Tšetšenia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšetšenia
Tšetšenian tasavalta

Нохчийн Республика1
Чеченская Республика2
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tšetšenian sijainti Venäjän federaatiossa
Tšetšenian sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 43.319°N, 45.693°E (Groznyi)

Valtio Venäjä Venäjä
Federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
Tasavallan perustuslain säätäminen 2. huhtikuuta 2003
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Groznyi (271 573 as.)[1]
 – suurin kaupunki Groznyi
 – presidentti Ramzan Kadyrov[2][3]
 – pääministeri Abubakar Edelgeriyev[3]
Pinta-ala 15 647[4] km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 1 268 989
 – väestötiheys 81,1 as./km²
Kielet tšetšeeni ja venäjä
BKT (2010) 69 675,7 milj. RUB[5]
(eli 0,19 % koko Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 54 906 RUB,
noin 1 345 EUR[6]
(eli 21 % Venäjän keskiarvotasosta, Venäjän 2. matalin BKT-arvo)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)[7][8]
Symbolit
 – lippu Tšetšenian lippu
 – vaakuna Tšetšenian vaakuna
 – kansallislaulu Tšetšenian tasavallan kansallishymni
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 95
 – ISO 3166 RU-CE
chechnya.gov.ru/ (venäjäksi)
1Tšetšeeninkielinen nimi
2Venäjänkielinen nimi

Tšetšenia (ven. Чечня́, Tšetšnja, tšetšeeniksi Нохчийчоь, Noxçiyçö) eli Tšetšenian tasavalta (ven. Чече́нская Респу́блика, Tšetšenskaja Respublika, tšetšeeniksi Нохчийн Республика, Noxçiyn Respublika) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta.

Pääartikkeli: Tšetšenian historia

Kaukasiankin alueella tuntui nuoremmasta kivikaudesta lähtien Lähi-idän kehitys kohti sivilisaatiota. Vanhan ajan lopussa skyytit saapuivat alueelle.

Tšetšeenit muuttivat alueelleen Pohjois-Kaukasiaan 600-luvulla tai ennen sitä jostain etelästä. Islamin vaikutus levisi alueelle Mongolien hyökkäyksen jälkeen. Tšetšeenien hallintotapa oli demokraattinenkenen mukaan?, varsinaisia päälliköitä ei ollut. Maa oli hyvin metsäinen, mikä helpotti alueen puolustusta. Venäjä valtasi Tšetšenian 1800-luvulla. Tästä lähtien tšetšeenien ja venäläisten välit olivat yleensä huonot. Kommunistinen diktaattori Josif Stalin vainosi tšetšeeneja pakkosiirtäen heitä muualle. Tšetšeenien takaisinmuutto aiheutti 1950-luvun lopussa levottomuuksia venäläisten ja tšetšeenien välille. Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, tšetšeenit alkoivat vaatia itsenäisyyttä. Boris Jeltsinin johtama Venäjä piti maan itsenäistymistä kuitenkin laittomana ja aloitti 1994 sodan maata vastaan. Tšetšeenit pitivät sodassa melko hyvin pintansa rajuista pommituksista huolimatta. Niinpä maat sopivat rauhasta 1996. Maa pysyi kuitenkin hajanaisena ja levottomana. Vuonna 1999 Venäjällä tapahtui kerrostaloräjäytyksiä, joita väitettiin tšetšeenien tekemiksi ja Venäjä kosti tämän hyökkäämällä maahan. Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan 25 000-250 000 siviiliä ja Venäjän pommitukset raunioittivat pääkaupunkia pahoin. Tšetšeenit kostivat tämän ja Venäjän tekemät sotarikokset muutamin terrori-iskuin. Venäjää vastaan kapinoivien separaristien rivit harvenivat kuitenkin nopeasti ja heidän kannatuksensa hiipui. Maa palasi Venäjän osaksi ja Tšetšenian johtoon nousi Venäjän tukema kovaotteinen diktaattori Ramzan Kadyrov.

Tšetšenia sijaitsee Kaukasiassa, Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Tšetšenian rajanaapurit ovat Stavropolin aluepiiri pohjoisessa, Dagestanin tasavalta idässä, itsenäinen Georgia etelässä ja Venäjän federaation Ingušian ja Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallat lännessä.

