Tampere-talo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tampere-talo
Tampere-talo Kalevantien suunnalta nähtynä vuonna 2014.
Tampere-talo Kalevantien suunnalta nähtynä vuonna 2014.
Osoite Yliopistonkatu 55
Sijainti Sorsapuisto, Tampere
Koordinaatit 61°29.75′N, 023°46.90′E
Valmistumisvuosi 1990
Suunnittelija Sakari Aartelo ja Esa Piironen
Rakennuttaja Tampereen kaupunki[1]
Urakoitsija Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy
YIT-Yhtymä Oy[1]
Omistaja Tampereen kaupunki
Käyttäjä
Tyylisuunta postmodernismi[2]
Julkisivumateriaali kaakeli, metalli, lasi[3]
Kerrosluku 4
Kerrosala 31 718 m²[4]
Tilavuus 196 345 m³[4]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Tampere-talo on Tampereen Sorsapuistossa sijaitseva Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus.[5][6] Rakennus on otettu käyttöön vuonna 1990, ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Sakari Aartelo ja Esa Piironen. Salien akustiikkasuunnittelusta on vastannut Alpo Halme.[3][7] Taloon valmistui vuonna 2016 uusi laajennusosa.[4]

Tampere-talossa on vuosittain satoja tapahtumia, konsertteja, kokouksia ja muita tilaisuuksia. Siellä toimivat muun muassa Tampere Filharmonia ja Muumimuseo.[6] Talossa järjestettiin presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto vuonna 2013.[8]

Pilarien reunustama pääsisäänkäynti.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsertti- ja kulttuuritalon tarpeellisuudesta oli keskusteltu Tampereella jo 1930-luvulla, mutta vasta 1970-luvulla rakennushanke sisällytettiin kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Projektin edetessä talon käyttötarkoitus laajeni huomattavasti, ja vuonna 1982 järjestettiin arkkitehtuurikilpailu Pohjoismaiden suurimmasta konsertti- ja kongressitalosta. Sille oli varattu paikka tontilta, jossa oli toiminut teurastamo vuosina 1910–1962 ja eläintarha vuosina 1964–1972.[3]

Arkkitehtuurikilpailun voittivat Sakari Aartelo ja Esa Piironen ehdotuksellaan ”Tehtaan pilli”. Rakennustöiden jo käynnistyttyä suunnitelmia muokattiin ja kokonaisuuteen päätettiin lisätä myös itäinen näyttelytila (Sorsapuistosali).[3]

Tampere-talon ensimmäinen konsertti järjestettiin Isossa salissa 19. helmikuuta 1990. Esiintyjänä oli Juice Leskinen, joka juhli samana päivänä 40-vuotissyntymäpäiväänsä. Talon rakentaminen oli vielä kesken, joten virallisia avajaisia vietettiin vasta seuraavana syksynä.[7][9] Vihkiäistilaisuudessa 29. syyskuuta 1990 olivat läsnä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto.[1] Esiintyjänä nähtiin musiikkikomiikan tähti Victor Borge.[10]

Ison salin esiintymislava on ollut vuosien varrella monenlaisessa käytössä; se on saanut kaksi kertaa jopa jääpeitteen, kun ohjelmassa on ollut jääbalettia. Tampere-talon suurimpiin tuotantoihin on lukeutunut Laura Pausinin konsertti (2005), jota varten laulaja toi mukanaan 12 kiertuerekkaa.[7][11]

Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio järjestivät itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton Tampere-talossa, sillä Presidentinlinna oli tuolloin remontissa. Presidentinkanslian mukaan tilaisuus päätettiin pitää Tampereella, koska sinne oli helppo saapua eri puolilta Suomea. Kutsuvieraina nähtiin sinä vuonna erityisesti maakuntien edustajia. Illan ohjelmaan kuului vastaanoton lisäksi Tampere Filharmonian konsertti, jossa esiintyivät solisteina Vesa-Matti Loiri, Soile Isokoski, Maria Ylipää ja Waltteri Torikka.[8][12] Juhlat televisioitiin suorana lähetyksenä, ja parhaimmillaan niitä seurasi yli kaksi miljoonaa katsojaa.[13][14]

Tampere-talon kävijäennätys tehtiin vuonna 2018, jolloin rakennuksessa vieraili yhteensä 605 500 kävijää. Kaiken kaikkiaan Tampere-talossa on sen olemassaolon aikana käynyt yli 9,5 miljoonaa ihmistä.[6]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon ravintolatiloja.
Talvipuutarha.

