Luettelo vapaista julkisista taideteoksista Suomessa
Luettelo Suomessa sijaitsevista tekijänoikeudeltaan vapautuneista taideteoksista ja muistomerkeistä on luettelo teoksista, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet Suomen tekijänoikeuslain mukaan. Vaikka teoksen tekijänoikeus olisi rauennut, on noudatettava isyysoikeutta, jonka mukaan siitä otetun kuvan yhteydessä on mainittava teoksen alkuperäinen tekijä.
Vaikka taideteoksen tekijänoikeus olisi jo rauennut Suomessa, voi se silti olla vielä voimassa Yhdysvalloissa, jossa sovelletaan niin kutsuttua URAA-ehtoa. Jos teoksen tekijänoikeus on ollut voimassa 1. tammikuuta 1996, teokseen sovelletaan yhdysvaltalaista lakia The Uruguay Round Agreements Act (URAA). Sen mukaan teos vapautuu Yhdysvalloissa tekijänoikeudesta vasta, kun sen julkaisuvuodesta on kulunut 95 vuotta.[a]
Teosluettelo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teokset ovat luettelossa teosnimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Luettelon teokset ovat ulkona, julkisilla tai niihin rinnastettavilla paikoilla olevia taideteoksia ja muistomerkkejä. Tähän on neljä poikkeusta. Albert Edelfeltin patsas (1927) ja Aleksanteri I:n rintakuva (1814) ovat olleet vuosikymmeniä ulkoveistoksina ja siirretty sisätilaan vasta hiljattain (2017 ja 2023). Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki (1860) Santahaminan varuskunta-alueella ja Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki (1881) Pääesikunnan sisäpihalla Kaartin kasarmilla ovat alueilla, joihin yleisön kulku on rajoitettua. Nämä teokset ovat luettelossa vanhoina historiallisina sotamuistomerkkeinä.
Huomioita-sarakkeen merkintä ”URAA-rajoitus” tarkoittaa, että taideteoksen tekijänoikeus on vielä voimassa Yhdysvalloissa.
Maakunta | Kunta | Muistomerkki | Sijainti | Kartalla | Suunnittelija | Tekijä kuoli | Paljastettu | Kuva | Huomioita | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Päijät-Häme | Lahti | Aino-suihkukaivo[1] | Fellmanin kartanon puisto | Emil Wikström | 1942 | 1912 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Albert Edelfelt[2] | Ateneumin taidemuseon aula, Kaivokatu 2 | Ville Vallgren | 1940 | 2017 (nyk. sijainnissa, paljastettu 1927) | Aiemmin ulkotiloissa.[b] | |||
Uusimaa | Helsinki | Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809[3] | Säätytalo, Snellmaninkatu 9 | Emil Wikström | 1942 | 1903 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Aleksanteri I:n rintakuva[4][5] | Yliopiston päärakennuksen uuden puolen katettu Agora-sisäpiha, Fabianinkatu 33 | Ivan Martos | 1835 | 2023 (nyk. sijainnissa, paljastettu 1814) | Aiemmin ulkotiloissa.[c] | |||
Uusimaa | Helsinki | Aleksanteri II[6] | Senaatintori | Walter Runeberg ja Johannes Takanen | 1920 | 1894 | ||||
Kymenlaakso | Kotka | Aleksanteri III:n muistokivi[7] | Langinkoski | 1898 | ||||||
Kanta-Häme | Hausjärvi | Alfred Kordelinin muistokivi[8] | Haminankylä | Emil Wikström | 1942 | 1937 | URAA-rajoitus[d] | |||
Keski-Pohjanmaa | Kokkola | Anders Chydeniuksen muotokuva[9] | Chydeniuksen puisto | Walter Runeberg | 1920 | 1903 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Ateneumin julkisivuveistokset[10] | Ateneum, Kaivokatu 2 | Carl Eneas Sjöstrand | 1906 | 1887 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Atlantit[11] | Vakuutusyhtiö Kalevan talo, Erottaja 2 | Robert Stigell | 1907 | 1889 | ||||
Pohjois-Pohjanmaa | Raahe | August Maksimilian Myhrbergin patsas[12] | Soveliuksen talon lähellä, Myhrbergin puisto | Evert Porila | 1941 | 1931 | URAA-rajoitus[e] | |||
