Kannelmäen seurakunta
| Kannelmäen seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Kannelmäen kirkko |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta |
| Rovastikunta | Huopalahden rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Helsingin seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Kannelmäen kirkko |
| Perustettu | 1966 |
| Jäsenmäärä | 12 868[1] (2024) |
| – Osuus asukkaista | 40,7 % |
| Kirkollisvero | 1,00 % |
| Kirkkoherra | Virpi Koskinen |
| Kannelmäen seurakunta | |
Kannelmäen evankelisluterilainen seurakunta on yksi Helsingin evankelisluterilaisista seurakunnista ja kuuluu Helsingin seurakuntayhtymään, Huopalahden rovastikuntaan ja Helsingin hiippakuntaan. Seurakunta käsittää Etelä-Kaarelan alueen, ja siihen kuuluvat Kannelmäen lisäksi Hakuninmaa, Maununneva ja Malminkartano.
Vuoden 2024 lopussa Kannelmäen seurakuntaan kuului 12 868 jäsentä, mikä oli 40,7 prosenttia alueen asukkaista.[1] 2000-luvulla seurakunnan jäsenmäärä on vähentynyt merkittävästi.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannelmäen seurakunnan alue kuului vuoteen 1946 asti Helsingin maalaiskuntaan ja Helsingin pitäjän seurakuntaan. Pyhän Laurin kirkko toimi seurakunnan kirkkona aina vuoteen 1953 saakka, minkä jälkeen alue kuului Malmin seurakuntaan. Vuonna 1961 Etelä-Kaarela liitettiin Huopalahden seurakuntaan, ja itsenäinen Kannelmäen seurakunta aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1966.
Seurakunnan kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannelmäen kirkko vihittiin käyttöön 1. syyskuuta 1968. Se on rakennettu betonista ja kuvaa telttamajaalähde?. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Martti ja Marjatta Jaatinen.
Kirkkoherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi Veikko Vanha-Perttula. Häntä seurasi vuonna 1981 piispa Martti Simojoen poika Pentti Simojoki, ja 1. toukokuuta 2001 alkaen kirkkoherrana on toiminut Sakari Enrold.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannelmäen kirkon lisäksi toimintaa on Malminkartanossa seurakuntakodissa ja Toimintakeskus Jennyssä. Malminkartanoon on jo usean vuoden ajan suunniteltu omaa kirkkoa. Seurakuntakoti on entisen Malminkartanon tilan tilanhoitajan asunto. Seurakunnan alueella toimii myös ruotsinkielinen Lukas församling.
Musiikkityö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurakunnassa toimivat kamarikuoro Vox Canora sekä lapsi- ja varhaisnuorisokuoro Kannelkellot. Kuoroja johtaa Kannelmäen seurakunnan kanttori Sirkku Rintamäki.[3] Kannelkellot on esiintynyt muun muassa valtiopäiväjumalanpalveluksessa helmikuussa 2010.[4]
Kirkkoherrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannelmäen seurakunnassa on vuodesta 1966 alkaen palvellut neljä eri kirkkoherraa.[5]
- 1966–1981: Veikko Vanha-Perttula
- 1981–2001: Pentti Simojoki
- 2001–2021: Sakari Enrold
- 2021→: Virpi Koskinen
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. (Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980) Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jäsentietojen vuositilasto 2024 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ Jäsentilasto 1999-2023 kirkontilastot.fi. Viitattu 14.2.2025.
- ↑ kannelmäen seurakunta – Musiikki
- ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 1a/2010 vp Eduskunta. Viitattu 18.5.2010.
- ↑ Larkio 1980, s. 256
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin seurakuntayhtymän verkkosivu
- Kanneltieto 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
| Seurakunnat |  | |
|---|---|---|
| Entiset seurakunnat | ||
| Piispat | | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||||||||
| Historia | |||||||||||||