Lockheed Martin F-22 Raptor

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta F/A-22 Raptor)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
F-22 Raptor
F-22 Raptor lentonäytöksessä Langleyn lentotukikohdassa huhtikuussa 2016.
F-22 Raptor lentonäytöksessä Langleyn lentotukikohdassa huhtikuussa 2016.
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa  Yhdysvallat
Valmistaja Lockheed Martin Aeronautics
Valmistusmäärä 195[1]

F-22 Raptor on Yhdysvaltain ilmavoimissa joulukuussa 2005 käyttöön otettu hävittäjä. Koneen valmistajat ovat Lockheed Martin Aeronautics ja Boeing Integrated Defense Systems. F-22 suunniteltiin alun perin ilmaherruushävittäjäksi, mutta se on varustettavissa myös rynnäkkökoneeksi sekä elektronista sodankäyntiä ja signaalitiedustelua varten. F-22 Raptor tunnettiin prototyyppinä nimellä ”YF-22 Lightning II” ja nimellä ”F/A-22” ennen käyttöönottoaan. Nimi ”Lightning II” päätyi myöhemmin F-35-hävittäjälle.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F-22 on tarkoitettu Yhdysvaltain 2000-luvun alun hävittäjäksi. Se on tähän mennessä kallein suunniteltu hävittäjäkonetyyppi. 2012, tilauksen päättyessä, kehitystyöhön ja tuotantoon oli käytetty 79 miljardia dollaria. Koska lentokoneen tilausmäärä on 187 kappaletta, koneen yksikköhinta on 420 miljoonaa dollaria (noin 380 miljoonaa euroa).[2] F-22 ei ole kuitenkaan Yhdysvaltain ilmavoimien kallein kone, joka on B-2 Spirit-pommikone 2,2 miljardin dollarin kappalehinnallaan. Osaa kehitystyöstä kyettiin tosin hyödyntämään F-35 Lightning II:ssa. Heinäkuussa 2009 senaatti päätti peruuttaa 1,75 miljardin dollarin määrärahan uusien koneiden ostoon. Myös presidentti Barack Obama oli aikonut estää ohjelman jatkamisen.[3] Näin tuotantomäärä jäi 187 koneeseen, joista viimeinen valmistui 13. joulukuuta 2011 ja oli tarkoitus luovuttaa 3. Lennostolle toukokuussa 2012. Koneesta valmistettiin myös kahdeksan kehitysversiota, joten yhteensä valmistettiin 195 konetta.[4]

F-22:n oli tarkoitus korvata Yhdysvaltain ilmavoimissa ilmaherruushävittäjänä F-15 Eagle. Konetyypin valmistusmäärä jäi kuitenkin vähäiseksi joten kokonaan se ei edelleen tuotannossa olevaa F-15-mallia korvaa.

Ilmavoimien esikuntapäällikkö Charles Q. Brown Jr., väläytti jo keväällä 2021 F-22-koneesta luopumista. Suunnitelmien mukaan ilmavoimien käyttöön jäisi vain uusi kuudennen sukupolven NGAD-ohjelman (Next Generation Air Dominance) hävittäjäkone, F-35, päivitetty F-15EX ja F-16.[5]

Ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
F119-PW-100 -moottorit täydellä jälkipoltolla.

F-22 Raptor hyödyntää häiveteknologiaa. F119-PW-100 -moottoreissa käytetään suihkuvirtauksen suuntausta, mikä lisää koneen ketteryyttä. Tämä on osoitettu tekemällä äärimmäisiä ilmataisteluliikkeitä, kuten Pugatšovin kobra ja Kulbit. Suihkuvirtausta voidaan säätää 20 astetta yhteen suuntaan, ylös tai alas. Kone kykenee lentämään yliääninopeuksilla ilman jälkipolttoa (ns. supercruise). Tämä mahdollistaa pidemmän toimintasäteen ja vähentää koneesta jäävää lämpöjälkeä parantaen häiveominaisuuksia. F-22 saavuttaa nopeuden 1,72 Machia ilman jälkipolttoa ja yli 2,0 Machia jälkipolton kanssa.

