Puoluerekisteri

Puoluerekisteri on valtiollinen rekisteri eli luettelo, jota ylläpidetään lain nojalla ja velvoittamana yhdistyksistä, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin ja jotka täyttävät puoluerekisteriin merkitsemisen vaatimukset. Puoluerekisterissä olevat yhdistykset ovat siis rekisteröityjä puolueita.

Suomen puoluerekisteri

Suomessa oikeusministeriö ylläpitää puoluerekisteriä.

Rekisteröidyllä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleihin, kuntavaaleihin, aluevaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin. Ne yhdistykset, jotka eivät ole rekisteröityjä puolueita, eivät voi asettaa ehdokkaita, vaan ehdokkaille on koottava erikseen kullekin oma valitsijayhdistyksensä kulloisenkin vaalin säädösten mukaisesti.^lähde?

Puolueen rekisteröimiseksi vaaditaan 5 000 vaalikelpoisen äänestäjän allekirjoittamat sähköiset kannatusilmoitukset tai paperiset kannattajakortit, jotka eivät saa olla yhtä vuotta vanhempia. Jos puolue ei kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa onnistu saamaan yhtäkään kansanedustajaa tai vähintään kahta prosenttia annetuista äänistä, se poistetaan puoluerekisteristä. Monet pienpuolueet toimivat tämän takia vuoron perään tavallisina aatteellisina poliittisina yhdistyksinä ja rekisteröityinä puolueina.^lähde?

Jos jokin rekisteröity puolue päättää itse lopettaa toimintansa, se voidaan poistaa rekisteristä omasta hakemuksestaan. Näin on menetelty muutaman kerran, muun muassa vuonna 1973 Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton ja vuonna 2001 Remonttiryhmän osalta. Suomen Maaseudun Puolueen toiminta päättyi konkurssiin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen, mutta puoluerekisteristä SMP poistettiin vasta vuoden 2003 vaalien jälkeen, koska puolue ei itse ollut anonut poistoa rekisteristä. Vuonna 1990 toimintansa lopettaneet Vasemmistoliiton edeltäjät Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Demokraattinen Vaihtoehto säilyivät samasta syystä rekisterissä kaksien eduskuntavaalien yli vuoteen 1995 saakka.^lähde?

Puolueen viralliseen nimeen liittyvät säännöt

Yhdistyslain mukaan yhdistysten rekisterissä oloa kuvaava jälkimerkintä kirjoitetaan ilman pisteitä muodossa ry eli "rekisteröity yhdistys". Puoluelain mukaan puoluerekisterissä olevaa yhdistystä merkitään jälkiliitteellä r.p., pisteineen ("rekisteröity puolue" tai "registrerat parti"). Puoluelain mukaan rekisteröityyn puolueeseen ei enää tule viitata yhdistysliitteellä, vaan siihen tulee viitata rekisteröitynä puolueena niin kauan kun se on puoluerekisterissä.^lähde?

Puolueiden nimissä osalla puolueista on kaksiosainen nimi, joista toinen osa on suomea ja toinen ruotsia. Joillain puolueilla taas on sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen nimi. Vihreällä liitolla on suomenkielinen, ruotsinkielinen ja pohjoissaamenkielinen nimi.^lähde?

Suomen puoluerekisterin historiaa

Suomessa puoluerekisterin pitäminen tuli välttämättömäksi 10. tammikuuta 1969 hyväksytyn puoluelain vuoksi. Helmikuun alussa 1969 perustettuun puoluerekisteriin merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Keskustapuolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Kansallinen Kokoomus, Ruotsalainen Kansanpuolue, Liberaalinen Kansanpuolue, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto ja Suomen Maaseudun Puolue sekä Suomen Kommunistinen Puolue.^lähde?