Maastonmuodoiltaan Tšetšenia voidaan jakaa kolmeen osaan: etelän vuoristoihin, keskialueen laaksoihin ja pohjoisen Nogai-aroon ja kukkuloihin. Vuoristoalueen korkein huippu on 4 493 metrin Tebulosmta. Vuorten rinteillä kasvaa sakeaa metsää, alarinteiden lajeja ovat pyökki, valkopyökki ja tammi, ylempänä kasvaa havumetsää ja vielä ylempänä on alppiniittyjä. Maan keskiosaa halkovat Terek- ja Sunchza-jokien laaksot. Nogain aro on puoliaavikkoa.[9]

Georgian vastainen raja kulkee korkealla Kaukasus-vuorilla.[10]

Ilmasto vaihtelee maan eri osissa, mutta on kaikkialla perusluonteeltaan mantereinen.[9] Groznyssä kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja, sadetta saadaan varsin tasaisesti 5–8 päivänä kuukaudesta ympäri vuoden. Vuorokauden alin lämpötila on pakkasella joulukuusta maaliskuuhun, tammikuussa se on keskimäärin -6,2 astetta. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta.[11]

Vuosia jatkunut sota aiheutti alueella ympäristöongelmia. Vahingoittuneesta infrastruktuurista on valunut öljyä ja viemärivettä, jotka ovat pilanneet monia jokia. Pommitusten kohteiksi joutuneista laboratorioista ja teollisuuslaitoksista pelättiin leviävän ympäristömyrkkyjä ja radioaktiivisia aineita. Aiemmin sankkoja metsiä on hakattu laittomasti ja hallitsemattomasti.[12]

Tšetšenian tuottama osuus Venäjän federaation vuoden 2010 bruttokansantuotteesta oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan yhteensä 69,68 miljardia ruplaa eli 0,19 % koko Venäjän BKT-kertymästä.[5] Jokaista Tšetšenian tasavallan asukasta kohti osuus oli 54 910 ruplaa eli vain noin 1 345 euroa vuodelta 2010. Tämä on vain 21 prosenttia Venäjän keskimääräisestä lukemasta ja toiseksi alhaisin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista (heti naapuritasavalta Ingušian jälkeen). Alueen kyky tuottaa taloudellista hyvinvointia oli alueellisen BKT-arvon avulla kuvattuna siis venäläisittäinkin erittäin matala.[6]

Tšetšenian tärkein luonnonvara on öljy.[10] Öljyvarat ovat paljolti venäläisen Rosneftin hallussa. Tuotanto oli 800 000 tonnia vuonna 2011. Vuonna 2012 maa ilmoitti kutsuvansa azerbaidžanilaiset etsimään uusia öljylähteitä hiipuvien tilalle.[13]

Maamiinat haittaavat maa- ja metsätaloutta. Vuonna 2012 aloitettiin miinanraivaus, jonka tavoitteena on puhdistaa 500 peltoja ja 8 000 hehtaaria talousmetsää. Raivaus etenee hitaasti. Ennen sotaa vihannesten viljely kasvihuoneissa oli tärkeä tulonlähde, mutta infrastruktuuria tuhoutui sodassa.[14]

Ennen vuonna 1994 alkanutta sotaa Groznyin Severnin lentokenttä oli Kaukasuksen suurin.[15] Ensimmäinen kansainvälinen lento 15 vuoden tauon jälkeen lähti sieltä 2009 vieden pyhiinvaeltajia Saudi-Arabiaan.[16]

Myös rautatiet vaurioituivat sodassa, mutta ensimmäinen juna viiden vuoden tauon jälkeen kulki Groznyistä Moskovaan vuonna 2004. Junamatka kesti tuolloin 48 tuntia.[17]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan alueen asukasluku oli 1 268 989.[1] Alueen asukastiheys oli 81,1 as./km². Väestö asuu yhä pääosin kylissä sekä maaseudulla, kaupunkilaisia oli väestöstä vain 34,9 %.[1] Väestönkasvu on nopeaa, ja väestö on keskimäärin yksi nuorimpia Venäjällä.

