Iso Uuhijärvi
Iso Uuhijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pohjois-Savo |
Kunnat | Suonenjoki |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Suonenjoen valuma−alue (14.78) |
Tulouomat |
ojat Pienestä Uuhijärvestä, oja Ahvenlammesta |
Laskujoki | joki Heinäveteen [1] |
Järvinumero | 14.782.1.037 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 99,4 m [1] |
Pituus | 2 km [1] |
Leveys | 480 m [1] |
Rantaviiva | 5,30307 km [2] |
Pinta-ala | 49,5511 ha [2] |
Tilavuus | 0,00221259714 km³ [2] |
Keskisyvyys | 4,46529 m [2] |
Suurin syvyys | 16,96 m [2] |
Valuma-alue | 8,4 km² [a][3] |
Saaria | 1 [1] |
Kalmasaari | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Iso Uuhijärvi tai Uuhijärvi [4] on Pohjois-Savossa Suonenjoella Suonteen kulmakunnalla sijaitseva järvi.[1][2]
Nimitys ja väärinkäsitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järviwikissä järven nimi on Uuhijärvi ja Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannassa Iso Uuhijärvi. Kartoissa vierekkäisten järvialtaiden nimet ovat Iso ja Pieni Uuhijärvi ja saattaa olla, että niihin on viitattu yhdessä Uuhijärvenä.[b] Tässä artikkelissa esitellään Iso Uuhijärvi riippumatta siitä, miten vesistöviranomainen on asian tarkoittanut.[1][2][4]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iso Uuhijärvi on 2,0 kilometriä pitkä, 480 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 49,6 hehtaaria. Se sijaitsee lounais-koillis -suuntaisesti Haapajärven ja Suontienselän välissä. Järven länsipuolella sijaitsee Pieni Uuhijärvi, joka on yhteydessä tähän järveen kahden lyhyen uoman tai ojan välityksellä. Järven pohjoisrannat ovat alavia ja loivia. Etelärannoilla on muutama rantaan laskeva mäki, joista suurin on 130 metrin korkeuteen kohoava Seikanvuori [5]. Järvellä on yksi saari Kalmasaari, joka on 90 metriä pitkä, 40 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,26 hehtaaria.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järvessä on Kalmasaaren itäpuolella lähes 700 metrin pituinen yli 10-metrinen syvänne, jossa on Kalmasaaren vieressä sijaitseva 17 metriä syvä kohta. Myös Kalmasaaren lounaispuolella on yli 10-metrinen syvänne. Järven tilavuudeksi on saatu 2,21 miljoonaa kuutiometriä. Järven länsiosassa on vesi alle kolme metriä syvää.[1][2]
Sen rantaviivan pituus on 5,3 kilometriä. Järven rannat ovat pääosin metsämaata, mutta peltomaita ulottuu rantaan asti järven länsiosassa. Siellä sijaitsee myös rantavyöhykkeen kosteikot [6]. Suonteen kulmakunnan asutus sijaitsee järven pohjoispuolella. Rantojen lähistöllä sijaitsee kuusi kiinteästi asuttua tilaa sekä rannoilla vielä seitsemän vapaa-ajan asuntoa. Järven länsipään ohittaa Suonteelta alkava ja järvien välistä kannasta pitkin kulkeva yhdystie 4520, joka johtaa Hietakylän kautta Jäppilään. Suonteella siihen yhtyy lounaasta tuleva ja Savon radan suuntainen yhdystie 16199 ja jatkaa Suonenjoelle yhdystienä 16195. Viimeksi mainitusta haarautuu yhdystie 16198, joka ylittää Heinäveden Heinäsalmen. Siitä haarautuu järven itäpään laskujoen ylittävä yksityistie, joka yhtyy Jäppilän tiehen.