Uusimaa | Helsinki | Danaidit[13] | Lastenklinikka, Stenbäckinkatu 11 | Walter Runeberg | 1920 | 1893 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Ehrensvärdin hauta[14] | Linnanpiha, Susisaari, Suomenlinna | Johan Tobias Sergel, Kustaa III ja Carl August Ehrensvärd | 1814 | 1805 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Elias Lönnrot[15] | Lönnrotinpuistikko, Lönnrotinkatu 5 | Emil Wikström | 1942 | 1902 | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Erik Julinin patsas[16] | Turun VPK:n talon edessä, Eskelinkatu 5 | Walter Runeberg | 1920 | 1873 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Filosofia, Lääketiede, Teologia ja Juridiikka[17] | Kansalliskirjaston julkisivu, Unioninkatu 36 | Karl Magnus Mellgren | 1886 | 1850 | ||||
Pohjois-Pohjanmaa | Oulu | Frans Mikael Franzénin patsas[18] | Franzéninpuisto | Erland Stenberg | 1896 | 1879 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Fredrik Pacius[19] | Kaisaniemen puisto | Emil Wikström | 1942 | 1895 | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | G. A. Petreliuksen muistomerkki (Äiti ja lapsi)[20] | Samppalinnanvuori | Felix Nylund | 1940 | 1915 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki[21] | Pääesikunnan piha, Etelämakasiininkatu 8 | Frans Sjöström | 1885 | 1881 | Suljetulla pihalla.[f] | |||
Pirkanmaa | Tampere | Gustaf Fredrik Ahlgrenin rintakuva[22] | Koukkuniemen vanhainkoti, Rauhaniementie 19 | Emil Wikström | 1942 | 1888 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Haaksirikkoiset[23] | Tähtitorninmäki | Robert Stigell | 1907 | 1898 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Hans van Sandenin hautakivi[24] | Kirkkorinne, Vanhankaupungintie 10 | Robert Stigell | 1907 | 1890 | Teos on replika.[g] | |||
Uusimaa | Helsinki | Havis Amanda[25][26][27][28] | Kauppatori | Ville Vallgren | 1940 | 1908 | Veistos suihkukaivoineen konservoitiin 2023–2024.[h] | |||
Uusimaa | Helsinki | Henrik C. Borgströmin muotokuva[29] | Talvipuutarhan alueella | Walter Runeberg | 1920 | 1888 | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Henrik Gabriel Porthanin patsas[30] | Porthaninpuisto | Carl Eneas Sjöstrand | 1906 | 1864 (1860) | ||||
Uusimaa | Helsinki | Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria[31] | Kansalliskirjaston Rotunda, Unioninkatu 36, | Walter Runeberg | 1920 | 1905 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Ilmarinen ja Väinämöinen[32] | Vanha ylioppilastalo | Robert Stigell | 1907 | 1888 | ||||
Uusimaa | Porvoo | J. L. Runebergin hautamuistomerkki[33] | Näsinmäen hautausmaa | Ferdinand Öhman | 1907 | 1888 | ||||
Uusimaa | Porvoo | J. L. Runebergin muistopatsas[33] | Runebergin puisto | Walter Runeberg | 1920 | 1885 | ||||
Pohjois-Savo | Kuopio | J. V. Snellmanin rintakuva[34] | Snellmanin puisto | Johannes Takanen | 1885 | 1886 (1884) | ||||
Pohjanmaa | Vaasa | Joachim Kurténin rintakuva[35][36] | Kaupungintalon puisto, Senaatinkatu 2 | Emil Wikström | 1942 | 1908 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Johan Ludvig Runebergin muistomerkki[37] | Esplanadinpuisto | Walter Runeberg | 1920 | 1885 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Johan Vilhelm Snellman[38] | Snellmanin aukio, Suomen Pankin edusta | Emil Wikström | 1942 | 1915 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Julius af Lindforsin rintakuva[39] | Talvipuutarha | Walter Runeberg | 1920 | 1909 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Jäähyväiset – Au Revoir[40] | Villa Ensi, Merikatu 23 | Harald Sörensen-Ringi | 1912 | 1911 | ||||