Puoluerekisteristä poistettiin eduskuntavaalien 2007 jälkeen kahdeksan puoluetta: Suomen työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Liberaalit, Muutosvoimat Suomi, Köyhien Asialla, Yhteisvastuu puolue, Suomen Isänmaallinen kansanliike ja Suomen Kansan Sinivalkoiset. Näistä Suomen Työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue ja Köyhien Asialla palasivat kuitenkin myöhemmin puoluerekisteriin näiden saatua uudestaan vaadittavat 5 000 kannattajakorttia.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen puoluerekisteristä poistettiin Suomen Kommunistinen Puolue, Kommunistinen Työväenpuolue ja Suomen Senioripuolue. SKP hyväksyttiin takaisin rekisteriin joulukuussa 2011 ja KTP elokuussa 2012. Suomen Senioripuolue päätti kesäkuussa 2012 liittyä Itsenäisyyspuolueen jäsenyhdistykseksi ja lopetti toimintansa itsenäisenä puolueena loppuvuodesta 2014.^lähde?

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen rekisteristä poistettiin Suomen Työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Köyhien Asialla, Muutos 2011, Sinivalkoinen Rintama ja Piraattipuolue. Piraattipuolue hyväksyttiin takaisin rekisteriin kesäkuussa 2016 ja Itsenäisyyspuolue tammikuussa 2017. Sininen tulevaisuus merkittiin puoluerekisteriin uutena puolueena marraskuussa 2017.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen rekisteristä poistettiin Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue. Suomen Kommunistinen Puolue keräsi kuitenkin vuonna 2020 uudestaan 5 000 kannattajakorttia ja palasi täten puoluerekisteriin vuonna 2021.

Vuoden 2021 alkuun asti puoluerekisteriin halunneiden yhdistysten täytyi kerätä kaikki kannatusilmoitukset paperilomakkeille. Internet-palvelu sähköisten kannatusilmoitusten antamiseen otettiin käyttöön 1.1.2021. Ensimmäinen puolue, joka keräsi tarvittavat 5 000 kannattajakorttia verkkopalvelun avulla oli Avoin puolue, joka sai kannattajakortit täyteen 24. helmikuuta 2021.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen rekisteristä poistettiin Kansalaisliitto, Piraattipuolue, Liberaalipuolue – Vapaus valita, Eläinoikeuspuolue, Kansalaispuolue, Feministinen puolue, Korjausliike, Suomen Kansa Ensin ja Seitsemän tähden liike. Liberaalipuolue hyväksyttiin takaisin rekisteriin tammikuussa 2024 ja Eläinoikeuspuolue lokakuussa 2024.

Britannian puoluerekisteri

Vuonna 2000 säädetyn puolue-, vaali- ja kansanäänestyslain nojalla yhdistyksen on oltava puoluerekisterissä, jotta äänestyslipukkeissa voisi olla ehdokkaan nimen lisäksi myös puolueen nimi. Tämä koskee Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin, Skotlannin parlamentin, Walesin kansalliskokouksen, Pohjois-Irlannin kansalliskokouksen ja Euroopan parlamentin vaaleja sekä paikallisvaaleja paitsi Englannin, Walesin ja Skotlannin kunta- ja seurakuntavaaleja.^lähde?

Yhdistyneen kuningaskunnan keskusvaalilautakunta ylläpitää erikseen puoluerekisterejä Pohjois-Irlannille ja Isolle-Britannialle. Ison-Britannian rekisteriin ilmoittautuessaan puolue saa päättää, rekisteröityykö se Englannissa, Walesissa vai Skotlannissa vai niissä kaikissa. Rekisteröitymisvaatimuksen tavoitteena on varmistaa, että puolueiden rahoitusta säädellään ja tarkkaillaan asianmukaisesti.^lähde?

Vaalilautakunta voi hylätä puolueen rekisteröinnin, jos puolueen nimi muistuttaa hämäävästi jo olemassa olevan puolueen nimeä tai jos rekisteröintihakemuksessa ei ole kaikkia tarvittavia tietoja. Vaalilautakunta veloittaa rekisteröintimaksun.^lähde?

Katso myös

• Luettelo Suomen puolueista

Lähteet

• Registration of political parties The Electoral Commission. Viitattu 18.2.2008.

Aiheesta muualla

• Puolueet Suomen puoluerekisterissä
• Puolueen perustaminen Suomessa
• Suomen puoluelaki (Arkistoitu – Internet Archive)