Koneessa on AN/APG-77 AESA -tutka (engl. Active Electronically Scanned Array), mitä pidetään parhaana hävittäjäkäytössä olevana tutkana. lähde? Tutka koostuu pienistä moduuleista, joita voidaan käyttää erillisinä, mikä mahdollistaa nopean suuntauksen ja kapean säteen käytön. Tämä puolestaan vähentää tutkan käyttäjän paljastumistodennäköisyyttä. Tekniikkaa käytettäessä tutkaa ei tarvitse kääntää mekaanisesti, mikä yksinkertaistaa sen rakennetta. Tutkan havaintoja käsittelee kaksi Raytheonin suoritinta.

Koneen asekuorma on sijoitettu rungon sisään jolla vähennetään tutkaheijastuksia. Luukkuja on kolme, yksi molemmissa kyljissä ja yksi pohjassa. Ohjuksen laukaisussa luukut avautuvat vajaan sekunnin ajaksi. Siipien alle voidaan asentaa neljä ripustinta ulkopuolisia aseita varten, mutta ne lisäävät koneen havaitsemismahdollisuuksia tutkassa.

F-22:n lentokelpoisuuden ylläpitäminen edellyttää runsaasti huoltotyötä ja sen lentotunnin hinta on noin 50 000 dollaria, kun se F-15:llä on 30 000 dollaria. Koneen tutkasäteitä absorboiva pinnoite on jatkuva huolto-ongelma. Esimerkiksi sade tuhoaa sen.lähde? Keskimäärin koneilla on voinut lentää 1,7 tuntia ennen jonkin asteista vikaa (MTBF 1,7 tuntia). F-22:n neljän käyttövuoden aikana jokaista lentotuntia kohti tehtävän huollon määrä on noussut 34 tuntiin, josta pinnoitteen korjaukset vievät yli puolet. Ohjaamon kuomu on uusittava keskimäärin 331 lentotunnin välein.[6]

Koneen ongelmiksi on luettu pieneksi jäänyt 187 koneen valmistussarja, joka johtaa suuriin yksittäisten koneiden huoltokustannuksiin. Koneen teknologia alkaa vanheta ja niiden huolto ja päivittäminen vaikeutuu. Konetta on aina vaivannut heikko taisteluvalmius. Vuonna 2021 135 uudistettiin niiden käyttöiän jatkamiseksi.[5] Koneen heikkouksiksi on luettu myös lyhyt toimintasäde, mikä vaatiin tankkerin muutamien satojen kilometrien sisällä toiminta-alueesta.[5]

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YF-22 Lightning II -prototyyppi voitti Advanced Tactical Fighter -sopimuksen Northrop/McDonnell-Douglasin YF-23 -prototyyppiä vastaan 1990-luvun alussa. Ensimmäinen prototyyppi putosi huhtikuussa 1992 Edwardsin lentotukikohdassa Kaliforniassa. Ensimmäinen tuotantomallin kone otettiin käyttöön 9. huhtikuuta 1997 ja se sai nimen "Raptor". Kone lensi 7. syyskuuta samana vuonna. Syyskuussa 2002 se sai tyyppimerkinnän F/A, koneen suunnitellun hävittäjä- ja rynnäkkökäytön mukaan. 12. joulukuuta 2005, hiukan ennen kuin kone otettiin käyttöön, se sai tyyppimerkinnän F-22A.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli tilata 750 konetta vuodesta 1994 alkaen. Vuonna 1990 tilausta vähennettiin 648 koneeseen alkaen vuodesta 1996 ja vuonna 1994 442 koneeseen. Vuoden 1997 raportin mukaan tilausmäärä oli 339. Samalla kaksipaikkaisen F-22B-mallin valmistus peruttiin. Vuonna 2003 ilmavoimat ilmoitti, että kongressi myöntyi 277 koneen ostoon. Lopulliseksi tilausmääräksi jäi 183 ja koneen valmistus päättyy 2010. Asevoimat oli valmis hankkimaan noin 350 konetta. F-22 ei ole osallistunut Irakin tai Afganistanin sodissa käytyihin taisteluihin.

