Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksanteri II:n patsas Helsingissä on eräs harvoja alkuperäisiä ja samalla paikalla säilyneitä keisarin Venäjällä ja Euroopassa olevia muistomerkkejä. Siitä tuli 1800-luvun lopulla poliittisen mielenosoituksen paikka. Kuvassa keisarin patsaan juurelle tuotuja kukkia ja seppeleitä 13.3.1899, joilla haluttiin ylistää "vapauttajatsaaria" ja protestoida Helmikuun manifestia.

Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä sisältää Venäjän keisari Aleksanteri II:lle omistetut tai nimetyt patsaat, monumentit ja muistomerkit kaikkialla maailmassa.

Vanhin Aleksanteri II:n kunniaksi pystytetty muistomerkki sijaitsee Hattulan Parolannummella, jossa Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävällä matkallaan keisari tarkasti Suomen sotajoukot. Täällä Aleksanteri II tapasi senaattori J. V. Snellmanin, ja tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti 1. elokuuta 1863 julkaistun asetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli Suomessa yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa. Vuonna 1868 paikalla paljastettiin ruotsalaisen kuvanveistäjä Andreas Fornanderin veistämä Parolan leijona. Pronssileijonan jalustan epitafi on kirjoitettu suomeksi.[1]

Joensuussa sijaitseva Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki paljastettiin vuonna 1879. Metallivaloksessa Venäjän vaakunan kaksipäinen kotka seisoo maapalloa symboloivan pallon päällä ja graniittijalustaan kiinnitetyn laatan epitafissa lukee versalikirjaimin: "Alexander II Pielis joen kanava 1874-1879". Muistomerkki tuhottiin räjäyttämällä syksyllä 1917, mutta koottiin löydetyistä jäännöksistä ja pystytettiin uudelleen vuonna 1961.[2]

Helsingin Senaatintorille suunniteltu Aleksanteri II paljastettiin vuonna 1894. Se on eräs harvoja alkuperäisiä ja säilyneitä Aleksanteri II:n kunniaksi tehtyjä muistomerkkejä.

Aleksanteri II kuoli pommiattentaatissa vuonna 1881. Murhapaikalle Pietariin rakennettiin niin sanottu Verikirkko, Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka vihittiin käyttöön vuonna 1907. Tuohon mennessä hallitsijan muistoksi oli rakennettu useita muistomerkkejä Venäjälle ja sen naapurimaihin. Aleksanteri II:n mainetta vapauttajatsaarina levitettiin Suomessa myös patsaan kuvista tehtyjen julisteiden, postikorttien ja kehystettyjen valokuvataulujen avulla.[3] "Hyvän tsaarin" maine Suomessa liittyi osittain myös siihen, että maan venäläistäminen voimistui Aleksanteri II:n jälkeen ja Senaatintorin monumentista tuli poliittisten mielenosoitusten paikka.

Kuvanveistäjä Aleksandr Opekušin suunnitteli Aleksanteri II:n muistomerkit Moskovaan (1898), Pihkovaan (1886), Chisinauhun (1886), Astrakhaniin (1884), Czestochowaan (1899), Vladimiriin (1913), Buturlinovkaan (1912), Rybinskiin (1914) ja muihin imperiumin kaupunkeihin.

Neuvostoliitossa toteutettiin keväästä 1918 alkaen V. I. Leninin ehdottama strategia Monumentaalinen propaganda visuaalisen monumenttitaiteen ottamisesta vallankumouksellisten ja kommunististen ihanteiden käyttöön. Veistosten ja maalausten piti turvata valtion johdon symbolinen läsnäolo maan joka kolkassa. Poliittisen johdon muutosta seurasi damnatio memoriae - aikaisemman hallinnon valtiomiesten kuvien tuhoaminen.[4] Lähes kaikki Aleksanteri II:n muistomerkit tuhottiin.

