Luettelo Tohmajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Tohmajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Tohmajärven kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Värtsilän kunta on liitetty Tohmajärveen.
Julkiset taideteokset, muistomerkit ja muistolaatat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä luettelo on osa valtakunnallista Suomen julkisten taideteosten ja muistomerkkien luettelointia. Luettelossa on pysyvästi julkisilla paikoilla olevia taideteoksia, muistomerkkejä ja muistolaattoja sekä hautausmailla olevia yleisiä muistomerkkejä ja patsaita. Luettelossa ei mainita rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia eikä yksittäisten hautojen veistoksia. Teokset ovat luettelossa nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Sijaintipaikka on puiston, aukion, rakennuksen tai muun vastaavan nimi ja/tai katuosoite. Alue tarkoittaa kaupunginosaa/kunnanosaa, taajamaa, kylää, osa-aluetta tai asuinaluetta. Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella. Paljastusvuosi on teoksen julkistuksen tai paljastuksen vuosi sijaintipaikalla (suluissa on mainittu valmistumisvuosi, jos se poikkeaa huomattavasti paljastusvuodesta).
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Rajavartioasemat |
Julkinen teos | Paikka | Alue | Kartalla | Tekijä | Paljastusvuosi | Kuva | WD |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1865-68 nälkään kuolleiden muistomerkki "Tuhoutuneet tähkät"[1][2][3] | Kirkkotie 590, Tohmajärven kirkon koillispuolella | Kirkkoniemi | Erkki Eronen | 1994 | |||
Gabriel Walleniuksen, Karjalan Kuninkaan muistomerkki[4] | Kirkkotie 590, Tohmajärven kirkon tuntumassa | Kirkkoniemi | |||||
Kalpakivi, 7. divisioonan muistomerkki[5][6][1][4] | Kirkkotie 590, Kirkkomaan ja pitäjäntuvan välissä | Kirkkoniemi | Veikko Jalava | 1973 | |||
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki[5] | Tohmajärven kirkkopiha, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | |||||
Kaustajärven vartioaseman muistolaatta[7] | Kenraalinkylän tien varressa vähän ennen Kaustajärven hautausmaata, Kaustajärventie 68 | 2019 | |||||
Lahdensillan taistelun muistomerkki (Lahdenvaaran taistelun muistomerkki, osa Suomen sotaa 1808)[1][8] | Lahdenjoentie | Yrjö Laine-Juva | 1928 | ||||
Maiju Lassilan patsas[9][10][3][1][4][11] | Keskuspuisto, Kunnanviraston pohjoispuolella, Järnefeltintie 1 | Tohmajärven keskusta, Kemie | Erkki Eronen | 1962 | |||
Muskon rajavartioaseman muistolaatta[7] | Pusunjoen sillan luona, Perä-Muskontie 818 | 2019 | |||||
Neuvostoliittolaisten sotilashenkilöiden hautausmaan muistomerkki[12][13] | Vanhan hautausmaan pohjoispuolella, Kirkkotie 554 | Kirkkoniemi | |||||
Nils Ludvig Arppen muistomerkki[14] | Värtsilän vanhan kunnantalon edusta (Värtsilän kylätalo) | Värtsilä | Johannes Takanen | 1994 (1878 rintakuva) | |||
Raskas patteristo 1:n 80-vuotismuistomerkki[15][16] | Kaustajärventie 200 | 2021 | |||||
Sankarimuistomerkki, Onkamo[17] | Onkamo, Tikkalantie 65 | Onkamo | Niilo Pulkka (hautausmaan arkkitehti) | ||||
Sankarimuistomerkki Vartija [5][1] | Tohmajärven kirkon sankarihautausmaa, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | Tapio Wirkkala | 1946 | |||
Sankarihautojen muistokivi[5] | Tohmajärven kirkon sankarihautausmaa, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | |||||
Siiri "Äitee" Rantasen patsas[18] | Kaurilan Okkulassa, Okkulantien varrella | Kaurila | Veikko Räsänen | ||||
Siviilisotavankeudesta paluumatkalla kuolleiden ja Tohmajärvelle haudattujen muistogrobu[19] | Tohmajärven kirkon hautausmaa, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | |||||
Siviilisotavankien muistomerkki[18] | Kaurilan Kylätalon piha, Koulumäentie 17 | Kaurila | Pertti Tikkanen | 2004 | |||
Sääperin vartioaseman muistolaatta[7] | Sääperin itärannalla, Sääperintie 171 | 2019 | |||||
Tohmajärven rajajääkärikomppanian komentopaikan muistolaatta[7] | Kirkkoniemi, Kirkkotie 427 | 2019 | |||||
Tohmajärven suojeluskuntatalon muistolaatta | Kunnallistalo, Talluksentie 1 | ||||||
Vapaussodassa 1918 kaatuneitten pälkjärveläisten muistomerkki[20][21] | Tohmajärven kirkon kirkkotarha, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | Kassinen, kivenhakkaaja | 1960-luku (1922) | |||
Vapaussodassa 1918 kaatuneitten tohmajärveläisten muistomerkki[5][22] | Tohmajärven kirkon kirkkotarha, Kirkkotie 590 | Kirkkoniemi | J. Nevalainen | 1921 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suomen muistomerkit, Nousiainen, Väriteos Henna, (ISBN 951-97134-9-2, viitattu 22. heinäkuuta 2020), s. 68 Tohmajärvi (Osa X: Pohjois-Karjala)
- ↑ Andrew G. Newby: Finland’s “Great Hunger Years” Memorials: A Sesquicentennial Report.1 (s. 205) Helsinki Collegium for Advanced Studies. Viitattu 6.1.2018.