Pohjanmaa | Vaasa | Kaarle IX:n korkokuva[41][42] | Kaupungintalon julkisivu, Vaasanpuistikon puoleinen pää | John Munsterhjelm | 1925 | 1924 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kaksitoista apostolia[43] | Helsingin tuomiokirkko | Hermann Schievelbein ja August Wredow | 1891 | 1849 | ||||
Pirkanmaa | Valkeakoski | Kalapoika[44][45] | Kirjaston edustalla, Kauppilankatu 2 | Emil Wikström | 1942 | 1989 (1888) | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kalastava karhu[46] | Iso Puistotie, Kaivopuisto | Bertel Nilsson | 1939 | 1916 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Karhu[47] | Kansallismuseon portaat, Mannerheimintie 24 | Emil Wikström | 1942 | 1910 | ||||
Kanta-Häme | Hämeenlinna | Karhut[48] | Aulangonvuoren juurella näkötornin alapuolella, Aulanko | Robert Stigell | 1907 | 1906 | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys (Sparbanken i Åbo – Turun Säästöpankki -rakennuksen julkisivuveistokset)[49] | Linnankatu 18 | Emil Wikström | 1942 | 1891 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kehruu ja Metsästys[50] | Lundqvistin liiketalo, Aleksanterinkatu 13 | Robert Stigell | 1907 | 1900 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Keisarinnankivi[51] | Kauppatori | Carl Ludvig Engel | 1840 | 1835 | ||||
Lappi | Kemi | Kemin sankaripatsas[52] | Kemin kirkkopuisto | Evert Porila | 1941 | 1921 | ||||
Pirkanmaa | Tampere | Keskustorin suihkukaivo[53] | Keskustori, Raatihuoneen edustalla | Robert Huber | 1905 | 1880 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kleobis ja Biton[54] | Vanha ylioppilastalon julkisivu, Kolmensepänaukio | Walter Runeberg | 1920 | 1878 | ||||
Pirkanmaa | Valkeakoski | Kokko, hauki ja Ilmarinen (suihkukaivoveistos)[44][55] | Päivölän opisto, Päiväläntie 52 | Emil Wikström | 1942 | 1994 (1891) | ||||
Keski-Pohjanmaa | Kokkola | Kokkolan Vapaudenpatsas[56] | Mannerheiminaukio | John Munsterhjelm | 1925 | 1924 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kolmen sepän patsas[57] | Kolmensepänaukio | Felix Nylund | 1940 | 1932 | URAA-rajoitus[i] | |||
Satakunta | Rauma | Kordelinin kappelin portaaliveistokset[58] | Kordelinin kappeli, Vanha hautausmaa | Emil Wikström | 1942 | 1940 | URAA-rajoitus[j] | |||
Pirkanmaa | Tampere | Kotkankallion muistomerkki [59] | Wilhelm von Nottbeckin puisto | 1830-luku | ||||||
Uusimaa | Helsinki | Kotkia[60] | Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha | Bertel Nilsson | 1939 | 1913 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Kullervo puhuu miekalleen[61] | Talvipuutarha | Carl Eneas Sjöstrand | 1906 | 1868 | ||||
Pirkanmaa | Mänttä-Vilppula | Kuokkamies[62] | Serlachius-museo Göstan edustalla Mäntässä, Joenniementie 47 | Emil Wikström | 1942 | 2002 (1908) | Aiemmat sijainnit.[k] | |||
Pirkanmaa | Valkeakoski | Kuokkamies[44] | Lempääläntien ja Niementien kulmaus, Lempääläntie 1 | Emil Wikström | 1942 | 1998 (1908) | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Leikkiviä lapsia[66] | Kuuvuoren Nuorisotalon edessä, Nummen Puistokatu 2 | Into Saxelin | 1927 | 1968 (1914) | Aiempi sijainti.[l] | |||
Uusimaa | Helsinki | Leo Mechelin[67] | Säätytalon puisto, Snellmaninkatu 9 | Walter Runeberg | 1920 | 1909 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Lyhdynkantajat[68] | Päärautatieaseman pääovi | Emil Wikström | 1942 | 1914 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Maalaistentalon julkisivuveistokset[69] | Simonkatu 6 | Into Saxelin | 1927 | 1921 | ||||