Suurimmat kaupungit, kylät ja muut piirikeskukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšetšeniassa on kaikkiaan viisi kaupunkia. Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungit ja yli 10 000 asukkaan suurkylät ovat nimeltään (kylien asukaslukuna on ohessa esitetty kylän maalaiskunnan väkiluku): Groznyi (271 573 as.), Ẋalxa-Marta (Urus-Martan, 49 070 as.), Şela (Šali, 47 708 as.), Gümse (Gudermes, 45 631 as.), Orga (Argun, 29 525 as.), Kurtšaloi (Курчалой, kylä, 22 723 as.), Atšhoi-Martan (Ачхой-Мартан, kylä, 20 172 as.), Šelkovskaja (Шелковская, kylä, 11 112 as.), Sernovodskoje (Серноводское, kylä, 10 805 as.) ja Znamenskoje (Знаменское, kylä, 10 286 as.). Tätä pienempiä Tšetšenian piirikeskuksia ovat Himoi (kylä, Химой, 309 as.), Itum-Kale (kylä, 1 068 as.), Naurskaja (stanitsa Наурская, 9 050 as.), Nožai-Jurt (kylä, Ножай-Юрт, 6 744 as.), Šatoi (Шатой, 2 953 as.) ja Vedeno (kylä, Ведено, 3 186 as.).[1]selvennä

Ahmat Kadyrovin moskeija Groznyissa on yksi Euroopan suurimmista, 10 000 rukoilijan moskeijoista.

Suurin osa tšetšeeneistä on uskoltaan sunni-muslimeja, johon kansa kääntyi 1500–1700-luvuilla. Tšetšenia on hyvin muslimivaltainen maa ja siellä on tällä hetkellä yksi Euroopan suurimmista moskeijoista. Neuvostoliiton loppuvaiheissa maassa oli 23 % venäläisiä (269 000 vuonna 1989). Suurin osa venäläisväestöstä on paennut maasta sotien vuoksi ja 2000-luvulla venäläisten määrä on ollut noin 20 000–40 000.[18]

Viralliset kielet ovat tšetšeeni ja venäjä. Tšetšeenin kieli kuuluu pohjois-keskiseen kaukasialaiseen kieliryhmään, jonka sukulaiskieliä ovat inguuši ja batsb.lähde?

Koska tšetšeenin kirjoittaminen yleistyi vasta 1900-luvun alussa, kirjallinen perinne on säilynyt suullisena kansantaruissa.[19] Tšetšenialainen runoilija Ruslan Akhtakhanov julkaisi isänmaallisia runoja ja toimi professorina Moskovassa. Hänet surmattiin vuonna 2011.[20]

Ruokavalioon kuuluu paljon lampaanlihaa ja vihanneksia.[19]

Nyrkkeily, ratsastus ja paini ovat perinteisiä urheilulajeja.[19]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšetšenian kartta
Tšetšenia
Itum-Kale
Suurimmat taajamat
 100 000–300 000 as.
 30 000–100 000 as.
 10 000–30 000 as.
  < 10 000 as.
Tšetšenian tasavallan kartta. Kartalta ilmenee kaupunkien ja eräiden muiden paikkojen sijainti.


Tšetšenian paikallishallinnollinen jako (englanniksi)

Tšetšenia on jaettu Venäjän muiden federaatiosubjektien tapaan paikallishallinnon ylemmällä tasolla kaupunkipiirikuntiin (gorodskoi okrug) ja kunnallispiireihin (raion). Kaupunkipiirikuntia on kolme ja piirejä viisitoista. Nämä on lueteltu alla ja kullekin on kerrottu asukasluku vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan.[1]selvennä

  1. Argunin kaupunkipiirikunta (Organ kaupunkipiirikunta) (29 525 as.)
  2. Atšhoi-Martanin piiri (Ачхой-Мартановский район, 78 505 as.)
  3. Groznyin kaupunkipiirikunta (271 573 as.)
  4. Groznyin piiri (Грозненский район, 118 347 as.)
  5. Gundemesin kaupunkipiirikunta (eli Gümsen kaupunkipiirikunta) (45 631 as.)
  6. Gudermesin piiri (Gümsen piiri; Гудермесский район, 78 108 as.)
  7. Itum-Kalen piiri (Итум-Калинский район, 5 483 as.)
  8. Kurtšaloin piiri (Курчалоевский район, 114 039 as.)
  9. Nadteretšnin piiri (Надтеречный район, 55 782 as.)
  10. Naurskajan piiri (Наурский район, 54 752 as.)
  11. Nožai-Jurtin piiri (Ножай-Юртовский район, 49 445 as.)
  12. Sunžen piiri (Сунженский район, 20 989 as.)
  13. Šalin piiri (Şelan piiri; Шалинский район, 115 970 as.)
  14. Šaroin piiri (Шаройский район, 3 094 as.)
  15. Šatoin piiri (Шатойский район, tai Шатоевский, 16 812 as.)
  16. Šelkovskajan piiri (Шелковской район, 53 548 as.)
  17. Urus-Martanin piiri (Ẋalxa-Martan piiri; Урус-Мартановский район, 120 585 as.)
  18. Vedenon piiri (Веденский район, 36 801 as.)