Kone on luokiteltu Yhdysvalloissa luokkaan "liian kehittynyt sotateknologia", ja lupaa sen myyntiin ulkomaille ei ole annettu, joten hävittäjää ei tulla valmistamaan vientäväksi ulkomaille. Vientiin tarjotaan monikäyttöistä F-35 Lightning II:ta, jonka suorituskyky on pienempi kuin Raptorin.

Raptorin aseistusta ja muuta tietoa.

Ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaarallinen ohjelmistovirhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
KC-10 Extender ja F-22 suorittamassa ilmatankkausta.

Ensimmäisinä ulkomaille sijoitettuina F-22:ina kuuden hävittäjän lentolaivue oli määrä siirtää Havaijilta Kadenan lentotukikohtaan Okinawalle 11. helmikuuta 2007. Laivueen siirtyminen viivästyi kuitenkin kansainvälisen päivämäärärajan (keskellä Tyyntämerta) ylityksen aikana paljastuneen vakavan ohjelmistovirheen takia. Virheen vuoksi kaikkien laivueen hävittäjien tietojärjestelmät kaatuivat (mm. viesti-, navigointi- ja polttoaineensäätelyjärjestelmät) ja niitä ei saatu palautettua. Hyvän sään ja mukana olleiden ilmatankkauskoneiden ansiosta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin.[7] Lentolaivue palasi Havaijille korjauksia varten ja viikkoa myöhemmin se palveli aiotussa tarkoituksessa Okinawalla.[8]

Hapenvälitysongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
F-22:n ohjaamo

Marraskuussa 2010 F-22 putosi ja lentäjä sai surmansa onnettomuudessa. Tutkimusten mukaan hän oli menettänyt hapensaannin lennon aikana.[9] Toukokuussa 2011 USAF määräsi kaikki koneet lentokieltoon tutkimuksia varten kahden lentäjän kerrottua kokemuksistaan 60 Minutes -ohjelmassa. Lentäjät olivat ilmoittaneet muistikatkoksista ja tilannetajun menetyksistä lennon aikana. Syyksi epäiltiin happigeneraattorin puutteista johtuvaa hapenpuutetta tai häkämyrkytystä.[10] Koneiden lentokielto jatkui syyskuuhun 2011 asti, ja lokakuussa ne määrättiin uudelleen lentokieltoon saman ongelman vuoksi.[11] Myöhemmin koneilla oli lentorajoituksia, esim. kehotus välttää suuria korkeuksia.[12]

Vuonna 2012 ilmavoimat ilmoitti, että happiongelmien taustalla on ollut yhdistelmä ohjaamoon liittyviä eri ongelmia.[13] F22-hävittäjiin on asennettu täydentävät hapensaantilaitteistot, ja sen myötä lentorajoitukset on vähitellen poistettu.[14]

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. helmikuuta 2023 1. lentodivisioonan F-22 Langleyn lentotukikohdasta Virginiasta ampui AIM-9X Sidewinder -ohjuksella alas Yhdysvaltain yli lentäneen kiinalaisen säähavaintopallon, mikä oli F-22:n ensimmäinen ilmavoitto.[15]

Perjantaina 10. helmikuuta 2023 F-22 ampui niinikään AIM-9X -ohjuksella "noin pienen auton kokoisen" tuntemattoman kohteen Pohjois-Alaskassa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin käskystä. Yhdysvaltalainen F-22 ampui toisen tuntemattoman objektin alas alle vuorokausi myöhemmin 11. helmikuuta Yukonissa, Kanadan ilmatilassa, Joe Bidenin ja Kanadan pääministeri Justin Trudeaun yhteisellä päätöksellä. Operaatioon osallistui myös kanadalaisia CF-18 Hornet -hävittäjiä. Kummatkin esineet lensivät noin 12 kilometrin korkeudessa, eli aiheuttivat riskin siviililentoliikenteelle. Esineiden jäänteitä on kerätty maasta tutkimuksia varten.[16][17]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 1
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&018.092000018,92 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&013.056000013,56 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&05.0800005,08 m
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&014365.&&&&0014 365 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&036288.&&&&0036 288 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Pratt & Whitney F119-PW-100 -suihkumoottoria; &&&&&&&&&&&&0155.0740000155,74 kN per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&02410.&&&&002 410 km/h (Mach &&&&&&&&&&&&&&02.02500002,25) lentokorkeudessa, Mach 1,82 (1 960 km/h) supercruisella
  • Lentomatka: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”.0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton sana ”noin”noin 2 000 km (riippuen lisäpolttoainesäiliöistä) km
  • Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton >-operaattori>20 000 m

