Helsingin Saalem-seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Saalem
Saalem-temppeli Näkinkujalla Helsingin Hakaniemessä.
Saalem-temppeli Näkinkujalla Helsingin Hakaniemessä.
Suuntautuminen helluntaiherätys
Kirkkokunta Suomen Helluntaikirkko
Perustettu 5. maaliskuuta 1928
Seurakunnanjohtaja Stefan Sigfrids
Pääkirkko Saalem-temppeli
Hakaniemi, Helsinki
Jäseniä n. 3 500
TV UskoTV[1]
Radio Radio Dei[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Helsingin Saalem-seurakunta on Helsingissä sijaitseva helluntaiseurakunta. Saalem-seurakunta on perustettu vuonna 1928. Nykyisin Saalem-seurakunta on noin 3 500 jäsenellään Suomen suurin helluntaiseurakunta. Seurakunta kokoontuu Näkinkujalla, Hakaniemessä, sijaitsevassa Saalem-temppelissä. Lokakuusta 2022 lähtien seurakunnanjohtajana on toiminut Stefan Sigfrids. Saalem-seurakunta kuuluu jäsenseurakuntana Suomen Helluntaikirkkoon.

Saalem-seurakunnan toimintaan kuuluvat viikoittaiset jumalanpalvelukset ja muut hengelliset tilaisuudet. Seurakunnalla on myös runsaasti eri elämänvaiheisiin ja erityisiin elämäntapahtumiin ja -tilanteisiin suunnattua palvelua. Seurakunta tekee laajasti lähetystyötä yhteistyössä Fida Internationalin kanssa. Seurakunnalla on ollut runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä ja seurakunnassa on vieraillut useita tunnettuja kansainvälisiä julistajia, kuten Reinhard Bonnke, Billy Graham, Oral Roberts ja David Wilkerson.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnan perustaminen ja alkuajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saalemin kokous Hippodromilla vuonna 1932.

Suomeen helluntaiherätys tuli vuonna 1911, jolloin norjalainen metodistipastori Thomas Ball Barratt vieraili ensi kerran Suomessa. Kotimaa-lehden silloinen päätoimittaja Pekka Brofeldt antoi asialle palstatilaa. Helsingissä syntyi herätyksen johdosta vuonna 1920 kaksikielinen seurakunta Filadelfia, jonka paimeneksi valittiin vuonna 1925 Helsingissä yliopisto-opintonsa suorittanut metsänhoitaja Eino I. Manninen.

Kaksikielisen työn käytännöllisten vaikeuksien vuoksi Manninen päätti yhdessä joidenkin muiden suomenkielisten uskovien kanssa perustaa uuden seurakunnan, joka otti nimekseen Saalem. Saalem-seurakunnan perustava kokous pidettiin 5. maaliskuuta 1928. Perustamiskokouksessa olivat mukana Juho Antikainen, Veikko Antikainen, Birger Gröhn, K.A. Hellman, Onni Kaisla, Otto Laitinen, Rafael Lalu, Paavo Louhi, Eino I. Manninen, Arvo Muhonen ja Väinö Tollman.[4] Manninen toimi seurakunnan vastaavana paimenena lähes 40 vuotta aina kuolemaansa saakka. Alkuaikoinaan Saalem-seurakunta kokoontui useissa vuokratiloissa muun muassa Kalliossa Pengerkadulla sijainneessa Pylvässalissa.[5] Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana jäsenmäärä kasvoi yli 800:aan.[6] Vuonna 1934 Saalem yhdistyi toisen helluntaiseurakunnan, Siloamin kanssa.[3]

Seurakunta järjesti 1930-luvulla suurkokouksia, mutta Helsingissä ei ollut tuolloin monia soveltuvia tiloja. Muun muassa Smith Wigglesworthin ja Donald Geen suurkokoukset järjestettiin Hippodromilla. Filadelfian käynnistämää raamattukoulutyötä järjestettiin Saalemissa aina vuoteen 1952, kunnes helluntaiherätyksen raamattuopisto perustettiin Paimioon. Raamattukouluja pidettiin muun muassa Heimolan salissa.[7] Vuonna 1932 Saalem-seurakunta järjesti ensimmäisen helluntaikonferenssin Heimolassa.[8]

Toisen maailmansodan aika oli seurakunnalle vaikeaa. Talvi- ja jatkosota katkaisi normaalin seurakunnallisen kokoustoiminnan, kun monet miehet joutuivat rintamalle. Kokouksia kuitenkin pidettiin yllä myös hälytysten aikana. Sodan loputtua seurakunnan eri työmuodot käynnistyivät uudelleen ja toiminta laajeni voimakkaasti.[6] Eino Mannisen ehdokkuus eduskuntavaaleissa johti Saalem-seurakunnan hajaantumiseen. Osa seurakuntalaisista perusti 1945 Lauri Hokkasen johdolla Siion-seurakunnan.[3]

Kasvu toisen maailmansodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoismainen helluntaikonferenssi Messuhallissa vuonna 1946.
Öljylamppu on toiminut Saalem-seurakunnan perinteisenä symbolina.