Pirkanmaa | Tampere | Mannerheimin patsas[70] | Mannerheimin kallio, Vehmainen | Evert Porila | 1941 | 1939 | URAA-rajoitus[m] | |||
Pirkanmaa | Valkeakoski | Marjatta[44][71] | Kaupungintalon puisto, Sääksmäentie 2 | Emil Wikström | 1942 | 1999 (1929) | URAA-rajoitus[n] | |||
Uusimaa | Helsinki | Mies hiljentyneenä ikuisuuden edessä[72] | Hietaniemen hautausmaa, vastapäätä uutta siunauskappelia | Emil Wikström | 1942 | 1933 | URAA-rajoitus[o] | |||
Päijät-Häme | Lahti | Mikael Agricolan muistomerkki[73] | Erkonpuisto | Emil Wikström | 1942 | 1953 (1908) | ||||
Uusimaa | Loviisa | Mikael Agricolan muistomerkki[73] | Pernajan kirkon sankarihautausmaa, Pernajantie 330 | Emil Wikström | 1942 | 1959 (1908) | ||||
Pirkanmaa | Tampere | Näsikallion suihkukaivo[22] | Näsikallio | Emil Wikström | 1942 | 1913 | ||||
Pohjois-Pohjanmaa | Raahe | Pehr Brahe[74] | Pekkatori | Walter Runeberg | 1920 | 1888 | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Pietari Brahe[75] | Brahenpuisto | Walter Runeberg | 1920 | 1886 | ||||
Etelä-Savo | Mikkeli | Porrassalmen taistelun muistomerkki[76] | Porrassalmentien varrella | Armas Lindgren | 1929 | 1923 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Pukki[77] | Korkeasaari, Ravintola Pukin piha | Constantino Pandiani | 1922 | 1889 (viimeistään) | ||||
Pirkanmaa | Tampere | Punaisten hautamuistomerkki[59] | Kalevankankaan hautausmaa | Jussi Hietanen | 1941 | 1941 | URAA-rajoitus[p] | |||
Uusimaa | Espoo | Saksalaisen sotilaan hauta[78] | Muistokuja 1, Leppävaara | Ville Vallgren | 1940 | 1923 | ||||
Keski-Suomi | Jyväskylä | Seppä Högmanin ja Paavo Ruotsalaisen kohtaamisen muistomerkki[79] | Vanha hautausmaa, Tourula | 1925 | ||||||
Pirkanmaa | Tampere | Suomen järvet[80] | Vaha-Helmin puisto, Winterin alue | John Munsterhjelm | 1925 | 1911 | ||||
Pohjanmaa | Vaasa | Svinhufvudin ja Mannerheimin korkokuva[41][42] | Kaupungintalon julkisivu, Hovioikeudenpuistikon puoleinen pää | John Munsterhjelm | 1925 | 1924 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Säätytalon suihkulähde[81] | Säätytalon puisto, Snellmaninkatu 9 | Gustaf Nyström | 1917 | 1891 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Taiteilijamedaljongit[82] | Ateneumin taidemuseo, Kaivokatu 2 | Ville Vallgren | 1940 | 1887 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Topelius ja lapset[83] | Koulupuistikko | Ville Vallgren | 1940 | 1909 | ||||
Pohjanmaa | Vaasa | Totikivi[84][85] | Villan puisto | 1850 | ||||||
Kymenlaakso | Kotka | Tukinuittaja[86] | Hovinsaaren rantapuisto | Emil Wikström | 1942 | 1952 (1890) | ||||
Pirkanmaa | Valkeakoski | Tukinuittaja[44] | Liikuntahalli, Apiankatu 7 | Emil Wikström | 1942 | 1987 (1890) | ||||
Varsinais-Suomi | Turku | Turun tuomiokirkon kortteli v. 1756[87] | Brahenpuisto | Bruno Aspelin | 1941 | 1930 | URAA-rajoitus[q] | |||
Keski-Suomi | Jyväskylä | Uno Cygnaeuksen patsas[88] | Cygnaeuksenpuisto, Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun risteys | Ville Vallgren | 1940 | 1899 | ||||
Pirkanmaa | Tampere | Valkoisten hautamuistomerkki[70] | Kalevankankaan hautausmaa | Evert Porila | 1941 | 1921 | ||||
Etelä-Karjala | Lappeenranta | Vanhan Saimaan kanavan muistokivi, Menshikovin kivi[89] | Vanhan kanavauoman varrella, Mälkiän sulkualueella, kanavamuseon läheisyydessä | I. A. Deneis | 1857 | |||||
Päijät-Häme | Heinola | Vapaudenmuistomerkki[90] | Toripuistikko, Kauppakatu | Emil Wikström | 1942 | 1922 | ||||