Tampere-taloa voidaan pitää postmodernin ajan arkkitehtuurina, sillä rakennus on kovin moni-ilmeinen. Siinä on yhdistetty pyöreitä ja suorakulmaisia muotoja sekä erilaisia rakennusmateriaaleja. Julkisivu koostuu vaihtelevan kokoisista ja sävyisistä kaakelilaatoista, metallilevyistä sekä lasivitriineistä. Yliopistonkadun varrella sijaitsevaa pääsisäänkäyntiä reunustavat pilarit, joiden yläpuolelle sijoittuu talon putkimainen toimistosiipi. Rakennuksen sisällä kulkee katua muistuttava suoraviivainen tila, joka kiiltävine teräs- ja kivipintoineen muodostaa vastakohdan salien veistokselliselle puuverhoukselle. Aulatiloista ja lämpiöistä avautuu lasivitriinien kautta näkymä Sorsapuistoon.[2][3]

Rakennuksessa näkyy niin sanottu laivaestetiikka, joka oli Tampere-talon suunnittelun aikaan vallinnut arkkitehtuuritrendi. Talo tuo mieleen sisämaahan ajautuneen valtamerialuksen. Tampere-talon eräs esikuva on ollut Sydneyn oopperatalo (1973), ja rakennusten julkisivulaatat ovat peräisin samasta tehtaasta. Laatat ovat hyvin tyypillinen 1980-luvun materiaalivalinta, ja Tampere-talossa käytetty pastellinsininen sävy on niin ikään aikakaudelle ominainen väri.[3]

Tampere-talo on suojeltu vuonna 2015 voimaan tulleella asemakaavalla. [15]

Vuonna 2017 avatun Muumimuseon näyttelytilat poikkeavat tunnelmaltaan Tampere-talon muista tiloista, ja ne on suunnitellut arkkitehti Taina Väisänen. Sisustuksessa on käytetty samoja sinisen, vihreän ja liilan sävyjä, joita esiintyy Tove Janssonin alkuperäistaiteessa. Museossa on hämärää, koska kova valo vahingoittaisi herkkiä taideteoksia.[16][17]

Remontit ja laajennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laajennusosa Sorsapuiston puolelta nähtynä.

Tampere-taloon on tehty pienehköjä laajennuksia ja julkisivumuutoksia vuosina 2005 ja 2007.[3] Vuonna 2015 aloitettiin suuri, yli 20 miljoonaa euroa maksanut remontti- ja laajennushanke, jossa tavoitteena oli tehdä talosta houkuttelevampi kokous- ja tapahtumapaikka. Entisten Rondo- ja Studio-salien paikalle päätettiin rakentaa pysyvät tilat Muumimuseolle. Rondo ja Studio korvattiin puolestaan uusilla Maestro-, Duetto- ja Riffi-tapahtumatiloilla, joita varten rakennukseen tehtiin lisäosa.[18][19][20][21] Remontin yhteydessä myös talon aulatiloja ja ravintolapalveluja uudistettiin.[4]

Tampere-talon laajennusosa tapahtumatiloineen saatiin käyttöön vuonna 2016, ja Muumimuseo valmistui kesällä 2017.[16][20][21] Tampereen kaupunki ei kuitenkaan ollut kaikilta osin tyytyväinen rakennustyön laatuun. Virheitä havaittiin muun muassa lisärakennuksen julkisivuritilässä, maalipinnoissa, lattioissa ja katsomorakenteissa. Urakoitsijana toiminut Jatke Oy oli kaupungin mielestä epäonnistunut ja jäänyt jälkeen aikataulusta. Urakoitsija taas syytti kaupunkia hankkeen huonosta suunnittelusta, sillä esimerkiksi arkkitehtitoimistoa oli vaihdettu kesken projektin. Kaupunki palkkasi kesällä 2017 uuden urakoitsijan korjaamaan puutteita, ja jälkityöt jatkuivat vielä vuonna 2018.[19][22]