Aseistus

Yksi kuusipiippuinen 20 mm M61A1 Vulcan gatling-konetykki. Kuten tykkikin, muu aseistus kuljetetaan häiveominaisuuksien parantamiseksi rungon sisällä. Rungon kummallakin puolella on yksi kotelo lyhyen kantaman aseita kuten AIM-9 Sidewindereitä varten. Kumpaankin koteloon mahtuu yksi ohjus. Rungon alaosassa on suurempi tila esimerkiksi AIM-120 AMRAAM -ohjusten ja JDAM-pommien kuljettamiseen. Ruumaan mahtuu kerralla kuusi AIM-120 AMRAAM -ohjusta tai kaksi AIM-120 AMRAAM -ohjusta ja kaksi JDAM-pommia. Siipien alla voidaan kantaa kaksi lisäpolttoainesäiliötä ja erilaisia ohjuksia.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Final F-22 delivered combataircraft.net. 3.5.2012. Key Publishing Ltd. Arkistoitu 9.1.2017. Viitattu 8.1.2017. (englanniksi)
  2. ↑ http://www.thedutcheye.com/interests/history/f-22-raptor-420-million-a-piece.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ U.S. Senate votes to stop production of F-22 jet, Yahoo!/Reuters
  4. ↑ Viimeinen Raptor valmistui. Siivet, 2012, 27. vsk, nro 1, s. 10. Apali Oy.
  5. ↑ a b c Thomas Newdick: Yes, It’s True, The F-22 Isn’t In The Air Force Chief’s Future Fighter Plans The Drive. 13.5.2021. Viitattu 25.8.2022. (englanniksi)
  6. ↑ R. Jeffrey Smith: Premier U.S. Fighter Jet Has Major Shortcomings Washington Post. Viitattu 25.9.2010. (englanniksi)
  7. ↑ Lockheed's F-22 Raptor Gets Zapped by International Date Line (Arkistoitu – Internet Archive) (luettu 28. helmikuuta 2007)
  8. ↑ Maj. Dani Johnson: "Raptors arrive at Kadena" (luettu 28. helmikuuta 2007)
  9. ↑ Ferran, Lee: Air Force Blames Oxygen-Deprived Pilot in Deadly F-22 Crash ABC News. 15.12.2011. (englanniksi)
  10. ↑ David Axe: Toxic Fumes Suspected in Stealth Fighter Crash Wired. Viitattu 25.8.2022. (englanti)
  11. ↑ David Axe: Oxygen Losses Ground Stealth Fighters, Again Wired. Viitattu 25.8.2022. (englanti)
  12. ↑ F-22 crashes at Florida Air Force base Fox News. 20.3.2015. Viitattu 25.8.2022. (englanti)
  13. ↑ Hugh Lessig: Raptor oxygen problems had multiple sources (html) Daily Press. 31.7.2012. Arkistoitu 18.4.2014. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  14. ↑ Brian Everstine: Flight Restrictions Lifted For F-22s With Auto Oxygen System (html) DefenseNews.com. 4.4.2013. Arkistoitu 17.4.2014. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Frantzman, Seth J.: F-22 performs first-ever air-to-air 'kill' - analysis The Jerusalem Post. 5.2.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Here is what we know about the unidentified objects shot down over North America CNN. Viitattu 12.2.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Kolme tunnistamatonta lentävää esinettä viikossa – tämän tiedämme Pohjois-Amerikan ilmatilan häiriköistä Yle Uutiset. 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lockheed_Martin_F-22_Raptor&oldid=22595953”