Hankavesi (Rautalampi)
| Hankavesi | |
|---|---|
 Kuvattu Hankaveden Hankalahden länsirannasta (koordinaattien mukaan). |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Rautalampi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Konneveden alue (14.71) |
| Tulouomat |
Kattilavirta Lonkarista, Myhinkoski Myhinjärvestä, Kaipiaispuro, Heikinjärvenpuro |
| Lasku-uoma | Konnekoski ja Karikoski Etelä−Konneveteen [1][2] |
| Taajamat | Rautalammin kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.712.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,1 m [3] |
| Pituus | 11,2 km [3] |
| Leveys | 8,1 km [3] |
| Rantaviiva | 148,683 km [4] |
| Pinta-ala | 18,1935 km² [4] |
| Tilavuus | 0,12804287 km³ [4] |
| Keskisyvyys | 7,04 m [4] |
| Suurin syvyys | 49 m [4] |
| Valuma-alue | 5 125,55 km² [5] |
| Keskiylivirtaama | 80 m³/s (MHQ) [6] |
| Keskivirtaama | 47 m³/s (MQ) [7] |
| Keskialivirtaama | 27 m³/s (MNQ) [6] |
| Saaria | noin 90 [3] |
| Vilosensaari, Etusaari, Sakkosaari, Lehtosaari, Porinsaari, Vasikkasaari | |
 Hankavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hankavesi on Pohjois-Savossa Rautalammilla sen kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi. Se on lukuisten saarten ja kapeikkojen pirstoma vesialue ja suosittu mökkeily- ja veneilyjärvi. Hankavedeksi luetaan Konnekoskeen laskeva pääallas ja sen lahdet, Tallinvirta ja Toholahti sekä Äijävesi ja siihen liittyvä Rautalammen lahti. Joskus Hankaveden yhteydessä mainitaan Lonkari, mutta sen vedenpinta on Hankavettä ylempänä. Hankaveden kautta virtaa Rautalammin reitti pääreitti ja siinä siihen yhtyy pienempi Myhin sivureitti.[3][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankavesi on 11,2 kilometriä pitkä, 8,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 819 hehtaaria eli 18,2 neliökilometriä. Suurin järviallas on Konnekosken yläpuolella sijaitseva pääallas, ja se on 7,3 kilometriä pitkä ja 4,9 kilometriä leveä. Sen keskellä sijaitsee suurin saari Vilosensaari, jonka ympäristö on hyvin saaristoinen. Pääallas on rantaviivaltaan selväpiirteinen, vaikka siinä on kilometrin mittainen etelään työntyvä Hankalahti ja vastarannalla Talvilahti ja Sirkanlahti. Pääallas kapenee idässä saaristoiseksi salmeksi, joka on kilometrin leveä. Salmeen yhtyy pohjoisesta tuleva Tallinvirta, Rautalammin kirkonkylälle ulottuva 3,4 kilometriä pitkä Pitkälahti, ja etelästä tuleva 6,4 kilometriä pitkä ja alle 600 metriä leveä lahti, joka sijaitsee Hanhiniemen takana. Viimeksi mainitun lahden päähän laskee Myhinkoski, joka on Myhin reitin lasku-uoma. Lahdesta haarautuu länteen päin lähes kolmekilometrinen Hanhilahti, jonka pohjukassa sijaitsee Hanhilahden kulmakunta. Tallinvirta on 3,7 kilometriä pitkä ja alle 500 metriä leveä salmi. Se alkaa Toholahden järvialtaasta, johon liittyy 3,4 kilometriä pitkä Äijävesi. Kirkonkylä sijaitsee Toholahden ja Äijäveden rannoilla.[8] Äijäveden yhteyteen liittyy etäämpänä sijaitseva Rautalampi noin 2,6 kilometriä pitkällä ja alle 150 leveällä Liimattalansalmella. Hankaveden yleiskuva on siten sokkeloinen ja vaikeaselkoinen. Sen erityispiirteenä on vielä merkittävä läpivirtaus, joka aiheutuu Rautalammin reitin suuresta virtaamasta ja kapeista kohdista.[3][4][9]
