Patovesi
| Patovesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kerkonjoen valuma−alue (14.76) |
| Tulouoma | Kutemaisen laskujoki |
| Lasku-uoma | Ukkolanvirta Sonkariin [1] |
| Järvinumero | 14.762.1.012 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,9 m [1] |
| Pituus | 2,3 km [1] |
| Leveys | 750 m [1] |
| Rantaviiva | 14,373 km [2] |
| Pinta-ala | 1,06231 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00148221745 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,39526 m [2] |
| Suurin syvyys | 7,58 m [2] |
| Saaria | 9 [2] |
| Syväsaari, Patokivi | |
 Patovesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Patovesi on Pohjois-Savossa Vesannolla Sonkarin lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 2,3 kilometriä pitkä, 750 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 106 hehtaaria eli 1,1 neliökilometriä. Järven leveys vaihtelee eri kohdissa sen ollen kapeammillaan 170 metriä leveä. Huomattavin lahti on Syvälahti, joka on nimestään huolimatta matala. Lahti on kuitenkin yli 400 metriä pitkä. Muut lahdet, Savilahti, Levälahti ja Kortelahti, ovat huomaamattomia lahdelmia. Järvi on muodostunut kahden mäen, Syvälahdenkallion ja Savivuoren, väliin. Järven rannat ovat kuitenkin suhteellisen matalia ja loivia. Poikkeavia piirteitä esiintyy tulouoman viereisessä harjumaisessa Jokiniemessä ja lasku-uoman poikittaisessa harjanteessa. Järvellä on yhdeksän 9 saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,59 hehtaaria. Saarista kahdeksan on yli aarin kokoisia. Syväsaari sijaitsee Syvälahden suulla ja Patokivi lienee pienin saari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Syvyyskäyrien perusteella Patovesi on matala järvi. Sillä on yli kolmemetrinen syvännejakso, joka on lähes järven pituinen. Siinä on karttojen mukaan kaksi syvännettä, joissa on 7,8 ja 6,0 metriä vettä. Ympäristökeskuksen mukaan syvimmässä kohdassa on vain 7,6 metriä. Järven tilavuudeksi on saatu 1,48 miljoonaa kuutiometriä, jolloin järven keskisyvyydeksi tulee 1,4 metriä.[1][2][3]
Järven rantaviivan pituus on 14,4 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, jossa on enää kolmessa kohdassa rantaan asti ulottuvia peltomaita. Kiinteää asutusta löytyy kahdeksalta tilalta ja rannoille on rakennettu yhdeksän vapaa-ajan asuntoa. Sonkarin ja Tiitilänkylän välinen yhdystie 16047 ylittää tulouoman Kangasniemen kärjestä. Myös Ukkolanvirran kohdalle on rakennettu silta maatilan käyttöön.[1][2][4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Kerkonjoen valuma-alueella (14.76), jonka Sonkarin alueeseen (14.762) se kuuluu. Järvi muodostaa vesistöalueensa läpivirtausjärven. Vesantojärvi laskee Patoveden pohjoispäähän Kutemaisesta, joka on Vesantojärven lahti. Tulouoma kiertää Joikiniemen kapeaa jokimaista uomaa pitkin. Laskujokena on muutamien metrien pituinen Ukkolanvirta, joka laskee Sonkariin. Järven vedenpinnan korkeus on 100,9 metriä mpy. eli Patoveden vedenpinta on lähes samalla tasolla kuin Sonkarilla.[1][2][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Patovesi, Vesanto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Patovesi, Vesanto (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Patovesi, Vesanto (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Patovesi (14.762.1.012) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2025.