Pohjois-Pohjanmaa | Oulu | Vapaudenpatsas[91] | Mannerheimin puisto | Into Saxelin | 1927 | 1927 (jalusta 1922) | ||||
Pohjois-Karjala | Joensuu | Vapaussodan sankarien muistomerkki[92] | Joensuun evankelis-luterilainen hautausmaa | John Munsterhjelm | 1925 | 1920 | ||||
Lappi | Rovaniemi | Vapaussodan sankaripatsas[93] | Rovaniemen I hautausmaa | Evert Porila | 1941 | 1922 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Vedenkantaja[94] | Tove Janssonin puisto | Viktor Malmberg | 1936 | 1924 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki[95] | Santahaminan Kadettipuisto | Peter Clodt von Jürgensburg | 1867 | 1860 | Sotilasaluella.[r] | |||
Uusimaa | Helsinki | Vironkävijäin muistomerkki[96] | Vanha kirkkopuisto | Into Saxelin | 1927 | 1923 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Wuorion talon julkisivuveistokset[97] | Unioninkatu 30 | Felix Nylund | 1940 | 1913-1914 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Yhdyspankin talon julkisivuveistokset[98] | Aleksanterinkatu 36b | Walter Runeberg | 1920 | 1898 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Yllätys[99] | Tukholman puisto, Tukholmankatu 7 | Into Saxelin | 1927 | 1925 (1948) | Edellinen paikka[s] | |||
Pohjanmaa | Vaasa | Zachris Topeliuksen patsas[100][101] | Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä | Emil Wikström | 1942 | 1915 | ||||
Uusimaa | Helsinki | Äitiyden ilo – La joie de la Maternite[102] | Villa Ensi, Merikatu 23 | Harald Sörensen-Ringi | 1912 | 1911 |
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wikipedian kannalta URAA-rajoitus estää tallentamasta kyseisestä teoksesta otettuja valokuvia Wikimedia Commonsiin.
- ↑ Patsaan alkuperäinen sijoituspaikka oli Ateneumin itäinen puistikko 1927–1930, josta se siirrettiin Ateneumin toiselle puolelle, läntiseen puistikkoon vuosiksi 1930–1976. Sen jälkeen patsas oli Eirassa 1976–2004, josta se siirrettiin takaisin Ateneumin läntiseen puistikkoon vuonna 2004. Vuonna 2013 teos varastoitiin ja se palautettiin vuonna 2017 takaisin yleisön nähtäville Ateneumin aulaan. Valokuvassa teos on Ateneumissa.
- ↑ Turun akatemia tilasi Aleksanteri I:n rintakuvan ja sijoitti sen Akatemiatalon juhlasaliin Turkuun 1814. Turun palon jälkeen vuonna 1832 veistos siirrettiin Helsinkiin yliopiston juhlasaliin, josta se siirrettiin vuonna 1932 konsistorin saliin päärakennuksen uudelle puolelle. Seuraavaksi teos oli Kansallismuseon yleisöltä suljetulla sisäpihalla vuosina 1944–1954. Sieltä teos siirrettiin silloisen Helsingin yliopiston kirjaston, nykyisen kansalliskirjaston pihalle. Veistos vietiin konservoitavaksi 2013 ja sijoitettiin yliopiston päärakennuksen uuden puolen katetulle Agora-sisäpihalle syksyllä 2023. Valokuvassa teos on Agorassa.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2033.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2027.
- ↑ Muistomerkki on Kaartin kasarmin yleisöltä suljetulla pihalla.
- ↑ Stigellin teos on replika. Alkuperäinen hautakivi löytyi palasina Vanhankaupungin kirkkoraunioiden kaivauksissa vuonna 1866. Stigellin teoksessa voi olla virheitä tai väärintulkintoja alkuperäisen hautakiven huonon kunnon takia.
- ↑ Havis Amanda siirrettiin konservoitavaksi toukokuussa 2023. Myös veistoksen suihkukaivo ja sen veistokset kunnostettiin. Veistos palautettiin paikoilleen 26.6.2024 ja suihkukaivoihin kytkettiin vesi aamulla 28.8.2024.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2028.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2036.
