Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Nousiaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Nousiaisten kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.
Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).
Julkinen teos | Paikka | Alue | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Abraham ja Antti Achreniuksen muistomerkki[1] | Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212 | Koljola | |||||
Ahti Jalosen muistopaasi[2][3] | Vähä-Välisaari, retkeilyreitin varrella, noin 500 metriä Kuhankuonosta Saksalan suuntaan |
Kurjenrahkan kansallispuisto | 1989 | ||||
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[3] | Nousiaisten kirkon hautausmaa, Kirkkotie 212 | Koljola | 1955 | ||||
Kiitollisuurel ja kunnioituksel noustelaisil heosil[4] | Nousiaisten kotiseutumuseo, Topoistentie 9 | Topoinen | |||||
Nousiaisten talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajat Ruotsin valtiopäivillä -muistolaatta[5] | Kirkonpiirin koulun rinteessä, Vahdontie 52 | Koljola | 2009 | ||||
Piispa Pyhän Henrikin muistokivi[3][6] | Pyhän Henrikin tie, Topoisten kalmonpelto, Nousiaisten kirkon pysäköintipaikan laidalla, Kirkkotie 211 | Koljola | Juhani Vikainen | 1978 | |||
Repolan risti[7] | Repolankuja 27 | Repola | Keijo Jaakkola | 1979 (2005)[8] | |||
Sankarihautojen muistomerkki[9][10] | Nousiaisten kirkko, sankarihautausmaa, Kirkkotie 212 | Kirkon seutu | Jussi Vikainen | 1951 | |||
Talvisotaan lähdön muistolaatta[11] | Seurojentalo Kalliopohjan ulkoseinässä, Hääveläntie 4 | Koljola | Olavi Lindholm | 2004 | |||
Vapaussodan v.1918 Valkoisten muistokivi[12] | Nousiaisten kirkon, seinässä, Kirkkotie 212 | Kirkon seutu | 1918 | ||||
Veteraanikivi[3][13] | Seurakuntakodin pihalla, Maskuntie 1 | Nummi | 1990 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Länsisyrjä, Erkki: Legendan jälki maisemassa. Pyhän Henrikin tien historiaa ja tätä päivää. (Pro Gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos) Turku: Turun yliopisto, 2014. Opinnäytteen verkkoversio Turun yliopiston verkkopalvelussa.
- Tuomisto, Antero: Suomalaiset sotamuistomerkit. Suomen mies, 1998. ISBN 952-9872-05-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Achrenius, Abraham (1706–1769) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Abraham Achrenius oli virsirunoilija ja pietistijohtaja ja hänen poikansa Antti Achrenius pietistijohtaja. Molemmat toimivat Nousiaisten kirkkoherroina.
- ↑ Tawast, Markku: Ahti Jalosen muistopaasi pysäyttää Kuhankuonossa Turun Sanomat. 8.5.2004. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ a b c d Nousiaisten muistomerkit Varsinais-Suomen kirjastojen kotiseutukokoelma. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ Teksti muistomerkissä.
- ↑ Kaunonen, Paula: Nousiaisten muistomerkit Digi. Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 16.7.2018.
- ↑ Länsisyrjä 2014: 59–60. Piispa Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen kristillistäjä ja ensimmäinen piispa.
- ↑ Länsisyrjä 2014:60–62, 80–81, 135–136.
- ↑ Ensimmäinen risti korvattiin uudella 2005 (Länsisyrjä 2014: 61).
- ↑ Nousiainen Sotasampo. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Tuomisto 1998:287.
- ↑ Talvisotaan lähdön muistolaatta Suomen sotamuistomerkit 1939-1945. Viitattu 24.11.2019.
- ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 287. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
- ↑ Tuomisto 1998:316.