratonilla hän on Suomen nopein[6].

Vainio on kilpaillut maajoukkuetasolla myös jääpallossa, jossa on kaksinkertainen MM-mitalisti, jääkiekossa, jalkapallossa ja pikaluistelussa. Hän alkoi harrastaa kolmivuotiaana taitoluistelua, ja on sittemmin harrastanut päälajiensa ohella myös telinevoimistelua ja salibandya.[7]

Vainio valittiin vuoden nuoreksi urheilijaksi Suomen urheilugaalassa 2015.[8]

Vainio on saavuttanut kestävyysjuoksussa useita nuorten SM-mitaleja.[7] Kesäkuussa 2014 hän paransi 3 000 metrin estejuoksun alle 18-vuotiaiden Suomen ennätystä Lahdessa ja Jämsässä, jossa juoksi ajan 10.15,22[9]. Alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa Eugenessa 2014 Vainio karsiutui estejuoksun alkuerissä[10]. Hän saavutti pronssia alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa Eskilstunassa 2015 ajalla 10.30,83[11]. Samojen kisojen 5 000 metrillä hän sijoittui neljänneksi silloisella omalla ennätyksellään 16.27,91.[12]

Kalevan kisoissa 2015 Vainio voitti Suomen-mestaruuden 10 000 metrin juoksussa ajalla 32.58,18, joka oli tuolloin Suomen kaikkien aikojen viidenneksi paras aika.[13] Lisäksi hän saavutti SM-hopeaa 5 000 metrillä ennätysajallaan 16.11,87.[1] Alle 20-vuotiaiden SM-kisoissa elokuussa 2015 Vainio voitti 3 000 metrin estejuoksun ylivoimaisesti tehden ennätyksensä ja ikäluokkansa Euroopan kärkiajan 10.03,97.[14] Elokuun lopulla alle 20-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskisoissa Espoossa Vainio voitti kultaa 3 000 metrin esteissä jälleen uudella ennätysajalla 10.02,45 parantaen samalla Euroopan alle 20-vuotiaiden tilaston kärkiaikaa.[15]

Syyskuussa 2015 Vainio juoksi elämänsä ensimmäisellä maratonilla ajan 2.33.24, joka alitti Rion olympialaisten tulosrajan ja sijoittui Suomen kaikkien aikojen listalla kuudenneksi. Vainio ei voinut kuitenkaan osallistua olympiamaratonille, koska oli sääntöjen mukaan liian nuori.[16] Tulos on juniorien, eli alle 20-vuotiaiden epävirallinen Euroopan ennätys maratonilla. Samoin tulos on myös Suomen ennätys alle 23-vuotiaiden sarjassa sekä epävirallinen ennätys alle 20-vuotiaiden sarjoissa.[17]

Vainio nimettiin marraskuussa 2015 Suomen joukkueeseen kesän 2016 yleisurheilun EM-kisoihin 10 000 metrin matkalle.[18] Hän kuitenkin ilmoitti toukokuun lopulla 2016, ettei aio osallistua kisoihin.[19]

Kalevan kisoissa 2018 Vainio voitti toisen kerran 10 000 metrin Suomen-mestaruuden[20] ja oli 5 000 metrillä kolmas. Syyskuussa 2018 hän voitti maratonin Suomen-mestaruuden ajalla 2.34.49.[21] Kalevan kisoissa 2019 Vainio sijoittui 10 000 metrillä hopealle.[1] Dohan MM-kisoissa 2019 Vainio oli erittäin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa juostulla maratonilla 26. ajalla 2.56.30. Hän kärsi juoksussa nestehukasta ja kuivumisesta, ja hänelle jouduttiin antamaan ensiapua maaliintulon jälkeen.[22]

Vuonna 2022 Vainio juoksi viisi maratonkilpailua, joista yhdellä hän keskeytti ja kolmella paransi ennätystään[23]. Helmikuussa Sevillan maratonilla hän paransi seitsemän vuotta vanhaa ennätystään ajalla 2.30.22[24]. Huhtikuussa Rotterdamissa hän juoksi uuden ennätyksensä 2.29.53[25]. Eugenen MM-kisoissa 2022 Vainio oli maratonilla 16. ajalla 2.30.29.[26] Hän keskeytti Münchenin EM-maratonin ja voitti puolimaratonin Suomen-mestaruuden.[1] Joulukuussa Málagan maratonilla hän paransi ennätystään aikaan 2.28.41.[23][27]

