Brahenpuisto
| Brahenpuisto | |
|---|---|
 Turun tuomiokirkko Brahenpuistosta kuvattuna. Etualalla Pietari Brahen patsas. |
|
| Tyyppi | Vanhan Suurtorin alueen historiallinen puisto |
| Sijainti | I kaupunginosa |
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 7 200 m² |
| Perustettu | 1833 |
| Rakennuttaja | Turun kaupunki |
| Suunnittelija |
Pehr Johan Gylich (alkuperäinen suunnitelma) Oskar Rudolf Gauffin (laajennus Pietari Brahen patsaan pystyttämisen yhteydessä 1880-luvulla) Mauritz Hammarberg (Brahen patsaan ympäristön istutukset ja käytävien laajennus, suunnitelma vuodelta 1899)[1] |
Brahenpuisto (ruots. Braheskvären) sijaitsee Turussa tuomiokirkon ja Porthaninpuiston välissä. Puisto on nimetty Pietari Brahen mukaan. Brahenpuiston pinta-ala on 7 200 neliömetriä.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomiokirkkoympäristön puistoistutukset aloitettiin kuusi vuotta Turun palon jälkeen, vuonna 1833. Tuolloin alueelle toteutettiin kolme pientä puistikkoa, skvääriä: Brahenpuisto, Porthaninpuisto ja Tuomiokirkonpuisto. Brahenpuistoa laajennettiin ja uudistettiin vuosina 1886–1888 ennen Pietari Brahen patsaan pystyttämistä.[2]
Vuonna 1888 kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä patsas pystytettiin laajan hiekkakentän keskelle.[3] Patsaan sijaitseminen hiekkakentällä herätti arvostelua ja vuonna 1899 tehdyn suunnitelman mukaisesti patsaan ympäristö nurmetettiin ja koristettiin kukkaistutuksilla.[2]
Nykyaikaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puiston 1800-luvulta peräisin olevia puulajeja olivat jalavat, lehmukset ja korkkipuut. Vuosikymmenten kuluessa puustoa on uudistettu. 2010-luvun lopulla Brahenpuistoa alettiin kunnostaa pyrkimyksenä saavuttaa puiston alkuperäinen ilme. Vanhoja puita jouduttiin huonokuntoisina kaatamaan. Brahenpuiston jalaviin oli iskenyt sienitauti, jalavanpakuri, joka verotti myös uusia myöhemmin istutettuja jalavia. Osa 1900-luvulla istutetuista täydennyspuista oli arkkitehtoonisesti väärässä paikassa ja poistettiin. Poistettujen puiden tilalle istutetaan jalavia, vaahteroita ja yksi kaukaasiansiipipähkinä.[4]
1830-luvulla perustettu puisto oli nykyistä paljon pienempi, muun muassa Brahen patsaan ympäristö on uudempaa aluetta. Alkuperäisen puiston muoto tuodaan esille puuistutuksin, vaikka hahmottuva puiston kaari jääkin nykyisen puiston sisään.[5]
Puiston läpi kulkeva hiekkapintainen väylä on aikaisemmin ollut myös pyöräilijöiden käytössä. Pyöräily puiston läpi ei enää ole sallittu, vaan puiston leveä keskikäytävä on varattu jalankulkuun ja puistossa oleskeluun.[6]
Pietari Brahen patsaan ympärille on palautettu alkuperäisen asun mukaiset kukkaistutukset. Brahenpuisto kuuluu hoitoluokitukseltaan kaupungin edustuspuistoihin.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Nikolaintorin alueen kolme puistoa: Eksoottinen Brahe”, Tuomiokirkonpuisto • Brahenpuisto • Porthaninpuisto – Turun vanhimmat puistot, s. 10–11. Turku: Turun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 28.5.2024.
- ↑ a b c Leino, Juha: Brahenpuisto 28.12.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.7.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Pietari Brahe 11.7.2013. Turun kaupunki. Arkistoitu 17.6.2011. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Korja-Kaskimäki, Leena: Brahenpuiston kuusi jalavaa poikki ja pinoon. Turun Sanomat, 9.2.2008. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Nieminen, Rami: Brahenpuisto palaa alkuperäiseen asuunsa. Turun Sanomat, 21.4.2008. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013. Arkistoitu 27.5.2024.
- ↑ Tapana, Erja: Pyöräily kiellettiin Turun Brahenpuistossa. Turun Sanomat, 22.5.2004. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.
- ↑ Kesä-Turun puistot kukoistavat komeina. Turun Sanomat, 11.8.2012. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2013.