Sonkari
| Sonkari | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto, Rautalampi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kerkonjoen valuma-alue (14.76) |
| Tulouomia |
Ukkolanvirta Patovedestä, Vihtajoki Vihtajärvestä, Vehkapuro Suolammesta, Soimapuro Soimalammesta, Ollanpuro |
| Laskujoki | Riitunvirta Kiesimään |
| Järvinumero | 14.762.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,9 m [1] |
| Pituus | 13,1 km [1] |
| Leveys | 6,3 km [1] |
| Rantaviiva | 73,7404 km [2] |
| Pinta-ala | 25,2463 km² [2] |
| Tilavuus | 0,14152111164 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,60562 m [2] |
| Suurin syvyys | 35,83 m [2] |
| Valuma-alue | 210,02 km² [3] |
| Keskivirtaama | 1,9 m³/s (MQ) [4] |
| Veden viipymä | 2,4 a [a] |
| Saaria | 47 [2] |
| Elosaari, Lapinsaari, Kalasaari, Palvasaari, Kaijansaari | |
 Sonkari |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sonkari, tai myös Sonkari–Riitunlampi, on Pohjois-Savossa Vesannolla ja Rautalammilla Sonkarin lähellä sijaitseva järvi.[2][5][1]
Etymologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samalla tavalla kuin Kiesimänkin tapauksessa, nojaa Sonkarin etymologinen selitys alueen saamelaisasutukseen 1600-luvulle asti, jolloin seudulla alkoi asteittainen savolaistuminen. Paikannimistöön jäi runsaasti saamenkielistä sanastoa ja paikannimistöä. Sonkari merkitys tulisi tämän selityksen mukaan saamenkielesestä, joko sanasta sonke, mikä tarkoittaisi nurkkaa ja kulmausta, tai suonkeri, joka tarkoittaisi kalan- tai verkonkuivatustelinettä.[6]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sonkari on 13,1 kilometriä pitkä, 6,3 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2 525 hehtaaria eli 25,2 neliökilometriä. Se sijaitsee Pohjois-Konneveden ja Niiniveden välisellä leveällä kannaksella. Sen erottaa Konnevedestä ja Kiesimästä 12 kilometriä pitkä ja 1–4 kilometriä leveä korkea kannas. Kannaksen korkein vuori on Pakkulamäki, joka kohoaa 190 metrin korkeuteen mpy. eli 90 metrin korkeuteen Sonkarista. Muita kannaksen vuoria ovat Rietunmäki ja Murtovuori. Niiniveden suunnalla on 1,5 kilometriä leveä ja pituudeltaan lyhyt kannas, joka kohoaa selännemäisesti 130 metrin korkeuteen mpy. Järven eteläosassa sijaitsee Viitaniemi, jolla kohoaa Viitavuori 137 metrin korkeuteen. Viitaniemi ja siitä länteen työntyvä Tiasniemi sulkevat niiden eteläpuolelle Riitunlammen, joka on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä lahti. Lahdensuussa on Sonkarinsalmi, joka on alle kolme metriä syvä. Viitaniemen itäpuolella sijaitsee 1,2 kilometriä pitkä Palvalahti. Sonkarissa on luode-kaakko -suuntaisia piirteitä, kuten pohjoisrannikon Siikaniemi, Koivuniemi ja Elosaari, sekä lahtia, kuten 3,5 kilometriä pitkä Pohjainlahti, eli Sonkarinlahti, sekä Siikalahti ja Koivulahti. Eloaaren pohjoispäässä sijaitsee Ukkolansalmi ja eteläpäässä Elosalmi, ja sen taakse jää Viitoinselkä.[2][1][7]
