Ehrensvärdin hauta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ehrensvärdin hautamuistomerkki
Augustin Ehrensvärdin hauta.

Ehrensvärdin hauta on Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin viimeinen leposija ja hautamuistomerkki Suomenlinnan Susisaaren Linnanpihalla. Ehrensvärd haudattiin linnanpihalle vuonna 1783, mutta muistomerkki sai nykyisen asunsa vasta vuoden 1805 tienoilla.[1]

Ehrensvärdin kuoltua vuonna 1772 kuningas Kustaa III määräsi, että tämä on haudattava Viaporin linnanpihalle luomansa linnoituksen sydämeen. Hautaholvin rakennustyöt veivät yksitoista vuotta, jona aikana Ehrensvärd lepäsi tilapäishaudassa Ulrika Eleonoran kirkon hautausmaalla Helsingissä. Ehrensvärdin arkku siirrettiin Suomenlinnaan ja laskettiin linnanpihan hautaholviin 5. heinäkuuta 1783 juhlallisessa tilaisuudessa kuninkaan läsnä ollessa.[1]

Kustaa III luonnosteli omakätisesti Ehrensvärdin hautamuistomerkin. Luonnoksen viimeisteli Ehrensvärdin poika Carl August Ehrensvärd ja sen toteutti Ruotsin kuuluisin kuvanveistäjä Johan Tobias Sergel. Muistomerkin pronssikoristeisiin käytetty metalli sulatettiin Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa 1790 saaliiksi saaduista venäläisistä kanuunoista. Lopullisesti muistomerkki valmistui vasta vuoden 1805 tienoilla.[1]

Ehrensvärdin hautamuistomerkin jalusta on tehty graniitista. Muistomerkki koostuu pitkästä, suorakaiteen muotoisesta graniittipaadesta, jonka molemmissa päissä on pronssista valettu laivankeula. Paaden päällä lepäävät niin ikään pronssista valetut kilpi, miekka, kypärä ja serafiimiritarikunnan ketju.[1] Muistomerkin etelä- ja pohjoissivuilla on kaiverretut muistokirjoitukset:

»Här Hvilar Grefve Augustin Ehrensvärd FältMarskalk Riddare och Kommendeur af Kgl Mjits Orden Omgifven af Sina verk Sveaborgs fästning Armeens Flotta. (Suom. Tässä lepää Kreivi Augustin Ehrensvärd, sotamarsalkka Ritari ja Kuninkaallisen majesteetin ritarikunnan komentaja työnsä keskellä. Viaporin linnoitus - Armeijan laivasto.)»

[1]

Vaikka muistomerkissä ei ole henkilökuvaa, sen klassismi muistuttaa kuitenkin aikansa eurooppalaisten sotasankarien muistomerkkien konventioita.[2]

  1. a b c d e Ehrensvärdin hauta Helsingin taidemuseo. Viitattu 9.12.2013.[vanhentunut linkki]
  2. Lindgren, Liisa: Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa, s. 24. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.