- ↑ Liikemies Uno Staudinger osti veistoksen[63] ja sijoitti sen rakennuttamansa naistensairaalan, nykyisen Villa Ensin, puutarhaan[64]. Rakennus valmistui 1912. Villa Ensi muutettiin 1930-luvun alussa asuintaloksi ja myytiin vuonna 1987. Veistos ei kuulunut talokauppaan, joten se siirrettiin Lastenlinnan edustalle ja sieltä Kaivopuistoon Myllytie 2:een. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti teoksen ja sijoitti sen Mänttään 2002.[65]
- ↑ Teos sijaitsi alun perin Kansallis-Osake-Pankin liiketalon seinässä Linnankatu 13:ssa. Pankki lahjoitti teoksen Turun kaupungille vuonna 1968 ja se siirrettiin Kuuvuoren nuorisotalon eteen, nykyiselle paikalleen. Graniittireliefien takana on betonimuuri. Vuosina 2008–2011 teos oli restauroitavana.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2035.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2025.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2029.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2037.
- ↑ URAA-rajoituksesta vapaa vuonna 2026.
- ↑ Teos on yleisöltä suljetulla sotilasalueella.
- ↑ Teos sijoitettiin nykyiselle paikalleen 1948.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paakki, Kalevi: Vaasan patsaat ja muistomerkit. Vaasa: Vaasan kaupunki, 2008. ISBN 952-5559-34-3
- Suomen muistomerkit, osa III, Pohjanmaa. Nousiainen: Väriteos Henna, 1994. ISBN 9519713417
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aino-suihkukaivo Serlachiuksen taidemuseo. Arkistoitu 15.7.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Albert Edelfelt Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809 Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Meinander, Henrik: Muistomerkkiin ärsyyntyminen kertoo vaikeudesta hyväksyä, että moni Suomelle hyvä asia sai alkunsa Venäjän keisarin tuella 8.9.2023. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Aleksanteri I Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Aleksanteri II Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Langinkosken rakennukset ja nähtävyydet Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Arkistoitu 28.8.2017. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Hausjärven kunnan sivut: Muistomerkit ja patsaat. Viitattu 30.12.2023. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Walter Runeberg, Anders Chydeniuksen muotokuva, (1903). K.H.Renlundin museo. Anders Chydenius Säätiö. Arkistoitu 24.10.2007. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Ateneumin julkisivuveistokset Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Atlantit Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Myhrberg on saanut itselleen nimikkopuiston Raahen Matkailuoppaat ry. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Danaidit Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Ehrensvärdin hauta Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Elias Lönnrot Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Erik Julin, 1873 10.5.2011. Wäinö Aaltosen museo. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Filosofia, Lääketiede, Teologia ja Juridiikka Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Frans Michael Franzénin patsas, 1879 Oulun taidemuseo, julkiset ulkoveistokset. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Fredrik Pacius Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ G. A Petreliuksen muistomerkki 21.11.2007. Wäinö Aaltosen museo. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Gornij Dubnjakin taistelun muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Emil Wikström Tampereen kaupunki. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Haaksirikkoiset Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Hans van Sandenin hautakivi Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Havis Amanda Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Rakastettu Havis Amanda palaa Kauppatorille 26. kesäkuuta – aukion peruskorjaus jatkuu vielä kesän ajan (tiedote) 17.6.2024. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.6.2024.