Vuoden 2023 tammikuussa hän paransi omaa puolimaratonin ennätystään yli kahdella minuutilla Espanjan Sevillassa aikaan 1.10.20, joka oli tuolloin Suomen kaikkien aikojen toiseksi nopein aika Annemari Kiekaran jälkeen[28]. Helmikuussa 2023 Sevillan maratonilla Vainio juoksi Suomen ennätyksen 2.27.26.[3] Puolimaratonin SM-kilpailuissa huhtikuussa 2023 Vainio sai kultaa ajalla 1.11.31.[29] Budapestin MM-kilpailuissa hän sijoittui maratonilla 22:nneksi ajalla 2.32.14.[1]

Puolimaratonin SM-kilpailuissa 2024 Vainio sai kultaa ajalla 1.14.00.[30] Rooman EM-kilpailuissa 2024 Vainio sijoittui puolimaratonilla 27:nneksi ajalla 1.11.50. Hn juoksi 10 000 metrin ennätyksensä 32.35,87 Espoossa 19. kesäkuuta 2024. Viikkoa myöhemmin hän voitti samalla matkalla kultaa Kalevan kisoissa 2024.[1] 2024 elokuussa Vainio voitti Ruotsi-ottelussa naisten 10 000 metrin kisan varsin ylivoimaisesti ajalla 33.08,784. Voittomarginaali oli 35 sekuntia.[31] Syyskuussa Vainio teki Kööpenhaminassa puolimaratonin Suomen ennätyksen ajalla 1.09.30[32] ja Berliinissä henkilökohtaisen ennätyksensä täysmaratonilla ajalla 2.25.36[5].

Mitalit
Maa:  Suomi
Naisten jääpallo
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Irkutsk 2012
Pronssia Pronssia Lappeenranta 2014

Vainio kuului MM-pronssia saaneisiin Suomen naisten jääpallomaajoukkueisiin Irkutskissa 2012[33] ja Lappeenrannassa 2014[34]. Vuonna 2011 hän voitti 17-vuotiaiden tyttöjen MM-hopeaa.[35]

Vainio valittiin Suomen parhaaksi alle 15-vuotiaaksi jääpallotytöksi 2009 (seura tuolloin Veiterä) ja 2012 (HIFK) sekä parhaaksi alle 17-vuotiaaksi 2013 (Warkauden Pallo -35).[36]

Saimaan Pallon poikien joukkueessa jääkiekkoa pelannut Vainio aloitti Kimpisen lukion liikuntalinjalla jääkiekkoilijana. Hän siirtyi Team Oriflame Kuortaneeseen, jossa pelasi yksitoista naisten SM-sarjan ottelua kaudella 2013–2014[37]. Kuortaneella ollessaan Vainio huomasi olevansa ennen kaikkea yksilöurheilija, ja kestävyysjuoksusta tuli hänen päälajinsa.[7]

