Näsinmäen hautausmaa
Näsinmäen hautausmaa on Porvoon seurakuntayhtymän hautausmaa Porvoon Näsinmäellä. Metsäinen kukkula on Porvoonjoen länsipuolella ja sitä rajaavat Vanha Helsingintie ja Läntinen Mannerheiminväylä. Hautausmaan itäpäätä rajaa mäen ylittävä Näsinmäentie. Ortodoksinen Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko on Näsinmäen länsipuolella. Hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1789 ja se on Suomen neljänneksi vanhin kirkkorakennuksesta erillään oleva hautausmaa.[1] Hautausmaan pinta-ala on noin 29,4 hehtaaria[2] ja se kasvaa vielä, kunhan työn alla oleva laajennus valmistuu vuonna 2018.[3]
Näsinmäen hautausmaa sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porvoon tuomiokirkon ympärillä ollut kirkkomaa kärsi ankarasta tilanahtaudesta 1700-luvun loppupuolella. Kirkkoon hautaamisesta pyrittiin eroon useaan otteeseen, ainakin 1740-luvulla hajuhaittojen ja kirkon kalustuksen vaurioitumisen takia, lattialankkuja kun jouduttiin jatkuvasti siirtelemään. Kirkkomaalla jouduttiin haudattuja vainajia nostelemaan ylös, jotta uusia hautoja voitiin kaivaa. Kirkon ympärillä lojui luita ja kaupungin siat ja koirat löysivät itselleen tongittavaa. Kulkutautien leviämisestä oltiin huolissaan. Kustaa III:n sodan aikana Porvoossa oli majoitettuna paljon sotaväkeä, jonka kuolleisuus oli runsasta.[5]
Sotaväen, kaupungin ja pitäjän väestön alati kasvaviin hautausmaatarpeisiin löytyi ratkaisuksi maanvaihto. Seurakunta sai neljä tynnyrinalaa (noin kaksi hehtaaria) maata Näsinmäeltä,[6] jonne oli jo vuonna 1710 haudattu ruttoepidemiaan kuolleita kaupunkilaisia, tauti oli vienyt 652 ihmisen hengen.[7] Näsinmäen hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1789.[1]
Kappeleita ja muistomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siunauskappelille oli ankara tarve, sillä tilaisuudet kestivät joskus tunteja ja saattoväki oli säiden armoilla. Kappelia ei rahoituksen puutteen takia saatu 1800-luvun puolella toteutettua. Rakentamaan päästiin vasta, kun kaksi porvoolaista kauppiasta, Johannes Askolin ja Oskar Simolin olivat vuonna 1906 luvanneet maksaa rakennustyöt. Kappeli on arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema, rakennettu tiilestä ja graniitista ja se valmistui vuonna 1907. Rakennusta on uudistettu 1932, 1968–1969 ja 1990-luvun alussa. Kappeliin mahtuu 120 henkilöä.[4][8][9]
Hautausmaalla on neljä aatelisten hautakappelia, jotka ovat kuuluneet Jackarbyn, Stensbölen, Boen ja Drägsbyn kartanoille.[4] Ne on rakennettu vuosien 1793 ja 1834 välillä.[6] Boijen suvun hautakappeli on palautunut seurakunnan omistukseen.[1] Rivissä olevat hautakappelit ovat pulpettikattoisia.[10] Tyyliltään erilainen Silfverhjelmin kappeli on erillään vanhemmista aateliskappeleista.[11]
Porvoon sankarihautausmaan muistomerkki on Lennart Segerstrålen suunnittelema korkea puinen piiluttu risti, väliaikaiseksi tarkoitettu. Yksinkertainen koruton risti on viehättänyt porvoolaisia siinä määrin, että toisenlaista ristiä ei haluta ja puuristi uusitaan aika-ajoin. Sankarihautausmaahan on haudattu myös ilmapommituksessa 27. elokuuta 1941 kuolleet 28 ihmistä. Tuolloin pommituslennolta palanneiden yhdeksän saksalaiskoneen joukkoon oli liittynyt viholliskone ja hälytys tuli liian myöhään - ihmiset olivat vasta kiirehtimässä suojaan, kun pommit osuivat.[4][12]
Tunnettuja Näsinmäelle haudattuja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näsinmäelle on haudattu useita Porvoon ja Suomen kulttuurin, talouden ja muita merkkihenkilöitä. Hautausmaalla on myös muutamia kuuluisien porvoolaisten kuvanveistäjien tekemiä hautamuistomerkkejä, kuten kauppaneuvos Askolinin haudalla oleva Walter Runebergin veistos[13] ja Viivi Paarmio-Vallgrenin surun lyyhistämää enkeliä kuvaava veistos hänen ja Ville Vallgrenin haudalla. Veistoksen inspiraatio on saatu ”suurelta Ville Wallgrenilta”. Ville Vallgrenin suunnittelema reliefi on hänen isänsä, kaupunginlääkäri Georg Wallgrenin haudalla.[10]
Johan Ludvig Runeberg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hautausmaalla on kallio paikoitellen liian lähellä maan pintaa tavanomaiseen hautaukseen ja vanhan osan yksi kohta pysyikin pitkään tyhjänä. Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg kuoli toukokuussa 1877 ja hänen leposijakseen tuli tämä hautausmaan korkein kumpu. Kallioon louhittu hautaholvi somistettiin kasvein.[14][15] Runebergin vaimo, kirjailija Fredrika Runeberg haudattiin miehensä rinnalle vuonna 1879, hänen nimensä on kultakirjaimin muistomerkin toisella puolella.