[1][2]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Suonenjoen valuma-alueella (14.78), jonka Suontienselän–Paasveden alueeseen (14.782) se kuuluu. Paikkatietoikkunassa on vielä rajattu valuma-alueet Isolle ja Pienelle Uuhijärvelle. Sen mukaan Ison Uuhijärven valuma-alue on noin 8,4 neliökilometriä [a][3]. Valuma-alueella sijaitsee vain kolme järveä, joista yksi on Isoon Uuhijärveen laskeva Ahvenlampi (2 ha). Uuhijärvet muodostaisivat muuten latvavesistön, mutta Pieneen Uuhijärveen virtaa Haapajärvestä vettä lyhyttä ojaa myöten. Näin muodostuu heikko läpivirtaus Pienestä Uuhijärvestä Isoon Uuhijärveen kahta uomaa myöten [7]. Iso Uuhijärvi laskee jokimaista uomaa myöten Suontienselän Heinäveteen, jonka vedenpinta on Uuhijärvien kanssa samalla korkeudella eli 99,4 metriä mpy.[1][2][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suonenjoen alussa sijaitsevia Yläkoskea ja Myllykoskea perattiin 1820-luvulla. Vanhojen asiakirjojen mukaan Suontienselän vedenpintaa laskettiin 1,3 metriä. Kaakkoisrantojen muinaisrannat viittaavat kuitenkin siihen, että toteutunut järvenlasku jäi pienemmäksi.[8] Järvenlasku on samalla vaikuttanut myös Pieneen ja Isoon Uuhijärveen, joiden vedenpinnat ovat edelleen samalla korkeudella Suontienselän kanssa. Tämä voisi selittää pohjoisrannoilla sijaitsevia kosteikot. Samalla jää pohdittavaksi, olivatko Iso ja Pieni Uuhijärvi aikoinaan samaa järveä vai peräti Suontienselän lahtea.
Järven ainoan saaren nimestä kerrotaan, että sinne on vuosien 1808 ja 1809 aikana haudattu venäläisiä sotilaita. Museoviraston tarkastuskäynnillä havaittiin saaressa hautapainanteita ja kylällä on kerrottu haudoista löytyneen pääkalloja.[9] 1900-luvun alussa perusti K.E. Blomberg sahan Pienen Uuhijärven rantaan.[10]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Valuma-alueet on katsottu Paikkatietoikkunasta (klikkaa aluetta), jossa Ison Uuhijärven lähialue on nro 84750 ja Pienen Uuhijärven 87086. Niiden pinta-alat ovat vastaavasti 5,4906 km² ja 2,9735 km².
- ↑ On tulkintakysymys, muodostavatko vierekkäiset järvialtaat Pieni ja Iso Uuhijärvi yhden järven vai kaksi järveä, sillä niiden vedenpinnan korkeudet ovat samat. Vesistöviranomaisen Hertta-tietokannassa on luetteloitu vain Iso Uuhijärvi, jonka tiedot näyttäisivät olevan kartasta mitattuina pinta-alan, rantaviivan ja saariluvun osalta oikeita. Pieni Uuhijärvi puuttuu ja voidaan spekuloida, että Pieni ja Iso Uuhijärvi on voitu katsoa yhdeksi järveksi, mutta tietokantaan on jäänyt Ison Uuhijärven tiedot. Järviwikissä Iso Uuhijärven nimi on Uuhijärvi, ja sieltäkin Pieni Uuhijärvi puuttuu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Iso Uuhijärvi, Suonenjoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b Uuhijärvet, valuma-alueet Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ a b c Uuhijärvi (14.782.1.037) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Iso Uuhijärvi, Suonenjoki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Iso Uuhijärvi, Suonenjoki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.4.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3241 05 Suontee. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.4.2024)
- ↑ Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona, s. 127–129. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 30.3.2024).
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Iso Uuhijärvi Kalmasaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ Ratan varrelta & tien ristiltä suonteenkyla.net. 1999. Suonenjoki: Suonteen seudun kyläyhdistys ry. Viitattu 16.4.2024.