Vuonna 2012 perustettiin Galantšožin ja Tšeberlojevskin piirit, mutta niiden rajoja ei ole vahvistettu.lähde?

Tšetšenian ja Kaukasuksen kartta

Tšetšenia on Venäjän federaation tasavalta, sen perustuslaki astui voimaan 2. huhtikuuta 2003, 23. maaliskuuta järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen. Yli 70 prosenttia Tšetšenian asukkaista kannattaa pysymistä osana Venäjän federaatiota, myös Venäjää arvostelevien tahojen järjestämissä kyselyissä.

Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Ahmad Kadyrov, entinen separatistinen sotapäällikkö, jonka separatistit tuomitsivat petturiksi. Kadyrov sai 83 % äänistä kansainvälisesti tarkkaillussa vaalissa 5. lokakuuta 2003. Kaikki eivät hyväksyneet vaalin tulosta, ja syyttivät Venäjän armeijan sotilaita äänestäjien pelottelusta ja vaaliuurnien väärentämisestä. Hänellä ei myöskään ollut merkittäviä vastaehdokkaita. Kadyrov murhattiin pommilla 9. toukokuuta 2004 Groznyin stadionilla voitonpäivän juhlallisuuksien yhteydessä. Iskussa sai surmansa yhteensä 12 henkeä ja 56 loukkaantui. Kadyrovia vastaan oli tehty tusina murhayritystä jo aiemmin.

Ramzan Kadyrov.

Uusi presidentinvaali suoritettiin 29. elokuuta 2004. Alu Alhanov, entinen sisäministeri sai 74 % äänistä 85,2 % äänestysaktiivisuudella. Alhanov oli Kremlin tukema ehdokas. Tarkkailijat, mukaan lukien Yhdysvaltain sisäministeriö ja Helsinki-ryhmä kritisoivat merkittävän vastaehdokkaan, liikemies Malik Saidullajevin ehdokkuuden epäämistä korkeimmassa oikeudessa. Vaalia valvoivat IVY ja Saudi-Arabia, länsimaiset tarkkailijat eivät osallistuneet kutsusta huolimatta. Alu Alhanov siirrettiin Moskovaan varaoikeusministeriksi 15. helmikuuta 2007, jolloin Ramzan Kadyrov siirtyi hoitamaan tointa.[21]

