Toholahti
| Toholahti | |
|---|---|
  Toholahti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Suomi |
| Maakunta | Pohjois-Savo |
| Kunta | Rautalampi |
| Postinumero | 77700 |
Toholahti on kylä Rautalammilla, joka sijaitsee kirkonkylän itäpuolella samannimisen Hankaveden lahden rannalla sekä Suonenjoen rajalla. Kantatiehen 69 kuuluva Hankaveden ylittävä silta yhdistää Toholahden kirkonkylään.[1]
Lahden pohjoispuolella on hieman tiheämpää asutusta sekä teollisuutta.[1] Myös Karjalan kartano sijaitsee Toholahdessa.[2]
Toholahti kuului Suonenjokeen ennen vuoden 1900 heinäkuuta, jolloin suurin osa kylän taloista siirrettiin Rautalampiin.[3] Osa virallisesta kylästä sijaitsee Suonenjoen alueella[4][5].
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toholahden nimi viittaa todennäköisesti virtaavaan, "tohisevaan" veteen, mahdollisesti Ahvenlammesta lahteen laskevaan puroon, jolla on 22 metriä pudotusta. Toho-alkuisia nimiä esiintyy myös muualla Suomessa koskien niminä. Nimi on myös yhdistetty veneen keulan ja perän sisäpuolta tarkoittavaan sanaan tohko (gen. tohon), tällöin nimi olisi alun perin ollut Tohonlahti.[6]
Ympäristö ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankaveden lisäksi Toholahden rekisterikylän alueella sijaitsee muutama pienempi järvi tai lampi, kuten Kaijärvi ja Hoikka sekä etelämpänä Kolmisoppi ja Venäjänlampi. Myös pieni osa Koskelovedestä on kuulunut kylälle.[4]
Puulajipuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toholahden puulajipuisto perustettiin vuonna 1985 entisen vanhainkodin alueelle, kun tämä lakkautettiin ja sen pellot jäivät viljelemättömiksi. Puistossa on 43 eri puulajia; kaikkia alueella menestyviä kotimaisia lajeja sekä joitain ulkomaisia lajeja. Vuonna 1986 puistoon istutettiin Rautalammin 425-vuotisjuhlan kunniaksi 425 rauduskoivua. Puistoa on täydennetty vielä vuosina 2002 ja 2021.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautalammin reitti on ollut vanhaa hämäläisten ja savolaisten erämaiden raja-aluetta. Nykyisen Rautalammin alue on ollut pääosin hämäläisten erämaata, mutta myöhemmän Toholahden kylän alue on kuulunut savolaisille.[8] Ensimmäinen uudisasukas Toholahdessa oli vuonna 1562 mainittu Paavo Vepsäläinen, jonka jälkeen seuraavien vuosikymmenten aikana kylään perustettiin kaksi muuta taloa. Toholahden, Hankamäen ja Ihalaiskylän asuttamisen jälkeen vanhoja rajoja siirrettiin; Toholahden kohdalla suoraan Tallinvirrasta Koskelovedelle kulkenutta rajaa siirrettiin lännemmäksi.[9] Vuonna 1664 talojen isäntinä olivat Tuomas Kaupinpoika Vepsäläinen, Tuomas Sihvonpoika Toivanen ja Heikki Eskonpoika Hämäläinen.[10]
Isonjaon aikana Toholahteen ei perustettu uudistiloja eikä tiloja siirretty kauemmaksi toisistaan, vaan talomäärä kasvoi kantatalojen jakautuessa. Kaikki kantatalot olivat jakautuneet, muodostaen tiheän kylän.[11] Osa uusista tiloista oli perustettu kantatalojen torppina.[10]
Vuonna 1779 Pieksämäen pitäjään kuulunut Toholahti liitettiin tuona vuonna perustettuun Suonenjoen kappeliseurakuntaan. Toholahden ja Hankamäen asukkaat pyysivät siirtoa Rautalammin seurakuntaan vuonna 1788 ja toisen kerran vuonna 1798, mutta kylät pysyivät vielä Pieksämäen ja siihen kuuluvan Suonenjoen kappelin osina.[12]
Vuoden 1775 hallintouudistuksen jälkeen sisämaahan alkoi syntyä uusia markkinapaikkoja. Seudun merkittävin kauppapaikka oli Kuopio, mutta Rautalammin asukkaat suuntautuivat kuitenkin Pieksämäen ja Jyväskylän markkinoille. 1810-luvulla Pieksämäen kirkonkylän syysmarkkinoita suunniteltiin siirrettäväksi Rautalammin kirkonkylään, jonne kulkeminen vesireittejä pitkin silloisesta Vaasan läänistä oli helpompaa kuin Pieksämäen kirkonkylään kulkeminen. Vuonna 1821 markkinapaikaksi valittiin kuitenkin Toholahti, jotta markkinat pysyisivät saman pitäjän alueella. Markkinat lopetettiin virallisesti vuonna 1836, mutta epävirallinen toiminta jatkui vielä tämän jälkeen.[13]
Vuonna 1892 Toholahden sekä Hankamäen ja Jauhomäen talolliset pyysivät jälleen siirtoa Suonenjoesta Rautalampiin. Ihalaiskylä oli siirretty Suonenjoesta jo aikaisemmin. Senaatin päätöksellä vuonna 1898 koko Hankamäki sekä suurin osa Toholahden taloista siirrettiin Rautalampiin, hallinnollinen siirto toteutui vuoden 1900 heinäkuussa ja seurakunnallinen siirto muutaman vuoden päästä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Saloheimo, Veijo: Rautalammin historia. Pieksämäki: Rautalammin kunta, Rautalammin seurakunta, 1959.
- Kukkonen; Jukka (toim.) & kirjatoimikunta: Rautalammin kirja. Hämeenlinna: Rautalammin kunta, 1986. ISBN 951-99714-2-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Toholahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.4.2024.
- ↑ Kukkonen et al., s. 52.
- ↑ a b Saloheimo 1959, s. 382-383.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3223 12 Rautalampi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 7.5.2024)
- ↑ Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Sirkka Paikkala (SP): Toholahti (s.459) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 19.4.2024.
- ↑ Toholahden puulajipuisto - Luontokohteet - Rautalampi.fi rautalampi.fi. Rautalammin kunta. Viitattu 19.4.2024.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 16.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 33.
- ↑ a b Kukkonen et al., 1986: Saloheimo, Veijo: "Rautalammin asutushistoriaa vanhan pitäjänkartan valossa", s. 164.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 131 + 139.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 206.
- ↑ Saloheimo 1959, s. 243-245.