Hankavedellä on kartan mukaan 90 saarta [3], joista suurin osa sijaitsee Hankaveden saaristoisessa pääaltaassa. Suurimman saaren Vilosensaaren pinta-ala on kartasta mitattuna yli 95 hehtaaria. Muut saaret ovat huomattavasti tätä pienempiä. Pääaltaan suurimpia saaria ovat esimerkiksi Etusaari, Vanhapellon Etusaari, Hoikkasaari, Oiniemen Etusaari, Malinen, Lukkarinen, Rajasaari, Sakkosaari, Lehtosaari, Porinsaari, Reetansaari ja Vasikkasaari. Nippurinniemen saareen on vuoden 1997 jälkeen rakennettu tie [10]. Eteläisellä lahdella sijaitsee Mustasaari. Toholahdella on Kohosaari, joka on pohjoispuolelta lähes maatunut mantereeseen kiinni ja jonne tulee kaksi tietä [11]. Rautalammessa on vielä viisi saarta.[3]
Hankaveden tilavuudeksi on määritetty 128,04 miljoonaa kuutiometriä eli 0,128 kuutiokilometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 7,0 metriä. Hankaveden pääaltaan järvenpohja on melko epätasainen, mikä näkyy syvänteiden ja saarten vuorotteluna [10]. Vilosensaaren eteläpuolisella Vilosenselällä sijaitsee pienialainen syvänne, jonka syvyydeksi on merkitty 49 metriä syvää. Tämä on koko järven syvin kohta. Saaren länsipuolella on 28-metrinen, luoteispuolella 23-metrinen ja pohjoispuolella 24-metrinen pienialainen syvänne. Myös Hankalahden suulla on yli 20 metriä syviä kohtia. Pitkälahden suurin syvyys on 24 metriä ja Toholahden 19 metriä, mutta Rautalampi on vain noin kuusi metriä syvä [12]. Etelään työntyvä ja Myhinkoskelle ulottuva pitkä lahti on sen sijaan muodostunut kallioruhjeeseen muodostuneeseen syvännejaksoon. Siellä on Mustasaaresta etelään yli 20 metriä syvää ja paikalliset syvänteet voivat ulottua yli 25 metrin ja jopa yli 30 metrin syvyyteen [13].[4]
Hankaveden rantaviivan pituus on 148,7 kilometriä. Sen pääosin metsäinen rannikko on jyrkkäpiirteistä ja veteen laskeutuu erinäisiä jyrkänteitä. Rannan läheisyydessä sijaitsee korkeitakin mäkiä. Niitä ovat esimerkiksi Myhinkoskella sijaitsevat Kulopalonvuori, Tervavuori, Hanhilahtea vastapäätä olevat Sirkkavuoret, sekä Tallinniemen ja Tallinvirran mäkialue. Alavampaa on pääaltaan pohjoisrannikolla ja Rautalammen rannikoilla. Viljeltyjä rantoja esiintyy Konnekoskella ja pääaltaan länsirannoilla, pohjoisrannoilla, Hanhiniemellä ja Pitkälahdella. Muualla niitä on Hanhilahdella, Äijävedellä ja Rautalammen ympäristössä. Rautalammin kirkonkylästä sijaitsee Äijäveden rannoilla Pappilanpelto, Mattilanpelto, Latsinmäki, ja Lassilanranta. Toholahdella sijaitsee vielä Toholahden asuinalue. Rautalammen pohjoispuolella levittäytyy laajalle Pukkiharjun ja Hankaveden pääaltaan luusuan ympäristössä Konnekosken haja-asutusalue. Järven rannikolle pääsee kirkonkylän läpi kulkevalta kantatieltä 69, josta haarautuu Konnekosken kautta kulkevaksi yhdystieksi 16089, ja Toholahdella etelään johtavaksi yhdystieksi 5300. Yhdystiet johtavat järven länsi- ja itärannikoille. Myhinkoskelle johtaa kylätie vain järven itäpuolelta. Vuonna 1988 laskettiin Hankaveden rannoilla sijaitsevan 156 loma-asuntoa [6].[3][4][11]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konnekosken vedenkorkeuksia on rekisteröity vuodesta 1910 asti. Keskikorkeus on kartoissa noin 96,1 metriä mpy.[3] Mitattujen korkeusarvojen keskiylikorkeus (MHW) 96,27 metriä ja keskialikorkeus (MNW) on 95,54 metriä (vuosilta 1910–2022).