Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta
| Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta | |
|---|---|
 Pyhän Henrikin katedraali Helsingissä. |
|
| Suuntautuminen | Katolinen kirkko |
| Kirkkokunta | Katolinen kirkko Suomessa |
| Hiippakunta | Helsingin katolinen hiippakunta |
| Perustettu | 1860 |
| Kirkkoherra | Marco Pasinato |
| Pääkirkko | Pyhän Henrikin katedraali Helsingissä |
| Jäseniä | 4 552 (1.1.2018)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta | |
Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta on katolisen kirkon seurakunta Suomessa, jonka toiminta-alueena on itäinen pääkaupunkiseutu ja itäinen Keski-Uusimaa sekä Itä-Uusimaa lukuun ottamatta Lapinjärveä, Loviisaa ja Myrskylää. Seurakunnan keskuspaikka on Helsinki, jossa seurakunnalla on Pyhän Henrikin katedraali. Lisäksi seurakunnalla on säännöllistä toimintaa Tapanilan alueella sekä Porvoossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1860 Helsinkiin tuli ensimmäinen pysyvä katolinen kirkko. Tällöin otettiin käyttöön Kaivopuiston kallioille rakennettu Pyhän Henrikin kirkko. Kaupungin katolisen siviiliväestönkin sielunhoitajana vuodesta 1856 toiminut sotilaskappalainen Ignatius Gorbacki oli tehnyt aloitteen kirkon rakentamisesta. Tässä hän sai taloudellista tukea kenraalikuvernööri Fredrik Vilhelm Bergin italialaissyntyiseltä vaimolta kreivitär Leopoldina Cicognalta. Myös Venäjän tsaari avusti kirkon rakentamista. Kirkon siunasi monsignore Lubinsky Tallinnasta 16. syyskuuta 1860, mutta sen vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkipiispa Jerzy Szembek. Kun Suomesta tuli vuonna 1920 apostolinen vikaarikunta, tuli seurakunnan kirkosta piispankirkko eli katedraali. Vuoden 2016 lopussa seurakunnalla oli 4 379 jäsentä.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tilastotietoja Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 5.12.2018.