Venäjällä ryhdyttiin 2010-luvulta alkaen pystyttämään useita muistomerkkejä Aleksanteri II:n muistoksi palautettuina, kopioina tai uusvaloksina. Moskovassa paljastettiin vuonna 2015 suuri Kristus Vapahtajan katedraalin lähelle rakennettu monumenttikokonaisuus. Pietarissa paljastettiin kuvanveistäjä Mark Antokolskyn suunnitteleman teoksen kopio vuonna 2003. Maaliskuussa 2015 paljastettiin Šahtyssa Aleksanteri II:n pronssiin valettu monumentti, jonka jalustaan on kirjoitettu venäjäksi "Aleksanteri II. Kuningas - Vapauttaja".[5]

Suurin valos on Sofiassa vuonna 1907 paljastettu Aleksanteri II:n ratsastajapatsas, jonka nimi on Vapauttajatsaarin monumentti. Kansainvälisen veistoskilpailun voitti italialainen kuvanveistäjä Arnoldo Zocchi. Uusklassistisen veistoksen jalustan keskiosassa on pronssireliefi henkilöhahmoineen ja sen yläpuolella suurikokoinen korniisi. Veistos poistettiin restaurointia varten vuonna 2012, ja palautettiin paikalle vuonna 2013.[6] Ratsastajapatsaalla juhlittiin Bulgarian kansallista Vapautuksen päivää 3.3.2015. Bulgarian parlamenttirakennuksen edessä olevalle muistomerkille tuotiin kukkia ja kukkaseppeleitä. Kansainvälisen rauhansäätiöiden puheenjohtaja Anatoli Karpov luki osallistujille venäjäksi Venäjän duuman viestin ilman käännöstä.[7]