[14] Vesi on ollut korkeimmillaan (HW) 10.6.1988, jolloin vedenpinta oli 96,89 metriä, ja se on ollut alimmillaan (NW) 24.3.1942, jolloin vesi on ollut 95,08 metriä mpy. Konnekosken virtaamatietoja on rekisteröity vuodesta 1961 alkaen. Kosken keskivirtaama on 47 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, vuosina 1994–2010). Sen keskialivirtaama (MHQ) on ollut 80 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 27 m³/s ([6], vuosina 1931–1975). Myhinkoskessa on keskivirtaamaksi ilmoitettu 2,5 m³/s.[7]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankavesi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Hankaveden alueeseen (14.712) järvi kuuluu. Järvi on osa Rautalammin reittiä ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 5 125,55 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,32 % [5]. Reitin virtaamat ovat suuria, mutta myös järven lähialueilta tulee siihen lisää vettä.[3][15]
Pääaltaaseen laskee pohjoisesta Korolampi (4 ha) omaa laskuojaansa pitkin. Itärantaan laskevat yhteistä ojaa myöten Haapalampi (1 ha) ja Tervalampi (1 ha), etelämpänä laskee Hankalahteen Hankalammen (4 ha) lisäksi Pieni Paskolampi ja eräs nimetön lampi. Myhinkoskelle johtavaan lahteen laskee enemmän vesistöjä. Hanhilahden pohjukkaan laskee Mustalampi (2 ha) pohjoisesta ja Etelälampi (4 ha) ja Laatokka etelästä päin. Hanhilahden Halelahteen tulee etelästä päin pitkä puro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Halmelampi, Paskolampi, Heinälampi (1 ha), Särkilampi (2 ha), Olkilampi (5 ha) ja ylimpänä Ahvenlampi (2 ha). Hanhilahden suuhun laskee vielä pieni Mustalampi. Pitkän lahden itärantaan laskee korkeiden mäkien välistä ensin Pärsnälampi (1 ha), ja sitten Kylmäpuron valuma-alueelta pieni Niinilampi (1 ha). Lahden pohjukkaan laskee Myhinjärvestä alkava Myhinkoski. Se on Myhinkosken reitin alin koski.[3][15]
Tallinvirtaan laskevat Hoikankylän suunnalta tulevat yhteistä laskuojaa myöten Leväsenlampi (3 ha), Kolmisoppi (11 ha), Venäjänlampi (8 ha), Hoikanlampi (14 ha), Niinilampi (1 ha), Pyöreä Vuorijärvi (4 ha), Vuorijärvi (32 ha) ja ylimpänä Soikea Vuorijärvi (1 ha). Toholahteen laskee Heikinjärvenpuro, joka kokoaa kaakossa sijaitsevia vesistöjä: Ahvenlampi (3 ha), Heikinjärvi (1 ha), sitten Huosiaisenpurossa Piippulampi, Umpilampi, Huosiainen (2 ha, pohjoinen), Huosiainen (1 ha, läntinen) ja itäinen Huosiainen, Mäkrälampi (6 ha), Iso-Mustikainen (3 ha), Linjalampi (1 ha), edellisten lisäksi Lahnasenpurosta Kirppulampi ja Lahnanen (1 ha). Toholahteen, Kotasaaren suojaan, laskee myös Huuhtlamminpuro, jonka valuma-alueelta löytyvät Huuhtlampi (11 ha), Tervalampi (1 ha)ja Hepolampi. Äijäveteen laskee vain järvettömiä ojia, mutta Liimattalansalmen suuhun tulee lännestä virtaava Savijärven (15 ha) laskuoja. Sen valuma-alueelta löytyvät myös Noukkalampi (2 ha), Personlampi, suurempi Syväjärvi (58 ha) ja Tervalampi (1 ha). Rautalammen lahteen laskevat pieni oja Mustikaisesta (14 ha), johon laskee vuorostaan Kilpilampi (8 ha) ja Matolampi (1 ha). Seuraavat luetaan mukaan Rautalammen valuma-alueeseen, vaikka niillä ei olekaan laskuojaa: Turkkilampi, Pirttilampi (16 ha) ja Tuiskulampi (2 ha). Äijäveteen tuleva Kattilavirta on pääreittiin kuuluvan Lonkarin (122 ha) virtaisia lasku-uoma.[3][15]
Hankaveden vedenpinnan korkeus on 96,1 metriä mpy, joten Konnekoskeen muodostuu 0,7 metrin pudotus Konneveteen mennessä. Konnekosken kulmakunta sijaitsee Koskensaaressa. Tämä viittaisi siihen, että saaren pohjoispuolella on Vasikkalahdesta alkava toinen mutta pienempi Karikoski [1][2]. Hankavesi olisi tämän mukaan bifurkaatiojärvi. Lasku-uomia on voinut olla enemmänkin [3]
Virkistystoimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautalammin ympärisoutu on noin 70 kilometrin pituinen ympyräreitti, joka soveltuu erinomaisesti melontaan. Reitin varrella on rantautumispaikkoja sekä useita matkailuyrityksiä yöpymisten ja ruokailujen järjestämiseen. Reitti kulkee Rautalammin keskustasta Konnekoskelle ja Konnevedelle, Kiesimän ja Kerkonkosken itsepalvelukanavien kautta Niinivedelle, josta Miekkaveden ja Koskeloveden kautta takaisin Rautalammille. Hankaveden eteläosan rannassa on melojille laavu ja retkisatama.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnonhistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankaveden lähiympäristö jäi viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön sulaessa Itämeren vedenpinnan alle. Siellä se pysyi tuhansia vuosia kunnes se maankohoamisen seurauksena nousi vedenpinnalle. Itse järveä ei tuolloin vielä muodostunut, sillä sen katsotaan kuroutuneen erilleen Muinais-Päijänteestä noin 4800 eaa. jälkeen. Ennen sitä muodostivat Muinais-Päijänne ja Muinais-Saimaa lyhyen aikaa Sisä-Suomen suurjärven, joka peitti suuren osan lähiseudusta veden alle. Kun Heinolanharju puhkesi ja Muinais-Päijänteen vedenpinta laski muodosti Muinais-Saimaa oman järven, joka laski siihen Rautalammin reittiä myöten. Muinais-Saimaa laski vuolaana reittinä Hankavedenkin läpi noin 7000–4800 eaa. Myöhemmin Muinais-Saimaan vedet alkoivat virrata kohti lounaista ja etelää Suomenlahteen ja lopulta kohti kaakkoa Laatokkaan. Hankaveden vedenpinta on säilyttänyt vedenpintansa korkeuden kuroutumisestaan asti muutaman metrin haarukassa.[1]
Lähihistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven eteläosassa veteen putoavassa kallioseinämässä on Toussunlinnan kalliomaalaus noin puolentoista metrin korkeudella vedenpinnasta. Vaikka kalliomaalauksen ikä on määrittelemättä, ovat tämän kaltaiset kohteet tuhansia vuosia vanhoja.[16][17][18][19] Tallinniemen eteläkärjessä on aikoinaan, paikallisten tarinoiden mukaan, sijainnut Rautalammin ensimmäinen kirkko, josta muistuttaa 1950-luvulla pystytetty muistokivi [20]. Vuoden 1973 Konnekosken peruskartassa on pääaltaassa ainoa viljelty saari Vilosensaari, jossa samanniminen maatila viljelee saaren kaakkoispäätä. Pääaltaan rannikoilla viljellään lounaisia, läntisiä, luoteisia, pohjoisia, ja kaakkoisia rannikoseutuja epäyhtenäisellä tavalla. Vuosien 1988 ja 1997 kartoissa viljelyalat pienenevät, mutta eivät kuitenkaan lopu kokonaan muualla kuin Vilosensaarella.[10][21][22] Myhinkosken suunnalla Mustasaaren eteläpuolella on vuoden 1973 Myhinpään peruskartassa muutama rantaan rajoittuva maatila, mutta moni niistä on vuoteen 1988 mennessä lopettanut viljelyn ja metsittänyt peltomaansa. Myhinpäässä sen sijaan on vielä vuoden 1997 kartassa ja vuoden 2023 Karttapaikka-palvelussa vielä peltopalstoja jäljellä.[3][13][23][24] Vuoden 1973 Rautalammin peruskartassa on Toholahden ranta-alueen laajasti viljeltyjä, mutta pohjoisrannan viljelymaat metsittyvät ja sinne leviää kirkonkylältä taajama-asutusta. Toholahden asuinalueen kehittymistä voi seurata vuosien 1988 ja 1998 peruskartoista. Kotasaaren viimeinen peltopalsta metsittyy vuoden 1998 jälkeen. Taajama-alueen pohjoisreuna nousee ensin Pappilanpellolle ja ylittää sitten Liimattalansalmen vuoteen 1998 mennessä.[12][25][26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jussila, Timo: Rautalammen Hankaveden rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2004 (PDF) (inventointiraportti) mikroliitti.fi. 2004. Mikroliitti Oy, Rautalammen kunta.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jussila, Timo: Rautalammen Hankaveden rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, 2004, s. 21, viitattu 23.8.2023