Kasvu 1950- ja 1960-luvulla oli tasaista, mutta hitaampaa kuin alkuaikojen kasvu. Vuonna 1950 William Branhamin vierailun yhteydessä järjestettiin suurkokous Messukeskuksessa. Suurkokoukset seurasivat toisiaan ja seurakunnassa vierailivat muun muassa Oral Roberts vuonna 1961 ja David Wilkerson vuonna 1967. Maailman helluntaiyhteisön Maailmankonferenssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1964. Seurakunta rakensi rukoushuoneen Malmille vuonna 1954. Vuosikymmenten aikana Saalem-seurakunta on synnyttänyt lukuisia rukouspiirejä, seurakuntia ja uusia toimintapisteitä. Vuonna 1969 itäisten kaupunginosien toiminta vakiintui, kun Kontionmaja vihittiin käyttöön.[9]

Seuraava voimakkaan kasvun kausi sijoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, aikoihin jolloin Niilo Yli-Vainion toiminnan ansiosta helluntailaisuus oli voimakkaasti julkisuudessa.[3] Yli-Vainion tilaisuuksien innoittamana, Helsingissä järjestettiin useita suurtapahtumia UKK-hallissa. Uusille uskovaisille seurakunta järjesti tutustumisiltoja Saalem-temppelissä. Euroopan helluntaiherätysten edustajat kokoontuivat kesällä 1981 Helsinkiin PEK-konferenssiin, jonka yksi odotetuimpia puhujia oli Niilo Yli-Vainio.[8]

Kun Pengerkadun tilat eivät enää vastanneet kasvaneen toiminnan vaatimuksia, alettiin suunnitella uutta rukoushuonetta. Uusien toimitilojen keskeinen sijainti lisäsi merkittävästi seurakunnan työn julkisuutta. Uuden tilan ensimmäisinä toimintavuosina kuulijoita kävi tilaisuuksissa viikottain noin 5 000 ja vuosittain lähes 300 000. 1980-loppuun mennessä jäsenmäärä kasvoi yli 3 000:een.[6]

1970-luvulta lähtien lähtien Saalem-teki aktiivista media- ja evankelioimistyötä. Erityisesti nuorisoherätys ja huoli Helsingin huumeaallosta lisäsi tarvetta julistustyölle. Tähän tarpeeseen vastasi seurakunta Vastaus-lehdellä.[10]

Yonggi Cho vieraili vuonna 1981 seurakunnan suurkokouksessa, Reinhard Bonnke vuosina 1983 ja 1985 sekä Bernhard Johnson vuonna 1984. Seurakunta antoi panoksensa myös yhteiskristillisiin tapahtumiin, kuten T. L. Osbornin vierailuun 1970, Luis Palaun kokoussarjaan vuonna 1982 sekä Billy Grahamin vierailuihin vuosina 1954 ja 1987. Jälkimmäinen, vuonna 1987 järjestetty Missio Helsinki, on suurin Suomessa järjestetty hengellinen kokoustapahtuma.[11]

1980-luvun lopulla Saalem-seurakunta on myötävaikuttanut Myyrmäen rukoushuoneen hankintaan, Kontulan Metrokappelin syntyyn sekä Malmin uuden rukoushuoneen rakentamiseen.[9]

Toimitilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pengerkadun Saalem (1938–1978)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1938 Saalem-seurakunta muutti ensimmäiseen omaan rukoushuoneeseensa, kun uusi tila valmistui osoitteeseen Pengerkatu 9. Tilan vihkiäisjuhlaan osallistui myös pohjoismaisen helluntaiherätyksen liikkeellepanija Thomas Ball Barratt. Tilan urakoitsija oli Heikki Honkanen. Pengerkadun "Vanha Saalem" palveli seurakuntaa lähes 40 vuotta, aina vuoteen 1978 asti.[12]

Hakaniemen Saalem-temppeli (1978–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Saalem-temppeli

