Leppäveden–Kynsiveden alue
| Leppäveden–Kynsiveden alue (1. jakovaihe: 14.3) |
|
|---|---|
 Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi, Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) |
| Vesistöjako |
Leppäveden alue (14.31), Saraaveden alue (14.32), Vatianjärven alue (14.33), Niiniveden valuma-alue (14.34), Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35), Liesveden alue (14.36), Kuuhankaveden valuma−alue (14.37), Niemisjärven valuma-alue (14.38), Lievestuoreenjärven v−alue (14.39) |
| Laskujoki | Kymijoki |
| Vesistön pääreitti | Kymijoen alue ←Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue |
| Laskupaikka | Vaajanvirta, Vaajakoski [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 17 683,85 km² [2] |
| Järvisyys | 16,68 % [2] |
| Jakovaiheen alue | 2 531,19 km² [2] |
| Alueen pituus | 90 km [3] |
| Alueen leveys | 70 km [3] |
| Pääuoma | yli 530 km [a] |
| Keskiylivirtaama | 281 m³/s (MHQ) (1941–1970 [4]) |
| Keskivirtaama | 142 m³/s (MQ) (1941–1970 [4]) |
| Keskialivirtaama | 44 m³/s (MNQ) (1941–1970 [4]) |
 Vaajakoski on valjastettu vesivoiman käyttöön |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Leppäveden–Kynsiveden alue (vesistöaluetunnus 14.3) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, joka muodostuu Leppävedestä, Saraavedestä, Vatianjärvestä, Niinivedestä ja Kynsivedestä, sekä niihin laskevista lähialueiden vesistöistä. Vesistöalueeseen laskee muualta tulevat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) ja Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Leppäveden–Kynsiveden alueen vedet laskevat Vaajakoskella Vaajanvirrasta Päijänteeseen, joka kuuluu Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Alueella sijaitsee osuus Kymijoen vesistön pääreitistä.[5][2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen pinta-ala on 2 531,19 neliökilometriä ja sen järvisyys on 16,68 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Vaajanvirta ja Vaajakosken vesivoimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 17 683,85 neliökilometriä ja järvisyys 16,98 prosenttia. Vesistöalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, mutta sen lounais- ja itäosat ulottuvat hieman Pohjois-Savon puolelle. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen pohjoisosassa keskellä muita sen vastaavan jakoalueen alueita. Sen eteläpuolella on Suur-Päijänteen alue (14.2) ja sen lounaispuolella on Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Länsipuolella sijaitsee Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), pohjoispuolella on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) ja koillispuolella lyhyesti Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Vesistöalueen kaakkoispuolella sijaitsee enää Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[2][5]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti” tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella ja Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.4) kulkeva reitti. Leppäveden–Kynsiveden alueen osalta reitin kulku on seuraava.[a]
Leppäveden–Kynsiveden alueen reitin pääuoma alkaa Vatianjärven alueelta (14.33), jatkaa Saraaveden alueen (14.32) kautta Leppäveden alueelle (14.31). Tarkemmin kuvailtuna, yläpuolinen osuus tulee Äänekoskelle siitä, mihin se Keiteleeltä jää. Keitele laskee Kuhnamoon kolmea uomaa pitkin, jotka ovat Äänekoski, Paatelan kanava ja Myllykoski. Veden virtaavat etelään päin Aatunselän, sitten Vatianjärveen ja Kuusaankosken kautta Saraaveden Laukaanvirtaan. Saraaveden lounaispäässä vesi putoaa Kuhankosken kanavan luona Leppäveteen. Sieltä se joutuu Jyväskylän Vaajakoskella Vaajanvirran kautta Päijänteeseen. Kymijoen vesistön pääuoman kokonaispituus on yli 530 kilometriä [a], josta Leppäveden–Kynsiveden alueen osuus edellä kuvattua reittiä kartoista mittaamalla on noin 45 kilometriä.[1]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:
- Leppäveden alue (14.31) → Suur-Päijänteen alue (14.2)
- Saraaveden alue (14.32)
- Vatianjärven alue (14.33) ← Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) + Saarijärven reitin valuma-alue (14.6)
- Niiniveden valuma-alue (14.34)
- Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35)
- Liesveden alue (14.36) ← Rautalammin reitin valuma-alue (14.7)
- Kuuhankaveden valuma-alue (14.37)
- Niemisjärven valuma-alue (14.38)
- Lievestuoreenjärven valuma-alue (14.39)
Vesistöalueen rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen päävesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Leppäveden–Kynsiveden alue muodostaa noin 6,8 % koko vesistöalueesta.[2]
Pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Leppäveden–Kynsiveden alueen reitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Pääreitille yhtyy merkittäviä vesimääriä Tarvaalankoskesta, jossa laskee Kynsiveden reitin vedet, Naarakoskesta, jossa laskee Saarijärven reitin vedet, ja Äänekoskesta, jossa laskee pääreitille kuuluvan Viitasaaren reitin veden. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Laukaanvirralta 320 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan ilmoitettu keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| lasku-uoman nimi |
järven kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kymijoen ja Päijänteen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 320 km.[a] | |||||||
| Autiojoki | Leppävesi | 326 | 9 | 24 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Orajoki | Leppävesi | 332 | 17 | 37 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Pienijoki | Leppävesi | 343 | 8 | 10 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Isojoki | Leppävesi | 343 | 5 | 11 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Katinhännänjoki | Leppävesi | 345 | 5 | 10 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Pitkäjoki | Leppävesi | 345 | 26 | 146 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Raatojoki | Leppävesi | 347 | 6 | 14 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| oja Vennalammesta | Leppävesi | 347 | 8 | 20 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Myllypuro | Leppävesi | 330 | 7 | 13 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Pyhtäänjoki | Leppävesi | 329 | 8 | 21 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Vihtajoki | Leppävesi | 331 | 8 | 15 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Kuhanpuro | Leppävesi | 337 | 3 | 18 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Neidonsalmi | Saraavesi | 349 | 5 | 11 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Hirvijoki | Saraavesi | 348 | 4 | 5 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Tarvaalankoski (Rautalammin reitti) | Saraavesi | 349 | 57 | 7 312 | 3,3,6,–,[6],2 | ||
| oja Vuorjärvestä | Saraavesi | 345 | 5 | 11 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| oja Asemalammesta | Saraavesi | 349 | 3 | 11 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Peurunkajoki | Vatianjärvi | 350 | 12 | 67 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Peuranjoki | Vatianjärvi | 351 | 6 | 28 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Suppaanpuro | Vatianjärvi | 353 | 3 | 4 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Sikapuro | Vatianjärvi | 353 | 7 | 11 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Rajajoki | Vatianjärvi | 356 | 5 | 10 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Äänekoski (Viitasaaren reitti) | Kuhnamo | 366 | 43 | 6 265 | 3,3,6,–,[7],2 | ||
| Salakkajoki | Kuhnamo | 366 | 29 | 158 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Naarakoski (Saarijärven reitti) | Kuhnamo | 373 | 26 | 3 120 | 3,3,6,–,[8],2 | ||
| oja Palavalammesta | Kuhnamo | 375 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Haarapuro | Kuhnamo | 375 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Valuma-alueen latvoilla on Äänekosken yläpuolista pääuomaa vielä 165 kilometriä jäljellä.[a] | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [1], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [9], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kymijoen vesistöalueen pääuoman reittiosuuteen kuuluvia järviä ovat yläjuoksulta lukien Kuhnamo, Aatunselkä, Vatianjärvi, Saraavesi ja Leppävesi. Kuusveden–Kynsiveden alueelta (14.35) löytyviä suuria järviä ovat esimerkiksi Kuusvesi, Kynsivesi ja Uurainen, Niiniveden valuma-alueelta (14.34) Niinivesi, Kuuhankaveden valuma-alueelta (14.37) Kuuhankavesi ja Armisvesi, Niemisjärven valuma-alueelta (14.38) Niemisjärvi, ja vielä Lievestuoreenjärven valuma-alueelta (14.39) Lievestuoreenjärvi.[1][5]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hyvärinen, Veli & Gürer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. (Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Vaajakosken voimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. (Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.5.2023).
- ↑ a b c d Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 115–116 (Simunankosken virtaama-arvoja vuosilta 1911–1970), viitattu 14.5.2023
- ↑ Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 103–104 (Naarakosken virtaama-arvoja vuosilta 1934–1970), viitattu 14.5.2023
- ↑ Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 108 (Äänekosken virtaama-arvoja vuosilta 1936–1970), viitattu 14.5.2023
- ↑ Leppäveden–Kynsiveden alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 14.5.2023