Iso-Ahveninen (Vesanto)
| Iso-Ahveninen | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto, Viitasaari |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Konneveden alue (14.71) |
| Laskuoja | Ahvenisoja Konneveteen |
| Järvinumero | 14.716.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 108,5 m [1] |
| Pituus | 3,4 km [1] |
| Leveys | 1,1 km [1] |
| Rantaviiva | 10,829 km [2] |
| Pinta-ala | 2,00295 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00964171 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,81 m [2] |
| Suurin syvyys | 22 m [2] |
| Valuma-alue | 16,5 km² [3] |
| Saaria | 9 [2] |
| Hännilänsaaret | |
 Iso-Ahveninen |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iso-Ahveninen on Pohjois-Savossa Vesannolla ja Viitasaarella Ahvenisten lähellä sijaitseva järvi. Etäisyys Kuopiosta on 70 kilometriä länteen ja Jyväskylästä 80 kilometriä pohjoiskoilliseen.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iso-Ahveninen on 3,4 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 200 hehtaaria eli 2,0 neliökilometriä. Järvi on sukkulan muotoinen ja luode-kaakko -suuntainen. Sen ympäristö on alavaa maata ilman korkeita mäkiä. Järven luoteispäässä Koivuniemi jakaa rannat kahteen lahteen. Järven saaret sijaitsevat yleensä matalien ja kivikkoisten rantojen yhteydessä sekä matalan luoteisosan päässä. Saaria on yhdeksän, joiden yhteispinta-ala on 1,0 hehtaaria. Kaksi suurinta saarta kutsutaan Hännilänsaariksi. Muut saaret ovat luodon kokoisia. Kaikki saaret ovat autioita. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Noin kolmasosa Iso-Ahvenisesta on enintään kaksi metriä syvä, etenkin järven läntiset ja pohjoiset osat ovat matalia. Järven tilavuudeksi on määritetty 9,64 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,8 metriä. Järven kaakkoispäässä on 1,5 kilometriä pitkä syvännejakso, jossa on järven keskellä 22 metriä syvää [4]. Syvänne jatkuu kaakkoispään Linjalanlahdessa yli kuusimetrisenä. Järven rantaviivan pituus on 10,8 kilometriä. Lounaisrannikolla on runsaasti lähes rantaan uottuvia peltomaita ja vastarannalla on lähinnä metsämaata. Hännilänsaarten takana sijaitsee vielä kaksi peltoaukeaa. Rannan läheisyydessä sijaitsee yli viisi maatilaa ja vajaa 20 vapaa-ajan asuntoa. Järven lounaisrantaa viistää Haaralan ja Ahvenisen välinen seututie 659. Ahvenisen kylä sijaitsee aivan järven eteläpuolella, jossa seututiehen yhtyy Vesannon kirkonkylältä tuleva seututie 551. Suurin osa järvestä jää Vesannon puolelle, mutta Viitasaarelle kuuluu pohjoisesta työntyvä kiilamainen osa järven pohjoisosasta.[2][1][5][6]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iso-Ahveninen sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Ahvenisojan valuma-alueeseen (14.716) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 16,5 neliökilometriä [3], mihin ei kuulu laskupuron valuma-aluetta, joka on 28,91 neliökilometrin suuruinen [7]. Järveen on johdettu useita lyhyitä metsä- tai pelto-ojia. Pirttikorven suunnalla sijaitsevat Lehmilampi (1 ha) ja Peuralampi (1 ha), joiden vedet tulevat yhteistä ojaa myöten järven koillisrantaan. Lyhyt Sammakkopuro toi aiemmin Mertasuon kuivatusvesiä [8], mutta nykyään se tuo enimmäkseen Karjasuon vesiä itäisen rannikon Sammalislahteen. Järven laskuoja alkaa järven etelärannasta. Se virtaa ensin kuivatetun Pieni-Ahvenisen kautta kaakkoon päin, muuttuen Heinjoeksi ennen laskemistaan Konneveden Pohjainveden länsirantaan. Pieni Mäkilampi (2 ha) laskee kuivatetun Suolammen läpi Pieni-Ahvenjärveen eikä kuulu Iso-Ahvenisen lähialueeseen. Järven vedenpinnan korkeus on 108,5 metriä mpy, joten Ahvenispuron pudotus Konneveteen mennessä on 13,1 metriä.[1][9][10]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1973 peruskartassa on Sammakkopuron alajuoksulla ollut peltomaata, joka on metsitetty vuoden 1990 jälkeen. Sen sijaan Linjalanlahden ympäristössä on muutamia peltopalstoja metsitetty vuoden 1973 jälkeen.[8][11][12][13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Iso-Ahveninen, Vesanto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ a b Iso-Ahvenisen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 30.8.2023
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Iso-Ahveninen, Vesanto (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Iso-Ahveninen, Vesanto (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3313 01 Pelleskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
- ↑ Iso-Ahveninen (14.716.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Ahvenisojan valuma-alue (14.716) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.8.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3313 01 Pelleskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 03 Ahveninen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 03 Ahveninen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