Hakaniemen Saalem-temppeli vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta 1978. Saalem-temppelin pinta-ala on 4 100 neliömetriä ja pääsalissa on istumapaikkoja 1 700 henkilölle. Saalem-temppelin suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn ja rakentamisesta vastasi Rakennusliike Puolimatka. Saalem-temppeli toimii seurakunnan toiminnan pääpaikkana. Saalem-temppeli sijaitsee sijaitsee Hakaniemen metroaseman ja liikekeskuksen välittömässä läheisyydessä osoitteessa Näkinkuja 3. Saalem-temppelin sijaitsee paikalla, joka on Suomen helluntailiikkeen kannalta historiallinen. Samalla paikalla kokoontui 1900-luvun alussa rukousryhmä, joka kutsui Thomas Ball Barrattin Suomeen vuonna 1911. Tätä tapahtumaa pidetään hetkenä, jolloin Suomen helluntaiherätyksen on katsottu saaneen alkunsa.[13][14]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnan musiikkitoiminnalla on ollut vahvat perinteet ja suuri merkitys suomalaiselle helluntaiherätykselle. Seurakunnan yhteydessä on toiminut monia eri kuoroja sekä Suomen vanhin helluntaisoittokunta. Seurakunnan yhteydestä on tullut myös muusikkoja useisiin eri yhtyeisiin ja musiikkikoulutus on ollut seurakuntien edelläkävijä.[15]

Suomalaisen helluntaiherätyksen vapaa musiikkitoiminta sai alkunsa Saalem-seurakunnan yhteydessä. Vuonna 1952 seurakunnassa perustettiin Saalem-kvartetti. Perinteisessä soittokuntamusiikissa seurakunnan yhteydessä on toiminut Saalem Brass -soittokunta. 1950-luvulla soittokunnan toiminta kehittyi erityisesti Martti Kotilan johdolla. Soittokunnan ohjelmisto kehittyi vaativaksi ja lähestyi ilmaisultaan big band -musiikkia. Saalem Brass vieraili ensimmäisen kerran ulkomailla, Virossa, vuonna 1936. 1970-luvulla soittokunta suuntasi vierailut lähetyskentille.[16] 1970-luvulla seurakunnan yhteydessä vaikuttivat lauluryhmät Leiviskä ja Matkamiehet.[15]

Vuosina 1989 ja 1990 seurakunnassa järjestettiin ensimmäiset Joy-nuorisokuoropäivät Hannu Nikusen avustuksella. Joy-kuoro koostui helsinkiläisistä ja lahtelaisista muusikoista.[17] Vuonna 1991 seurakunta järjesti Tässä päivässä tulevaisuus -hyväntekeväisyyslevyn julkaisukonsertin Kaisaniemen puistossa, jonka tuotto ohjattiin Tšernobylin ydinturamssa sairastuneiden lasten hyväksi.[18]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnan toiminnan keskiössä on sunnuntain jumalanpalvelus, joka helluntailaiseen tapaan pidetään klo 11. Muita jumalanpalveluksia on erilaisille kohderyhmille, kuten Päiväseurat (ti) senioreille, Life-illat (pe) varhaisnuorille ja Fuel-illat (la) nuorille. Perheille ja lapsille suunnattu toiminta tapahtuu muun muassa Jippii-kuoron (ma), Perhepiirin (ke), Lastenillan (ke) ja Skidikirkon (su) kautta. Lisäksi laaja eri kielisten jumalanpalvelusten ja tilaisuuksien kirjo tavoittaa muun muassa arabian-, lingalan-, persian-, thain-, venäjän-, viron- ja englanninkielisiä kävijöitä.

Helsingin Saalem-seurakunta tekee evankelioimistyötä pääkaupunkiseudulla. Oma Raamattukoulu antaa mahdollisuuden Raamatun ja teologian syvempään tuntemiseen.[19]

Saalem on koko olemassa olonsa ajan pyrkinyt synnyttämään myös uusia helluntaiseurakuntia sekä pääkaupunkiseudulle että muuhun Suomeen. Uusin pääosin Saalemin toiminnan kautta syntynyt tytärseurakunta on Vantaan Kotikirkko Pakkalassa, joka itsenäistyi omaksi seurakunnaksi vuonna 2012.