Hautamuistomerkin saamiseksi järjestettiin vuonna 1879 suunnittelukilpailu, sen voitti arkkitehti Ferdinand Öhman.[16] Muistomerkki valmistettiin kivenhakkaaja K. V. Bergmanin tehtaassa Helsingissä ja se on noin 12 jalkaa korkea musta graniittipaasi[17][18], jonka etusivua koristaa tähti ja takasivua tähti ja lyyra. Muistomerkki on rahoitettu kansalaiskeräyksellä (”Fosterlandet reste vården”) ja paljastettu 5. toukokuuta 1888.[4][19] Hautaa ja kumparetta ympäröi harmaa matala ja jykevä kiviaita.
Eugen Schauman
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kenraalikuvernööri Bobrikovin ampunut Eugen Schauman haudattiin ensin Malmille nimettömään hautaan, ja parin vuoden kuluttua uudelleen sukuhautaan Näsinmäelle. Schaumanin vuonna 1910 paljastetun varsin kookkaan graniittisen hautamuistomerkin rahoituksen keräsivät ylioppilaat ja sen suunnitteli arkkitehti Valter Jung.[4][20]
Muita tunnettuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ragnar Ekelund, taidemaalari ja kirjailija
- Johan Knutson, taidemaalari
- Ulrika Möllersvärd, Aleksanteri I:n tanssittama hovineiti
- Viivi Paarmio-Vallgren, kuvanveistäjä
- Lennart Segerstråle, kuvataiteilija
- Sigrid Schauman, taidemaalari
- Werner Söderström, kirjankustantaja
- Ville Vallgren, kuvanveistäjä
Hautamuistomerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Runebergin hauta on kalliokummulla. (Ferdinand Öhman, 1888)[22]
-
Eugen Schaumanin hautamuistomerkki (Valter Jung, 1910)
-
Ville ja Viivi Vallgrenin hautamuistomerkki. Reliefi on Viivi Paarmio-Vallgrenin suunnittelema (1947).
-
Kauppaneuvos Johannes Askolinin hauta. Patsas on Walter Runebergin suunnittelema.
-
Werner Söderströmin hautamuistomerkki (Viktor Jansson, 1915)
-
Jatkosodan ilmapommituksen 28 uhria on haudattu sankarihautausmaalle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Rapistunut hautakappeli siirtyi suvulta seurakunnalle Porvoossa 28.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Hautausmaa ja siunauskappeli Porvoon seurakuntayhtymä. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Hautapaikkapula pakotti Porvoon avaamaan keskeneräisen hautausmaan yle.fi. 5.6.2012. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ a b c d e f Näsin hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Lagerstedt, John: Porvoon tuomiokirkon kirkkomaa, arkeologinen kaivaus, s. 9–10. Museovirasto, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.6.2017).
- ↑ a b Hautaamisen historiaa Porvoossa 7.1.2012. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Ruttomuistomerkki 31.1.2012. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Näsinmäen hautausmaan siunauskappeli (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.8.2012. Museovirasto. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Siunauskappelin historiaa Porvoon seurakuntayhtymä. Arkistoitu 20.7.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ a b Reitit kansallisessa kaupunkipuistossa: Näsinmäen monet kasvot (PDF) Porvoon kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Silfverhjelmin kappeli 31.1.2012. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Sankarihautausmaa 31.1.2012. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 29.10.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Johannes Askolin 17.1.2012. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Runebergin hautajaiset 5.12.2011. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Rahikainen, Agneta (suom. Sandberg, Markus): Aikansa sankari: Hautajaiset (Internet Archivessa, tallennettu 22.2.2004) Svenska Litteratursällskapet i Finland rf. Arkistoitu 22.2.2004. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ Porvoo (Internet Archicessa, tallennettu 3.3.2004) Svenska Litteratursällskapet i Finland rf. Arkistoitu 3.3.2004. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Runebergin hautapatsaan paljastaminen. Uusi Suometar, 8.5.1888.
- ↑ Runebergin hautapatsaan paljastaminen. Lisälehti Auraan, 11.5.1888.
- ↑ Runeberg tänään: Hautamuistomerkki (Internet Archivcessa, tallennettu 3.3.2004) Svenska Litteratursällskapet i Finland rf. Arkistoitu 3.3.2004. Viitattu 10.5.2015.
- ↑ Eugen Schauman Porvoon kaupunki. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 4.6.2017.
- ↑ Keitä täällä lepää? Porvoon kaupunki. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 4.6.2017.
- ↑ Hilska, Sari: Porvoo, Hautamuistomerkki Runeberg tänään. Arkistoitu 3.3.2004. Viitattu 4.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näsinmäen hautausmaa Wikimedia Commonsissa