- ↑ Hirvonen, Saara & Tihilä, Katri: Havis Amanda palasi tutulle paikalleen entistä ehompana – 90-vuotias helsinkiläinen ehti kaivata ”etelän tyttöä” 26.6.2024. Yle. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Manta palasi Kauppatorille – tältä se näyttää nyt Ilta-Sanomat. 28.8.2024. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Henrik C. Borgströmin muotokuva Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Henrik Gabriel Porthan 21.8.2014. Turun museokeskus. Arkistoitu 8.6.2015. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Historia, Oikeustiede, Filosofia, Taide, Lääketiede, Astronomia, Fysiikka ja Luonnonhistoria Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Ilmarinen ja Väinämöinen Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Hilska, Sari: Porvoo Runeberg tänään. 2004. Arkistoitu 3.3.2004. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa 19.3.2013. Kuopion kaupunki, taidemuseo. Arkistoitu 30.3.2018. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Paakki, 2008, s. 8–9
- ↑ Suomen muistomerkit III, 1994, s. 164
- ↑ Johan Ludvig Runebergin muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Johan Vilhelm Snellman Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Julius af Lindforsin rintakuva Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Jäähyväiset / Au Revoir Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Paakki, 2008, s. 96–97
- ↑ a b Suomen muistomerkit III, 1994, s. 163
- ↑ Kaksitoista apostolia Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b c d e Julkiset veistokset Valkeakosken kaupunki. Arkistoitu 22.2.2020. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kalapoika Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kalastava karhu Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Karhu Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Karhut, 1906 Hämeenlinnan kaupunki. Arkistoitu 17.11.2012. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kauppa, Teollisuus ja Säästäväisyys. Turun Säästöpankin toimitalon julkisivuveistokset Serlachiuksen museo. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kehruu ja Metsästys Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Keisarinnankivi Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kemin kirkko Kemin seurakunta. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Keskustorin suihkukaivo Tampereen kaupunki. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kleobis ja Biton Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Emil Wikströmin veistos tuhottiin Toijalassa Akaan Seutu. 6.8.2010 (päiv. 7.9.2013). Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Vapaudenpatsas takaisin kotipaikalleen 20.4.2012. Yle. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kolme seppää Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kordelinin kappelin portaaliveistokset Rauman taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Julkiset veistokset ja monumentit Tampereen kaupunki. Arkistoitu 2.3.2017. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kotkia Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kullervo puhuu miekalleen Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Tutustu Mäntän julkisiin veistoksiin! Tarinasoitin. Serlachius museot. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kuokkamies Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Kuokkamies Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 26.3.2002. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Jäähyväiset / Au Revoir HAM Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Leikkiviä lapsia 20.8.2013. Turun museokeskus. Arkistoitu 16.4.2015. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Leo Mechelin Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Lyhdynkantajat Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Maalaistentalon julkisivuveistokset Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Evert Porila Tampereen kaupunki. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Marjatta Valkeakoski Pirkanmaan patsaat. Tampereen taidemuseo. Arkistoitu 4.8.2021. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Hietaniemen hautausmaan historiaa (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Tuusvuori, Ossi (toim.): Mikael Agricolan juhlavuosi 2007, s. 46. Opetusministeriö, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.12.2023).
- ↑ Umpikulumanen Pekkatori henkii renessanssia 10.7.2001. Raahen Matkailuoppaat ry. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Pietari Brahen patsas 28.1.2008. Wäinö Aaltosen museo. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Porrassalmen historiallinen maisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Pukki Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Leppävaara: Saksalaisen sotilaan hauta Espoon perinneseura ry. Arkistoitu 1.8.2019. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Puranen, Elina & Rautiainen, Veli-Matti: [http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/047.html Seppä Högmanin ja Paavo Ruotsalaisen kohtaamisen muistomerkki] Jyväskylän kaupunki. Viitattu 30.12.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Suomen järvet Tampereen kaupunki. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Säätytalon suihkulähde Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Ateneumin taiteilijamedaljongit Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Topelius ja lapset Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Paakki, 2008, s. 87
- ↑ Viljanen Rossi, Ruusa: Hietalahden Villa ja Bragen alue. Kulttuuriympäristöselvitys 2014. (Internet Archivessa, arkistoitu 8.10.2017) Pohjanmaan museo, 2014. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.12.2023).
- ↑ Julkiset veistokset (PDF) Visit Kotka. Arkistoitu 18.10.2018. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Turun tuomiokirkon kortteli 24.7.2013. Turun museokeskus. Arkistoitu 28.3.2014. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Puranen, Elina & Rautiainen, Veli-Matti: Uno Cygnaeuksen patsas Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Vanhan Saimaan kanavan muistokivi, Menshikovin kivi Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Heinolan vapaudenmuistomerkki Emil Wickström -sivusto. Serlachiuksen taidemuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Vapaudenpatsas, 1920 Oulun taidemuseo, julkiset ulkoveistokset. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 171,175,180,202. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
- ↑ I Hautausmaa Rovaniemen seurakunta. Arkistoitu 26.10.2022. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Vedenkantaja Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Viaporin pommituksen uhrien muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Vironkävijäin muistomerkki Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Wuorion talon julkisivuveistokset Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Pohjoismaiden suurin yksityistalo täytti puolet Yksisarvisen korttelista Helsingin Sanomat. 13.5.2006. Arkistoitu 17.7.2012. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Yllätys Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Suomen muistomerkit III, sivu 165
- ↑ Paakki, sivut 12–13
- ↑ Äitiyden ilo / La joie de la Maternite Helsingin taidemuseo. Viitattu 30.12.2023.