Tampere-talo yrityksenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talo Oy on vuonna 1987 perustettu osakeyhtiö, jonka ainoa osakkeenomistaja on Tampereen kaupunki.[6] Yhtiön toimitusjohtaja on vuodesta 2012 lähtien ollut Paulina Ahokas. Aiemmin Tampere-taloa ovat johtaneet Carl Öhman (1988–1997), Kaarina Suonio (1997–2004) ja Kalervo Kummola (2004–2012).[7][23]

Tampere-talon liikevaihto ja muut tuotot olivat vuonna 2018 yhteensä 18,9 miljoonaa euroa.[6]

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talo on valittu seitsemän kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.[24] Vuonna 2011 sille myönnettiin Vuoden konserttisali -palkinto Musiikki & Media -tapahtumassa.[25]

Konsertti- ja kokoustilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Isosta salista.
Tila Tyyppi Istuinpaikkoja Sijainti
Iso sali auditorio 1 800 2. kerros
Pieni sali auditorio 500 2. kerros
Maestro auditorio/monitoimitila 230 3. kerros
Sorsapuistosali monitoimitila 650 1. kerros
Duetto 1 monitoimitila 180 2. kerros
Duetto 2 monitoimitila 180 2. kerros
Sopraano kokoustila 150 2. kerros
Sonaatti 1 kokoustila 120 pohjakerros
Sonaatti 2 kokoustila 120 pohjakerros
Riffi kokoustila 50 2. kerros
Aaria kokoustila 40 2. kerros
Opus 1 kokoustila 20 2. kerros
Opus 2 kokoustila 20 2. kerros
Opus 3 kokoustila 30 2. kerros
VIP-huone kokoustila 22 3. kerros

Marriott-hotelli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hotelli Marriott (Tampere)
Hotelli Marriott vastavalmistuneena.

Tampere-talon yhteyteen avattiin vuoden 2020 alussa Marriott-ketjun hotelli Courtyard by Marriott Tampere City. Hotellirakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA, ja siinä on 11 kerrosta ja 229 huonetta. Hotellista pääsee kulkemaan Tampere-talon aulaan yhdyskäytävää pitkin.[26][27][28]