- ↑ a b Ansioluettelo erkkieronen.com. Viitattu 28.3.2019.
- ↑ a b c Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08133-0, viitattu 22. heinäkuuta 2020), s. 378 Tohmajärvi (kirjasarjan osa 4: Kaakkois-Suomi & Pohjois-Karjala)
- ↑ a b c d e Arkistoitu kopio Tohmajärven kunta. Arkistoitu 28.7.2020. Viitattu 28.7.2020.
- ↑ Simola, Jaakko & Salpio, Urho: 7. D:n (Kalvan) patsaskysymyksen vaiheet. Karjalan Jääkäri, 1972, nro 4, s. 4−6. Joensuu: Karjalan Jääkäripataljoona, Jääkäripataljoonan Kilta ja JR 9 Kilta ry. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 1.7.2019.
- ↑ a b c d Rajavartioasemia, Pohjois-Karjalan Rajamieskilta
- ↑ Kolmas Pohjois-Karjalan taistelutanner saanut muistomerkkinsä. Pohjois-Karjalan suojeluskuntalainen, 25.9.1928, nro 9, s. 3. Joensuu: Pohjois-Karjalan Sk- ja Lotta-Svärd-piiri. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 26.7.2021.
- ↑ Maiju Lassila Tohmajärven nimistössä Tohmajärviseura. Viitattu 4.1.2019.
- ↑ Maiju Lassila - kulttuurireitti (Maiju Lassilan patsas on runoilijan mukaan nimetyn kulttuurireitin kohde 5 Maiju Lassila -kulttuurireitti kohdekuvaukset (pdf), Maiju Lassila -kulttuurireitti - kartta (pdf)) Tohmajärviseura ja elamaanheranneetrunoilijat.fi. Viitattu 4.1.2019.
- ↑ Maiju Lassila kulttuurireitti; kohteet 5 (patsas) ja 7 (Talluksen talo) (Patsas paljastettu Kuikan talon pihapiirissä ja siirretty Keskuspuistoon 2000-luvulla.) Tarinasoitin. Viitattu 28.2.2024.
- ↑ Kuolleiden puna-armeijalaisten nimilistat ja hautauspaikat Suomessa Venäjän Suurlähetystö Suomessa. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Список братских могил/мест захоронений (Luettelo hautauspaikoista (venäjäksi)) Venäjän Suurlähetystö Suomessa. Viitattu 6.1.2021. (venäjäksi)
- ↑ Nils Ludvig Arppen muistomerkki; Heninen.net; Nils Ludvig Arppen muistoksi
- ↑ Muistomerkki; Rspsto1.fi
- ↑ Kurikassa jatkosotaan perustetun Raskas Patteristo 1:n 80v. muistomerkki paljastettiin Tohmajärvellä 4.7.2021; Lakeudenmaanpuolustaja.fi 15.7.2021
- ↑ Tohmajärvi, Onkamo; Sotasampo.fi
- ↑ a b Nähtävyydet Kaurila-Muskon kyläsivut. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 6.1.2018.
- ↑ Hyrsylän mutka 1939 sotamuistomerkit.fi. Viitattu 1.7.2019.
- ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 377. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
- ↑ Siiskonen, Jukka: Tohmajärvi / Pälkjärven 1918 muistomerkki Willimies-blogi. 19.8.2019. Viitattu 13.12.2020.
- ↑ Sirola, Anna: Puhukoon paatinen pylväs, s. 202. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6