Vaaleilla valitun hallituksen lisäksi maassa on itse itsensä valtaan asettanut separatistinen hallitus, joka pitää Tšetšeniaa itsenäisenä valtiona nimellä Itškerian tšetšeenitasavalta. Tätä hallintoa ei tunnusta mikään hallitus, mutta jotkin Euroopan valtiot ja arabimaat ovat antaneet sen jäsenille turvapaikkoja, huolimatta Venäjän vaatimuksesta luovuttaa sen terroristeiksi syytetyt jäsenet. Tämän hallituksen presidentti on Doku Umarov ja ulkoministeri Iljas Ahmadov. Aslan Mashadov valittiin 27.1.1997 pidetyissä ETYJin ja EN:n valvomissa vaaleissa Itškerian presidentiksi. Mashadov sai 63,8 % äänistä. Hänen kauttaan jatkettiin, koska sodan aikana ei voitu järjestää uusia vapaita vaaleja. Hän ei voinut osallistua vuoden 2003 vaaleihin separatistipuolueen ollessa kielletty ja ollessaan syytettynä terrorismista Venäjällä. Mashadov pakeni toisen Tšetšenian sodan edellä etelään separatistien hallitsemille alueille maan eteläosiin, ja 8. maaliskuuta 2005 venäläisviranomaiset ilmoittivat tämän kuolleen venäläisjoukkojen hyökkäyksessä Tolstoi-Jurtin kylään Groznyin pohjoispuolella. Väliaikaiseksi presidentiksi nimitettiin kansainvälisesti lähes tuntematon šeikki Abdul-Halimin nimeä käyttävä korkeimman šaria-oikeuden puheenjohtaja, joka on syntynyt Tšetšeniassa Argunin kaupungissa. Todellisen vallan uskottiin kuitenkin siirtyneen komentaja Abdallah Shamil Abu Idrisille, joka tunnetaan kansainvälisesti paremmin nimellä Šamil Basajev. Basajev kuoli kahden kilometrin päässä Ekaževon kylästä Nazranin piirissä Ingušiassa räjähdyksessä 9. ja 10. heinäkuuta 2006 välisenä yönä FSB:n erikoisoperaatiossa räjähteillä lastatun Kamaz-kuorma-auton räjähtäessä.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tšetšenian historiaa on Antero Leitzingerin kirjassa Tšetšeenit – Pohjois-Kaukasuksen historiaa ja Groznyin taistelu 24.1.1995 saakka.
  • Toista Tšetšenian sotaa Anna Politkovskajan kirjassa "Toinen Tshetshenian sota", sekä eversti Erkki Nordbergin tutkimuksessa Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla.
  • Džohar Dudajevin lesken Alla Dudajevan kirjoittama kirja "Miljoni esimene" on julkaistu viroksi. Siinä kerrotaan Tšetšenian historiasta ja ensimmäisestä Tšetšenian sodasta. Kirjan lopussa on kronologia, jonka on kirjoittanut virolainen kansanedustaja Andres Herkel.
  • Anna Politkovskaja: Toinen Tshetshenian sota. (Pystykorvakirja. Alkuteos: Vtoraâ Čečenskaâ (nid.) 2. painos 2003.) Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-141-9
  • Matthew Evangelista, "Tshetshenian sodat. Hajoaako Venäjä?" Like
  1. a b c d e f Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 16.2.2013. (venäjäksi)
  2. April 2007 Rulers. Viitattu 3.6.2008. (englanniksi)
  3. a b Caucasus Report - Chechen Republic Head Threatens Ministers With Dismissal 8.8.2012. Radio Free Europe/Radio Liberty, rferl.org. Viitattu 16.2.2013. (englanniksi)
  4. Administrativno-territorialnoje delenije po subjektam Rossijskoi federatsii na 1 janvarja 2010 goda (Tablitsa 1.1., rivi Tšetšenskaja Respublika: territorija-sarake. Ohje: Vie kursori hiirellä federaatiosubjektin kohdalle (tai muuta sarakkeen desimaalien määrää kolmeen), niin territorija (tuhatta km2) näytetään neliökilometrin tarkkuudella. suora linkki tab1-01-09.xls (MS Excel)-tiedostoon) tilanne 1.1.2010. Venäjän tilastokeskus, gks.ru. Arkistoitu 15.12.2015. Viitattu 28.9.2015. (venäjäksi)
  5. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 16.2.2013. (venäjäksi)
  6. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2010. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.2.2013. (englanniksi)
  7. Nurminen, Jussi: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan Yle Uutiset. 1.7.2014. Viitattu 26.10.2014.
  8. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  9. a b Chechnya Encyclopedia Britannica. Viitattu 27.9.2014.
  10. a b Regions and territories: Chechnya BBC News. 22.11.2011. Viitattu 23.10.2018.
  11. Climatological Information: Geozny (Arkistoitu – Internet Archive) World Meteorological Organization WMO
  12. Chechnya habitat 'ravaged by war' BBC - News. 22.6.2006. Viitattu 23.10.2018.
  13. Chechnya angry at Rosneft, woos Azerbaijan with oil Reuters. 5.4.2012. Viitattu 23.10.2018.
  14. Bos, Agnes R.: Russian Army Clearing Landmines For Agriculture In Chechnya Bloemenkrant.nl. 9.4.2012. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 23.10.2018.
  15. Smirnov, Andrei: The Opening of the Civilian Airport in Chechnya: A Sign of Peace? North Caucasus Weekly, 1.1.1970, 8. vsk, nro 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.10.2018.
  16. Historic flight leaves Chechnya BBC News. 16.11.2009. Viitattu 23.10.2018.
  17. Chechnya train service back on track     BBC News    . 1.6.2004    . Arkistoitu 23.10.2018  . Viitattu 23.10.2018   .
  18. население чечни Ethno-kavkaz.narod.ru. Viitattu 23.10.2018.
  19. a b c Chechens - Introduction, Location, Language, Folklore, Religion, Major holidays, Rites of passage Countries and Their Cultures. Viitattu 23.10.2018.
  20. Chechen poet Ruslan Akhtakhanov shot dead in Moscow     BBC News    . 16.11.2011    . Arkistoitu 23.10.2018  . Viitattu 23.10.2018   .
  21. Kadyrov Tshetshenian presidentiksi Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 15.2.2007.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]