Eira
| Eira | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Eira korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 06 |
| Pinta-ala | 0,45 km² [1] |
| Väkiluku | 1 050[2] (31.12.2022) |
| Postinumero(t) | 00150 |
| Lähialueet | Punavuori, Ullanlinna, Länsisatama (Hernesaari) |
Eira on pieni kaupunginosa eteläisessä Helsingissä. Sitä rajoittavat Merikatu ja Telakkakatu lännessä, Tehtaankatu pohjoisessa, Laivurinkatu idässä sekä Sirpalesalmi etelässä.[3] 0,19 km² kokoisella alueella on noin 1 000 asukasta.[4] Eiran naapurialueita ovat kaupunginosat Ullanlinna ja Punavuori sekä Länsisataman osa-alue Hernesaari. Helsingin piirijaossa se lasketaan osaksi Ullanlinnan peruspiiriä, joka puolestaan kuuluu Eteläiseen suurpiiriin. Eira on tunnettu huvilakaupunginosana.[4]
Muista lähistöllä olevista kaupunginosista, kuten Punavuoresta ja Ullanlinnasta Eira (yhtä alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa korttelia lukuun ottamatta) eroaa selvästi siinä, että siellä kadut ovat kapeita ja yleensä kaartuvia, eivätkä rakennukset yleensä ole kadun varressa vaan keskellä tonttia.
Kaupunginosassa on lukuisia suurlähetystöjä. Eiran ohi kulkevat raitiolinjat 1, 3 ja 6 sekä bussilinjat 20 ja 30.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
1800-luvun lopulla Eira oli vielä rakentamatonta aluetta. Sitä pidettiin liian syrjäisenä kaupunkiasutukseen, minkä vuoksi sinne suunniteltiin teollisuusaluetta. Tästä suunnitelmasta on muistona Tehtaankadun nimi.[5] Suunnitelma kuitenkin hylättiin, ja Eirasta alettiin aluksi suunnitella huvilakaupunginosaa. Vuonna 1907 Eiralle vahvistettiin arkkitehtien Bertel Jungin, Armas Lindgrenin ja Lars Sonckin uusi asemakaava, joka mahdollisti huvilakaupunkisuunnitelmaa tiiviimmän rakentamisen.[6] Suurin osa Eiran rakennuksista on jugendtyylisiä, enimmäkseen kolmikerroksisia kerrostaloja, jotka rakennettiin muutaman vuoden kuluessa asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Eirasta tuli Helsingin ensimmäinen maastoon mukautuva kaupunginosa ilman ruutuasemakaavaa. Tiiviydestä ja rakennusten epäsäännönmukaisista muodoista ja korkeuksista huolimatta alueesta tuli arvostettu ja selkeästi ruotsinkielinen.[6]
Eira sai nimensä viereiseen Ullanlinnan kaupunginosaan vuonna 1897 rakennetulta Eiran sairaalalta, joka taas oli saanut nimensä Tukholmassa vuosina 1816–1955 toimineelta samannimiseltä sairaalalta. Tämä sairaala taas oli saanut nimensä pohjoismaisen muinaistaruston lääkintätaidon jumalattarelta, Eiriltä.[7]
Eiran länsirajalla sijaitseva Speranskintie on nimetty venäläisen valtiomiehen Mihail Speranskin mukaan; Speranski vaikutti merkittävästi Suomen asemaan Venäjän keisarikunnan osana ja toimi Suomen sodan jälkeen Suomen ensimmäisenä valtiosihteerinä. Alkujaan Speranskintie oli nykyisen Merikadun länsipään nimenä.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsinki alueittain 2014 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 34-37) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 31) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu (Arkistoitu – Internet Archive) (kiinteistörajakartta, johon myös kaupunginosien rajat on merkitty)
- ↑ a b Helsinki alueittain 2008 (Ullanlinnan peruspiiri PDF:n sivuilla 40-43) Helsingin kaupungin tietokeskus. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 9.12.2009.
- ↑ Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja Nro 24/1970
- ↑ a b Klinge, Matti: Eurooppalainen Helsinki, s. 205. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISSN 2323-7392 ISBN 978-951-858-185-0
- ↑ Jäntti, Jarna: Helsingin Korttelieläimet: Kantakaupungin Kuvitettua Historiaa, s. 122. Espoo: Myllylahti, 2017. ISBN 978-952-202-846-4
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 137. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eira Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