- ↑ a b Vänttinen, Antti: Kesäkulkija kylillä: Konnekoski kuohuu kalaisana, kauniina ja vaarallisena Savon Sanomat. 17.7.2016. Kuopio: Mediakonserni Keskisuomalainen. Viitattu 16.9.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Hankavesi, Rautalampi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Rautalammin reitti – Kansallisvesi. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108, s. 19, 24, 66) Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3 ISSN 0786-9592 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Virtaamatiedot: Pohjois-Savo, Hankavesi (vuosilta 1961–2017), vesi.fi, Viitattu: 19.8.2023
- ↑ Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08662-6, viitattu 26. heinäkuuta 2021), Rautalampi , s. 96–100 (Osa 6: Pohjois-Savo)
- ↑ Hankavesi, Rautalampi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. 3223 09 Konnekoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ a b Hankavesi, Rautalampi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3223 12 Rautalampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1998. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1997. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Vedenpinnan korkudet: Hankavesi (1919–), vesi.fi
- ↑ a b c Hankavesi (14.712.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Toussunlinnan kalliomaalaus (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Toussunlinnan kalliomaalaus visitrautalampi.fi. Rautalammi. Viitattu 23.8.2023.
- ↑ Toussunlinna (Arkistoitu – Internet Archive). Rockart. Viitattu 1.2.2014.
- ↑ Jussila, Timo: Rautalammen Hankaveden rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, 2004, s. 22–24, viitattu 23.8.2023
- ↑ Jussila, Timo: Rautalammen Hankaveden rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, 2004, s. 4–7, viitattu 23.8.2023
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 09 Konnekoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 09 Konnekoski. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 08 Myhinpää. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 12 Rautalampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3223 12 Rautalampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 19.8.2023)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuutti, Markku: Rautalampi, Hankavesi, 22.4.2020, YouTube
- Rautalammin kosket, visitrautalammi.fi
- Rajasaaren kierros (melontavihje), etela-konnevesi.fi
- Paikallisya geologiaa
- Suontienselkä–Paasvesi
- Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
- Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu
- Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
- Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
- Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
- Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
- Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
- Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
- Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
- Uurainen – Nurminen – Ahveninen
- Tarvaalankoski – Saraavesi