Patsas tai muistomerkki Tekijä/t Maa Paikkakunta, paikka Paljastusvuosi Tuhoutumisvuosi Kuva
Parolan leijona[1] Andreas Fornander Suomi Hattula, Parolannummi 1868
Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki[2] Suomi Joensuu 1961(1879) 1917
Aleksanteri II Walter Runeberg, Johannes Takanen Suomi Helsinki, Senaatintori 1894
Aleksanterin kimnaasi[8] Victor V. Belevitš, Lev Šiško, Mihal Tšaiko Suomi Helsinki, Pohjoinen Rautatiekatu 13 1913
Kristuksen ylösnousemuksen katedraali Alfred Parland ja Ignatin Malyšev Venäjä Pietari 1907
Aleksanteri II, rintakuva, Kumun taidemuseon kokoelma Aleksander Weitsenberg Viro Tallinna noin 1895-1896
Aleksanterin puisto Luigi Rusca (1805), Eduard Regel Venäjä Pietari 1874
Aleksanteri II:n tammi Venäjä Pietari, Aleksanterin puisto
Aleksanteri II:n muistomerkki[9] Mark Antokolsky Venäjä Pietari 1912 1918 (siirrettiin Kiovan venäläisen taiteen museoon)
Aleksanteri II:n muistomerkki Mark Antokolskyn teoksen kopio Venäjä Pietari, 32B, Suvorovski Prospekt 2003
Aleksanteri II:n monumentti Aleksandr Opekušin, Peter Zhukovsky, Nicholas V. Sultanov, arkkitehti Venäjä Kreml, Moskova 1898 1918 (pylväät ja rakennelmat 1920-luvun loppuun)
Aleksanteri II:n monumentti Alexander Rukavishnikov Venäjä Moskova, Kristus Vapahtajan katedraalin lähellä 2015
Aleksanteri II:n muistomerkki I. Schroeder Venäjä Petroskoi, Aleksanterin puisto (myöh. Kirovin puisto) 1885 1918
Aleksanteri II vapauttaja Aleksandr Opekušin Venäjä Pihkova, Kauppatori 1886 1919
Aleksanteri II:n muistomerkki A. V. Kurpatova Venäjä Nižni Novgorod 1906 1917
Aleksanteri II vapauttajan muistomerkki Venäjä Nižni Novgorod, Petserskin luostari 2013
Aleksanteri II:n monumentti M. O. Mikeshin Venäjä Donin Rostov 1890 1924
Aleksanteri II:n muistopylväs Venäjä Donin Rostov 1894
Venäjän Aleksanteri II:n monumentti Sergei Volnukhin, Matthew Chizhov, jalusta Venäjä Saratov 1911 1918
Aleksanteri II:n muistomerkki Aleksandr Opekušin Venäjä Rybinsk, Punainen tori 1914 1917-1918
Aleksanteri II:n muistomerkki V. O. Sherwood Venäjä Samara, Aleksanterin aukio (nyk. Vapauden aukio) 1888 1918
Aleksanteri II:n monumentti Venäjä Jekaterinburg 1906 1919
Pyhän Nikolauksen kappeli (Aleksanteri II:n muistoksi) Venäjä Karakulino 1907
Aleksanteri II:n muistomerkki Venäjä Rtištševo
Aleksanteri II:n muistomerkki Venäjä Šahty 2015
Aleksanteri II:n muistomerkki Vladimir I. Sherwood Venäjä Kazan 1895 1918
Vapauttajatsaari Aleksanteri II:n muistomerkki Venäjä Dubovaya Balka 1901
Vapauttajatsaari Aleksanteri II:n muistomerkki[10] Venäjä Dubovaya Balka 2001
Venäjän Aleksanteri II:n monumentti Bulgaria Arabakonakin sola
Aleksanteri II:n muistomerkki Bulgaria Shipkansola
Aleksanteri II:n muistomerkki Bulgaria Plovdiv Bunardzhik kukkula
Aleksanteri II:n muistomerkki Bulgaria Kalitinovon kylän lähellä
Aleksanteri II:n muistomerkki Bulgaria Lovetš
Vapauttajatsaarin monumentti Arnoldo Zocchi, Nikola Lazarov, jalusta Bulgaria Sofia 1903/1907
Aleksanteri II:n monumentti Aleksandr Opekušin Puola Częstochowa, Jasna Goran luostari 1889 1917
Aleksanteri II:n rintakuva Valko-Venäjä Minsk 1900 1917
Aleksanteri II:n muistomerkki Ettore Ximenez, Hippolyte Vladimirovich Nikolajev, arkkitehti Ukraina Kiova 1911 1919


Aleksanteri II:n monumentti Nikolai Gavrilov Ukraina Donetsk, Preobrazhenskin katedraalin lähellä 1916 1916
Aleksanteri II:n muistomerkkipylväs N. I. Barinov, A. K. Bruni (arkkitehti) Ukraina Odessa, Aleksanterin puisto 1891

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
  2. ↑ a b Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki Kulttuuri Joensuu. Joensuun taidemuseo Onni. Viitattu 27.2.2022.
  3. ↑ Lindgren, Liisa: Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa. SKS, 2000.
  4. ↑ Kruk, Sergei: Semiotics of visual iconicity in Leninist `monumental' propaganda Sage Journals, Visual Communication. Sage Publications. Viitattu 23.11.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Gilbert, Paul: Shakhty Unveils New Monument to Emperor Alexander II Royal Russia. 30.4.2015. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Tsar Alexander II Monument in Sofia Removed for Restoration Royal Russia. 3.9.2012. Sofia News Agency. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Bulgarians Bring Flowers to Monument to Alexander II in Sofia Royal Russia. 5.3.2015. Russkiy Mir. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Luonnontieteellisen museon historiaa, Aleksanterin kimnaasi 1913–1917 (museon verkkosivu) Luomus. Luonnontieteellinen museo. Viitattu 16.10.2016.
  9. ↑ Monument to Alexander II BaikalNature. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
  10. ↑ Maschenko, Alexander: Keisarin hyvät teot. Stavropolskaja Pravda, 8.5.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.4.2019. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Aleksanteri_II:n_patsaista_ja_muistomerkeistä&oldid=20730661”