Siinä on 47 saarta, joiden pinta-ala on 59,15 hehtaaria eli noin 2,3 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista viisi on yli hehtaarin suuruisia [2]. Ne ovat Elosaari (27,5 ha), Lapinsaari (12,7 ha), Kalasaari (5,7 ha [b]), Palvasaari (5,1 ha) ja Kaijansaari (3,4 ha) [c]. Näiden lisäksi 40 saaren pinta-alat ovat yli aarin ja kahden pinta-alat ovat alle aarin suuruisia. Muita saaria ovat luoteesta päin lueteltuna Verkkosaari, Pyöreäsaari, Kalliosaari, Kaijanluoto ja Kaijansaari, Tirrinsaari, Selkäluoto, Kalasaari, Patukkasaari, Pajukivi ja Sääksensaari. Elosaaren ympäristössä ovat Lammassaari, Koirasaari, Salmensuuluoto, Väliluoto ja Makkaraluoto, sekä Viitoinselällä Heinäsaari, Sikosaari, Kuikkasaari ja Kalmasaari. Riitunlammen luusuassa sijaitsevat Louhisaari, Heinäsaari ja Saukkosaari.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 141,52 miljoonaa kuutiometriä eli 0,14152 kuutiokilometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 5,6 metriä. Syvin kohta on 35,8 metriä syvää, ja se löytyy Harjunniemen pohjoispuolella Hirsikaarren edustalla noin 140 metriä rannasta sijaitsevasta syvänteestä [8]. Järven länsirantoja seuraa tämän syvänteen omaava yli 10-metrinen syvännejakso lähes katkeamatta Pohjainlahdelta Viitaniemelle. Muita yli 10-metrisiä painaumia esiintyy muualla satunnasisesti.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 73,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 14,2 kilometriä. Sen rannat ovat lähes pelkästään metsämaata lukuun ottamatta Viitoinselällä, Palvaniemessä ja Riitunlammella, joissa esiintyy rantaan asti ulottuvia pieniä peltomaita. Järvenrantojen lähellä ei sijaitse taajamia vaan järven ympäristö on haja-asutusaluetta. Asutusta esiintyy taajemmin Sonkarin, Vihtajärven ja Palvalahden kulmakunnilla. Rantojen vaikutuspiiristä löytyy yli kymmenen kiinteästi asutettua tilaa sekä yli 100 rannoille rakennettua vapaa-ajan asuntoa. Pohjainlahden pohjukassa sijaitsee Sompalan kurssikeskus [9]. Riitunvirran ylittää Kerkonkoskelta Kiesimään kulkeva yhdystie 16087, joka jatkaa etäämpänä järvestä Vesannon kirkonkylälle. Siitä haarautuu Sonkariin Pohjainlahden pohjoisrantoja seuraava yhdystie 16047, joka jatkaa Tiitilänkylälle. Siellä se yhtyy seututielle 545, jota pitkin voi palata Vihtajärven kautta Kerkonkoskelle. Matkalla seututielle yhtyy Ukkolanvirran ylittävä kylätie. Rautalammin ja Vesannon välinen kuntaraja kulkee järvenselän yli. Rautalammin puolelle jää järven eteläosat, Riitunlampi sekä osia Joensuulahdesta, Konttarinlahdesta ja Hanhilahti.[2][1][10]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2013 oli järven ekologinen tila erinomainen.[11] Ranta-alueilla on vain pari luonnonsuojelualuetta. Kierälammen ja Sonkarin välissä Lammintaipaleella on pieni suojelualue, Pakkulanmäen pohjoispuolella on rauhoitettu puronvarsialue ja Pohjainlahden pohjoisrannalla on vastaava alue Kiviniemen kohdalla. Matalan Koivulahden rannassa on lintutorni [12].[1]
Säännöstely ja laivaväylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiesimästä on vesireittiyhteys Konneveden ja Niiniveden välillä Kiesimän kanavan, Kiesimän ja Kerkonkosken kanavan kautta. Kiesimän veden korkeutta säännöstellään, jotta ennen mainitulla vesireitillä voida liikennöidä 2,4 metrin syväyksellä. Kiesimältä on viitoitettu pienveneväylä Riitunvirran kautta Sonkarille ja Vesantojärvelle. Nämä vesireitit on rakennettu 1,0 metrin syväykselle. Veneväylä tulee Sonkarille ensin Kiesimästä Riitunvirran kanavasta Riitunlammelle ja Sonkarinsalmen jälkeen se jakautuu kahdeksi veneväyläksi. Luoteinen väylä päättyy Pohjainlahden pohjukkaan ja koillinen väylä siirtyy Viitoinselällä Vesantojärvelle johtavalle reitille. Väylät on kytketty toisiinsa poikittaisella väylällä, joka alkaa idässä Kalasaaren kohdalta.[1][13]
