Koros
| Koros | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Tervo |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Tallusjärven valuma-alue (14.77) |
| Järveen tulevat joet | Tuppi-Valkeisen puro |
| Järvinumero | 14.773.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 120,5 m [1] |
| Rantaviiva | 11,92 km [2] |
| Pinta-ala | 1,33 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00567 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,25 m [2] |
| Suurin syvyys | 12,1 m [2] |
 Koros |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Koros on järvi Tervon itäosassa Pohjois-Savossa. Sen pinta-ala on 1,3 neliökilometriä. Etäisyys Kuopiosta on 38 kilometriä länsiluoteeseen.[1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koroksen pituus kaakosta luoteeseen on 4,2 kilometriä. Morsianniemi jakaa järven pohjoisosan Lasilahteen ja Pohjoislahteen. Muita lahtia ovat itärannan Tuppilahti sekä länsirannan Levälahti ja Lehtolahti, joiden välissä sijaitsee Nuottiniemi. Järven eteläisin kolkka käsittää lahden, jonka länsipuolella sijaitsee Vääränkoivunniemi. Noin viidesosa Koroksesta on enintään yhden metrin syvyinen. Järven eteläosassa sijaitsee lähes kilometrin mittainen kapea hauta, jonka syvyys on 10–12 metriä. Järven keskiosassa on laajuudeltaan pienempi syvänne. Järven pohjoisosa Morsianniemen läheisyydessä on varsin matalaa.[1][2]
Kartan perusteella Koroksen laajin saari on Morsianniemen kupeessa sijaitseva noin 30-aarinen nimetön saari. Koroksen rannat ovat suurimmaksi osaksi metsämaata. Jyrkintä ranta-alue on järven syvimmän vyöhykkeen kohdalla. Länsirannalla on peltotilkkuja ja luoteessa Morsianniemellä on laajempi peltoalue. Pientaloja on varsin paljon.[1]
Korokseen laskee Tuppi-Valkeisen puro idästä Tuppi-Valkeinen-järveltä (131,8 metriä mpy. Koros laskee länsirannalta alkavaa runsaan kilometrin pituista lasku-uomaa etelään Liesjärveen (107,4 metriä mpy).[1]
Koroksen tilavuus on 5 670 000 kuutiometriä.[2]
Koros (14.773.1.005) kuuluu Liesjärven valuma-alueeseen (14.773), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Kymijoen päävesistössä (14). Toinen jakovaihe on Tallusjärven valuma-alue (14.77) ja ensimmäinen on Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Liesjärven valuma-alueella on 25 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä, joista Liesjärvi on laajin. Seuraavaksi laajimmat ovat Haukijärvi, Koros ja Murtonen.[4]