  1. a b c d e f g Alisa Vainio Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Alisa Vainio löysi uuden valmentajan iltalehti.fi. Viitattu 20.8.2016.
  3. a b Vainio juoksi maratonin Suomen ennätyksen Sevillassa: Olin hyvin vauhdin päällä koko matkan Yleisurheilu.fi. 19.2.2023. Viitattu 19.2.2023.
  4. Richardsson murskasi Suomen ennätyksen Valencian maratonilla: ”Missään vaiheessa ei ollut mitään ongelmia” Yleisurheilu.fi. 3.12.2023. Viitattu 5.12.2023.
  5. a b Alisa Vainio pinkoi maratonin ennätyksensä, mutta voivotteli ongelmiaan: ”Lihakset eivät toimineet normaalisti” Yle Urheilu. 29.9.2024. Viitattu 23.12.2024.
  6. Yleisurheilu | Alisa Vainio juoksi Suomen ennätyksen kovassa kisassa Helsingin Sanomat. 15.9.2024. Viitattu 15.9.2024.
  7. a b c Soininen, Maisa: Monilahjakkuus Alisa Vainio löysi intohimonsa kestävyysjuoksusta Ilta-Sanomat. 18.7.2015. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 19.7.2015.
  8. Parkkinen, Jaakko: Ensi yrittämällä Suomen mestariksi ja Aku Ankkaan - Alisa Vainiosta Vuoden nuori urheilija Yle Urheilu. 12.1.2016. Viitattu 13.1.2016.
  9. Alisa Vainio paransi 17-vuotiaiden SE-aikaa Etelä-Saimaa. 28.6.2014. Viitattu 19.7.2015.
  10. Alisa Vainio Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  11. Estejuoksija Alisa Vainio yllätti ja avasi nuorten EM-mitalitilin Yle Urheilu. 18.7.2015. Viitattu 19.7.2015.
  12. Komea seiväsennätys toi Suomen nuorille toisen EM-mitalin Yle Urheilu. 19.7.2015. Viitattu 19.7.2015.
  13. Alisa Vainio ja Johanna Peiponen juoksivat hurjan kympin Yleisurheilu.fi. 2.8.2015. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 3.8.2015.
  14. Suomalaislahjakkuus huippuvauhdissa nuorten SM-kisoissa – maailmantilaston kärkeen Yle Urheilu. 15.8.2015. Viitattu 16.8.2015.
  15. Luukko, Johanna: Alisa Vainio Euroopan tilastoykköseksi Yle Urheilu. 31.8.2015. Viitattu 31.8.2015.
  16. Ihmeajan juosseelle Alisalle, 17, ikävä uutinen – ei asiaa olympiamaratonille Ilta-Sanomat. 19.9.2015. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 19.9.2015.
  17. Alisa, 17, pettyi, kun ei päässyt olympiamaratonille – nyt kävi ilmi upea asia tuloksesta Ilta-Sanomat. 21.9.2015. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 22.9.2015.
  18. Teinisensaatio Alisa Vainio valittiin EM-kisoihin Iltalehti. 20.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
  19. Alisa Vainio ei juokse EM-kisoissa - "Liian kovaa pääkopalle" Yle. 27.5.2016. Viitattu 29.6.2016.
  20. Kalevan Kisat 19.–22.7.2018 Jyväskylä: N 10 000 m live.time4results.com. Viitattu 20.7.2018.
  21. Vainio loistovauhdissa tuulisella SM-maratonilla, Nieminen miesten mestari Yleisurheilu.fi. 22.9.2018. Viitattu 23.9.2018.
  22. Kuvat: Alisa Vainio hoippui pitkin katuja – vietiin pyörätuolilla kisan jälkeen suoraan sairastupaan www.iltalehti.fi. Viitattu 28.9.2019.
  23. a b Alisa Vainio juoksi Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi kovimman maratonajan, vaikka valot sammuivat jo 24 kilometrin kohdalla – ”Olin aivan loppu” Yle Urheilu. 11.12.2022. Viitattu 11.12.2022.
  24. Yleisurheilu | Vaikeudet voittanut Alisa Vainio alitti EM-rajan maratonilla: ”Tämä oli älyttömän kova suoritus” Helsingin Sanomat. 20.2.2022. Viitattu 11.12.2022.
  25. Yleisurheilu | Alisa Vainio teki ennätyksensä Rotterdamin maratonilla, aika jäi niukasti MM-kisarajasta Helsingin Sanomat. 10.4.2022. Viitattu 11.12.2022.
  26. Vainio jakoi voimansa oikein ja onnistui MM-maratonilla: ”Ei ollut ihan helpoin kisa” Yleisurheilu.fi. 18.7.2022. Viitattu 18.7.2022.
  27. Clasif. oficial Generali Maratón Málaga 2022. Maratón — Sportmaniacs sportmaniacs.com. Viitattu 11.12.2022. (espanja)
  28. Yli kahden minuutin ennätysparannus – Alisa Vainio juoksi Suomen kaikkien aikojen toisiksi kovimman ajan puolimaratonilla Yle Urheilu. 29.1.2023. Viitattu 3.2.2023.
  29. Alisa Vainio oli pitkään SE-vauhdissa – Suomen mestaruus irtosi yli­voimaisesti hs.fi. 15.4.2023. Viitattu 15.4.2023.
  30. Vainio viritteli kisakuntoaan puolimaratonin SM-tittelillä – Järvenpäälle viides mestaruus Yleisurheilu.fi. 13.4.2024. Viitattu 22.4.2024.
  31. IL seuraa: Alisa Vainio oli täysin ylivoimainen – Ruotsalainen koki kovia: ”Ensiapu nopeasti paikalle” www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2024.
  32. Yleisurheilu | Alisa Vainio juoksi Suomen ennätyksen kovassa kisassa Helsingin Sanomat. 15.9.2024. Viitattu 15.9.2024.
  33. Naisten MM-kisat, Irkutsk 23.–26.2.2012 Suomen Jääpalloliitto. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.7.2015.
  34. team Finland Bandy World Championship for Women 2014. Viitattu 19.7.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  35. Alisa Vainio voitti 15-vuotiaana jääpallon MM-pronssia ja halusi jääkiekkoilijaksi – on suomalaisen yleisurheilun onni, että poikkeuksellinen superlahjakkuus valitsi kestävyysjuoksun: "Kovin moni Suomessa ei harjoittele enempää kuin Alisa" Yle Urheilu. 30.9.2018. Viitattu 19.11.2018.
  36. Vuoden parhaat kautta aikojen Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 19.7.2015.
  37. SJL Tilastot Team Oriflame. Suomen jääkiekkoliitto. Viitattu 19.7.2015.