Hotellirakennuksen tontteineen omistaa työeläkevakuuttaja Keva. Tampereen kaupunki myi Kevalle tontin Tampere-talon piha-alueelta 3,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017.[27] Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2018, ja rakennustöistä vastasi SRV.[28]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Tieto käy ilmi Tampere-talon aulaan kiinnitetystä seinälaatasta. Luettu 14.7.2018.
  2. ↑ a b Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 2: Tampere-talo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 15.7.2018.
  3. ↑ a b c d e f g Hakula, Anna & Ylä-Anttila, Kimmo: Rakennetun ympäristön selvitys: Tampere-talo (PDF) 27.6.2014. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY. Viitattu 16.7.2018.
  4. ↑ a b c d Tampere-talon toimintakertomus 2016 (PDF) (Toim. Jenni Ruotsalo) 2017. Tampere: Tampere-talo. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 17.7.2018.
  5. ↑ Arkkitehtuurin sanakirja, s. 239. (Toim. Liisa Honkala) Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24579-8
  6. ↑ a b c d e Yritys Tampere: Tampere-talo. Viitattu 15.2.2019.
  7. ↑ a b c d Matson-Mäkelä, Kirsi: Kaupungin suurimmasta vessasta koko Tampereen omaksi taloksi 21.9.2015, päivitetty 2.12.2015. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2018.
  8. ↑ a b Presidentinlinna remontissa – itsenäisyyspäivän juhla Tampereella 12.4.2013, päivitetty 13.4.2013. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2018.
  9. ↑ Heikkilä, Tuija: Tampere-talon paras asiakas on vaativa asiakas 29.5.2015. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 15.7.2018.
  10. ↑ Kulttuurin superviikko Tampere-talossa: Tero Saarisen uutuusteos, satuoopperoiden maailmanensi-ilta ja talon synttäriesitys 3.9.2015. Tampere: Tampere-talo. Viitattu 15.7.2018.
  11. ↑ Iso sali Tampere: Tampere-talo. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018.
  12. ↑ Tampereella vietettiin erilainen itsenäisyysjuhla Turun Sanomat. 6.12.2013, päivitetty 7.12.2013. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 15.7.2018.
  13. ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Televisio tuo Tampereenkin itsenäisyyspäivän juhlat koko kansalle 17.10.2013, päivitetty 4.12.2013. Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2018.
  14. ↑ Yle: Juhlavastaanotolla yli kaksi miljoonaa tv-katsojaa Savon Sanomat. 7.12.2013. Viitattu 15.7.2018.
  15. ↑ Tampereen kaupunki, asemakaavan muutos nro 8529. XVII (Tulli)-316-2 sekä puisto- ja katualuetta, Yliopistonkatu 55, Hotellin rakentaminen Tampere-talon yhteyteen. Hyväksytty 16.2.2015
  16. ↑ a b Mansikka, Heli: Tällainen on maailman ainoa Muumimuseo – Ensimmäiset japanilaisturistit paikalla jo tunteja ennen avajaisia 17.6.2017, päivitetty 9.8.2017. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2018.
  17. ↑ Karvinen, Petri: Kirjat muovaavat Muumimuseon Ylöjärven Uutiset. 13.1.2016. Viitattu 16.7.2018.
  18. ↑ Rajamäki, Aila: Muumilaakso muuttaa Tampere-taloon 23.4.2014. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 17.7.2018.
  19. ↑ a b Palomaa, Antti: Riitely Tampere-talon laajennusurakasta saattaa jatkua käräjillä – ”Siirtokatsomo jää jumiin, puulattia laikukas, matossa viiltoja” 19.1.2018. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2018.
  20. ↑ a b Heino, Anne: Tampere-talon lisärakennus valmistui – seuraavaksi urakoidaan Muumimuseo 27.5.2016. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2018.
  21. ↑ a b Saarinen, Jussi: Huikea näkymä Sorsapuistoon – Tältä näyttävät Tampere-talon uudet tapahtumatilat Aamulehti. 27.5.2016. Arkistoitu 5.10.2020. Viitattu 17.7.2018.
  22. ↑ Roth, Raili & Lehto, Essi: Tampere-talon remontista tuli iso riita: Kiistaa rahasta ja työn jäljestä, jopa poliisiin vedottu Aamulehti. 7.8.2017. Arkistoitu 17.7.2018. Viitattu 17.7.2018.
  23. ↑ Järvelä, Ari: Tampere-talo uudistuu ja rakentaa kestävää menestystä. Tammerkoski, 2013, nro 2, s. 5.
  24. ↑ Koskinen, Anu Leena: Asiakkaat äänestivät Tampere-talon taas Suomen parhaaksi kongressitaloksi Aamulehti. 9.12.2015. Viitattu 18.6.2017.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Musiikkibisnes palkitsi omansa – erikoispalkinto Paulina Ahokkaalle Iltalehti. 22.10.2011. Viitattu 18.6.2017.
  26. ↑ Korte, Henriikka: Tampereen uusin hotelli avasi ovensa – viisi työntekijää kertoo, kuinka he päätyivät töihin Marriottiin Aamulehti. 7.1.2020. Viitattu 7.1.2020.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ a b Pesonen, Heidi: Tampere-talon viereen nouseva Marriott-hotelli sai rakennusluvan – päätökseen lisättiin toivomusponsi ohjaamaan rakennusajan toimintaa Aamulehti. 28.3.2018. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 22.5.2019.
  28. ↑ a b Mäkinen, Petteri: Tampereen uusi hotelli avaa jo loppiaisen jälkeen – ”Ennakkomyynti on ollut vilkasta” Tamperelainen. 19.12.2019. Viitattu 20.12.2019.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Järvelä, Ari: Tampere-talo – 20 vuotta talon tapaan. Tampere: Tampere-talo, 2010. ISBN 978-952-92-7768-1.
  • Mörttinen, Valtteri: Näin talossa – Tarinoita Tampere-talosta. Jyväskylä: Docendo, 2020. ISBN 978-952-291-803-1.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampere-talo&oldid=22814202”