Walter Runeberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter Runeberg
Walter Runeberg, Gunnar Berndtsonin maalaama muotokuva vuodelta 1879.
Walter Runeberg, Gunnar Berndtsonin maalaama muotokuva vuodelta 1879.
Henkilötiedot
Syntynyt29. joulukuuta 1838
Porvoo, Suomi
Kuollut23. joulukuuta 1920 (81 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Taiteilija
Ala kuvanveistäjä
Taidesuuntaus klassismi
Kuuluisimpia töitä J. L. Runebergin,
Aleksanteri II:n ja
Pietari Brahen patsaat

Walter Magnus Runeberg (29. joulukuuta 1838 Porvoo – 23. joulukuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, Fredrika ja J. L. Runebergin poika. Hänen työnsä olivat aluksi ihanteellis-klassisia, liittyen lähinnä Bertel Thorvaldseniin, mutta myöhemmin hänen töihinsä tuli myös realismin piirteitä[1].

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walter pääsi ylioppilaaksi yksityistodistuksella vuonna 1858. Hän opiskeli Kööpenhaminassa, Roomassa ja vuodesta 1876 Pariisissa[1]. Kööpenhaminan nelivuotinen kausi sisälsi työskentelyä Bertel Thorvaldsenin opissa olleen H. V. Bissenin ohjauksessa. Tällöin hän omaksui uusklassismin ihanteita, joiden mukaan taiteen tulee vaikuttaa ihmisiin ylevöittävästi ajatuksen ja tunteen puhtauden ja muodon kauneuden avulla. Ranskan-kausi toi mukanaan realismin näkemyksiä, mutta pääosin Runeberg pysyi uusklassismin kannalla.[2] Hänen teoksiaan on muun muassa Apollon ja Marsyas (1874), Suomen ensimmäinen suuri marmoriveistos, joka toteutettiin arpajaisista saaduilla varoilla.[3] Walter Runeberg sai filosofian kunniatohtorin arvon vuonna 1907.[4]

Walter Runeberg oli naimisissa 1867–1916 Lina Elfvingin (k. 1916) kanssa.[4]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runebergin tuotannon valtajuonteena ovat muotokuvat, joita hän teki aikansa pohjoismaisista merkkihenkilöistä ja suomalaisista suurmiehistä. Hänen töitään ovat muiden muassa Johan Ludvig Runebergin muistomerkki Helsingin Esplanadin puistossa ja Aleksanteri II:n muistomerkki Senaatintorilla sekä Pietari Brahen patsas Raahessa ja Turun Brahenpuistossa (molemmat 1888). Aleksanteri II:n patsaalla on monivaiheinen syntyhistoria. Patsaskilpailun voittanut Johannes Takanen kuoli, ja Runebergin oli toteutettava teos Takasen suunnitelman mukaisesti.[2]

Aleksanteri II:n muistomerkin jalustan Laki-veistos, jonka hahmot tulkittiin myöhemmin Suomi-neidoksi ja Suomen leijonaksi. Veistoksesta on olemassa kaksi alkuperäisen kokoista kopiota, toinen Presidentinlinnan valtiosalissa ja toinen Säätytalon pääportaikossa.

Walter Runebergin veistoskokoelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porvoossa olevassa Runebergin koti -museossa on Walter Runebergin veistoskokoelma. Yli 100 teoksen kokoelmassa on muun muassa muotokuvia, monumenttiteosten luonnoksia ja kipsiveistoksia.[5]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kilian Stolbaeus, Lund, Ruotsi.
    Kilian Stolbaeus, Lund, Ruotsi.
  • Otto Donner. Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
    Otto Donner. Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
  • Sofia Kovalevskaja, Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
    Sofia Kovalevskaja, Walter Runebergin veistoskokoelma, Porvoo.
  • Erik Julin, 1873, Turku.
    Erik Julin, 1873, Turku.
  • J. L. Runeberg, 1885, Helsinki.
    J. L. Runeberg, 1885, Helsinki.
  • Suomi-neito, 1885, J. L. Runebergin muistomerkin jalusta, Helsinki.
    Suomi-neito, 1885, J. L. Runebergin muistomerkin jalusta, Helsinki.
  • Pietari Brahe, 1888, Turku.
    Pietari Brahe, 1888, Turku.
  • Pietari Brahe, 1888, Raahe.
    Pietari Brahe, 1888, Raahe.
  • Danaidit, 1893, Lastensairaalan piha-alue, Helsinki.
    Danaidit, 1893, Lastensairaalan piha-alue, Helsinki.
  • Pax, 1893, Turun pääkirjaston aula, Turku.
    Pax, 1893, Turun pääkirjaston aula, Turku.
  • Anders Jahan Retzius, 1906, Lund.
    Anders Jahan Retzius, 1906, Lund.
  • Fredrik von Rettig, 1915, Turun pääkirjaston aula, Turku.
    Fredrik von Rettig, 1915, Turun pääkirjaston aula, Turku.
  • Taiteen haltija, 1887, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
    Taiteen haltija, 1887, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
  • Walter Runebergin hauta, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
    Walter Runebergin hauta, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki.
  • Taiteen haltija kipsi malli, 1887, Walter Runebergin veistoskokoelma], Porvoo.
    Taiteen haltija kipsi malli, 1887, Walter Runebergin veistoskokoelma], Porvoo.
  • Apollon ja Marsyas, 1874, Ateneum, Helsinki.
    Apollon ja Marsyas, 1874, Ateneum, Helsinki.
  • J. L. Runebergin rintakuva, 1904, Pietarsaari.
    J. L. Runebergin rintakuva, 1904, Pietarsaari.
  • Ossian Schaumanin rintakuva, Pietarsaari.
    Ossian Schaumanin rintakuva, Pietarsaari.
  • Axel Wilhem Wahrenin muistomerkki Forssan vanhalla kehräämöalueeella.
    Axel Wilhelm Wahrenin muistomerkki Forssan vanhalla kehräämöalueeella.
  • Runebergin muistokivi ja reliefi, 1939/2017, Savonlinna.
    Runebergin muistokivi ja reliefi, 1939/2017, Savonlinna.
  • Lähikuva Runebergin muistomerkin laatasta ja reliefistä, Savonlinna.
    Lähikuva Runebergin muistomerkin laatasta ja reliefistä, Savonlinna.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Otavan Iso Fokus, s. 3579
  2. ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 234. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0
  3. ↑ Walter Runeberg, Ateneumin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive).
  4. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  5. ↑ Walter Runebergin veistoskokoelma Porvoo. Viitattu 28.7.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Walter_Runeberg&oldid=22886638”