Kristittyjen yhteisiin toimintoihin Saalem on osallistunut Helsingin Yhteiskristillisen Evankelioimistoimikunnan (HYKE) kautta. Saalem on myös Maailman Evankelioimisen Suomen Keskuksen (MESK) jäsen.[20]

Aluetyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnalla on aluetyötä Vuosaaressa Ankkuri-paikassa, sekä Hakunilassa, jossa toimii Hakunilan kotikirkko.[21]

Diakoniatyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diakoniatyön kautta Saalem-seurakunta pyrkii tukemaan ihmisiä erityisesti tarpeissa, joihin yhteiskunnan tarjoamat yleiset palvelut eivät ulotu. Työmuotoja ovat vanhusten ystäväpalvelu, vammaistyö, näkövammaistyö ja katulähetystyö.[22]

Kristillinen musiikkikoulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnan yhteydessä toimii oma kristillinen musiikkikoulu. Sen rehtorina toimii Teemu Hämäläinen.[23]

Lähetystyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunta lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijänsä Kiinaan jo vuonna 1929. Nykyisin seurakunta tekee lähetystyötä eri puolilla maailmaa ja pyrkii avustamaan ajankohtaisissa sosiaalisissa projekteissa. Se toimii yhdessä Suomen helluntaiseurakuntien lähetysjärjestön Fida Internationalin kanssa ja Saalemilla on vajaa parikymmentä lähettiä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa.[24]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunta julkaisee Kristitty-nimistä kristillistä aikakauslehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.[25] Jäsenlehden levikki on 2 365.

Radio ja televisio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalem-seurakunnalla on omaa ohjelma-aikaa Radio Deissä ja Lähiradiossa.

Helsingin Saalem-seurakunta lähettää tilaisuuksistaan suoria lähetyksiä muun muassa UskoTV-palvelun kautta.[1] Seurakunta tuottaa myös Seurakunnassa saarnattua- sekä Uskonpuhetta-ohjelmaa, joita lähetetään Radio Deissä.[2]

Seurakunnan johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saalemin johtajina ovat perustamisesta nykyhetkeen toimineet:

Saalem-seurakuntia muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös monissa muissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa paikallisia helluntaiseurakuntia kutsutaan Saalem-seurakunniksi. Muun muassa Hämeenlinnassa ja Helsingin Malmilla sijaitsevat Hämeenlinnan Saalem- ja Malmin Saalem -nimiset seurakunnat.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eero Antturi, Thorleif Johansson, Mary Yrjölä: Näky raamatullisesta seurakunnasta: Helsingin Saalem-seurakunta 60 vuotta. Somero: Saalem-lähetys ry, 1988. ISBN 951-96116-0-6
  • Vaurula, Reijo & Tiittanen, Anssi: Totta se on! Helluntaigospelin kiihkeät vuosikymmenet. Aikamedia, 2020. ISBN 978-952-252-432-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tuottajat UskoTV. Viitattu 4.8.2024.
  2. ↑ a b Seurakunnassa saarnattua Radio Dei. Viitattu 4.8.2024.
  3. ↑ a b c d Uskonnot Suomessa: Helsingin Saalem-seurakunta Uskonnot.fi. Viitattu 1.12.2021.
  4. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 18
  5. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 20
  6. ↑ a b c Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 26
  7. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 19-20
  8. ↑ a b Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 28
  9. ↑ a b Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 27
  10. ↑ Antturi, Eero: Muistatko vielä Vastaus-lehden? Retro-lehti, 2020, s. 4. Keuruu: Aikamedia Oy.
  11. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 29
  12. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 21-24
  13. ↑ Launonen 2010, s. 41–42
  14. ↑ Antturi, Johansson & Yrjölä 1988, s. 24-25
  15. ↑ a b Vaurula & Tiittanen 2020, s. 104
  16. ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 16, 43–44
  17. ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 185
  18. ↑ Vaurula & Tiittanen 2020, s. 287
  19. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/raamattukoulu/ (Arkistoitu – Internet Archive) Raamattukoulu
  20. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/ (Arkistoitu – Internet Archive) Toiminnan esittely
  21. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/aluetyo/ (Arkistoitu – Internet Archive) Aluetyö
  22. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/diakoniatyo/ (Arkistoitu – Internet Archive) Diakoniatyö
  23. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/kristillinen-musiikkikoulu/ (Arkistoitu – Internet Archive) Kristillinen musiikkikoulu
  24. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/lahetystyo/ (Arkistoitu – Internet Archive) Lähetystyö
  25. ↑ http://www.omasaalem.fi/tietoa-seurakunnasta/mediapalvelut/ (Arkistoitu – Internet Archive) Mediapalvelut
  26. ↑ Saalem-seurakunnan seurakunnanjohtaja vaihtuu Helsingin Saalem. 21.11.2021. Arkistoitu 21.11.2021. Viitattu 21.11.2021.
  27. ↑ Seurakunnankokous vahvisti Stefan Sigfridsin kutsumisen seurakunnanjohtajaksi Helsingin Saalem-seurakunta. 21.6.2022. Arkistoitu 4.7.2022. Viitattu 9.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_Saalem-seurakunta&oldid=22857021”