Freben rukoushuone
Freben rukoushuone | |
---|---|
Freben rukoushuone huhtikuussa 2014. |
|
Sijainti |
Fredrikinkatu 61B 00100 Helsinki |
Seurakunta |
Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys Etelä-Suomen Rauhan Sana |
Rakentamisvuosi | 1958 |
Suunnittelija | Rauno Raunio, Leena ja Kalle Niukkanen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Freben rukoushuone (ruots. Frebe bönehus) on Helsingin Kampissa sijaitseva rukoushuone. Rukoushuoneella toimivat pääkaupunkiseudun uusheräystä edustavat lestadiolaiset sekä kaksikielisesti rauhansanalaislestadiolaisuutta edustava Etelä-Suomen Rauhan Sana kattojärjestöinään Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen rukoushuone
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fredrikinkadun ensimmäinen rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1886. Tuolloin Helsingissä oli lestadiolaisia 400-500. Rukoushuone oli talkoovoimin rakennettu ja pystytetty J. W. Nymanin vuokraamalle tontille. Myöhemmin kiinteistö siirtyi kokonaan Helsingin rauhanyhdistyksen omistukseen.[2][3]
1950-luvulla seurahuoneen käyttöä vuoroteltiin vanhoillisten ja uusheränneiden välillä. Vuonna 1950 yhdistys alkoi suunnitella seurakuntasalin suurentamista. Vanha seurahuone purettiin vuonna 1957.[2]
Fredrikinkadun toimistotalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauhanyhdistys myi tontin Karjanlahti-yhtiölle, joka rakensi paikalle toimistotalon. Rauhanyhdistys ja Lestadiolainen lähetysyhdistys ostivat uudisrakennuksesta kaksi seurahuonetta sekä talonmiesten osakkeet. Myöhemmin rauhanyhdistys osti myös liiketilan rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Helsingin rauhanyhdistys siirsi säännöllisen toimintansa Oulunkylään 1984.[2]
Fredrikinkadun toimitiloissa on edelleen seurakuntasali alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Pääasiallinen käyttäjä on Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusherätys-yhdistys.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 217–232. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X