Kiesimän säännöstelyn tavoitteellinen vedenpinnankorkeus on 100,95–101,00 metriä mpy. (+N60).Sen säännöstely vaikuttaa suoraan Sonkarin vedenpinnan korkeuteen, joten säännöstelyluvassa mainitaan Kiesimän lisäksi Sonkari ja Vesantojärvi. Kiesimälle määrätyt säännöstelyehdot koskevat myös Sonkaria, jonka vedenpinnan korkeus on lähes sama muutaman senttimetrin erolla. Ennen runsaslumisen talven kevättulvaa tulee vedenpinta laskea lupaehtojen mukaisesti tasoon 100,75 metriä ja vähälumisen talven jälkeen tasoon 100,85 metriä mpy. Jos vedenpinta uhkaa nousta yli tason 101,25 metriä, voidaan juoksutusta tehostaa avaamalla myös Kerkonkosken kanavan laivasulut. Erillisen kalatien juoksutuksen virtaama tulee pysyä 0,2 kuutiometrissä sekunnissa paitsi silloin, kun vesiliikenteelle soveltuva alin taso 100,68 metriä tulee vastaan. Nykyinen säännöstelyehto on ollut voimassa vuodesta 2008 ja se jatkuu vuoteen 2028 asti.[14]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Kerkonjoen valuma-alueella (14.76), jonka Sonkarin alueeseen (14.762) järvi kuuluu. Sonkarin alue saa vetensä Vesantojärven alueelta (14.763) Patoveden (106 ha) kautta ja se laskee vedet edelleen Kiesimän alueeseen (14.761). Sonkarin alueella on vielä 11 muuta, vähintään noin hehtaarin kokoista, järveä tai lampea. Joensuunlahteen laskevan lyhyen Vihtajoen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Vihtajärvi (10 ha), Ahvenlampi (2 ha) ja Väärälampi (5 ha). Näiden lähistöllä on Mujulampi (2 ha), joka laskee Mujulahteen. Pohjainlahteen tulevan oja valuma-alueella sijaitsevat Iso Kolmisoppinen (19 ha) ja Pieni Kolmisoppinen(2 ha), Vehkapuron lähdelampi on Suolampi (2 ha), Soimapuron keskijuoksulla sijaitsee Soimalampi (1 ha) ja Koivuniemessä sijaitsee yksinäinen Koivulampi (6 ha). Järven länsirantaan laskee nykyään lähes umpeen kasvanut Kierälampi (1 ha).[1][5]
Järven vedenpinnan korkeus on 100,9 metriä mpy. Riitunvirran virtaama on noin 1,9 kuutiometriä sekunnissa[4], jolloin Sonkarin laskennallinen viipymä on noin 2,4 vuotta.[a][1]
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Veden teoreettinen viipymä on laskettu keskivirtaamalla 1,9 m³/s käyttäen Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannasta saatua vesitilavuuden arvoa.
- ↑ Kalasaaren pinta-ala ei löytynyt samasta lähteestä kuin muilla suurilla saarilla. Sen pinta-ala on mitattu Karttapaikan verkkopalvelussa pinta-alan mittaustyökalulla.
- ↑ Saarien pinta-alat on katsottu ruotsinkielisestä Wikipediasta saaren artikkeleista, joissa on mainittu lähde. Saaret saa näkyviin sv:Sonkarin artikkelista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Sonkari, Vesanto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s. 18–24. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108) Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3 ISSN 0786-9592 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Sonkari (14.762.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Ainiala, Terhi & Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Names in Focus: An Introduction to Finnish Onomastics, s. 98. (Studia Fennica Linguistica, nide 5) Helsinki: Helsingin yliopisto / Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 9789522227485 linkki: Google-books (viitattu 24.4.2024). (englanniksi)
- ↑ Sonkari, Vesanto (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Sompalan kurssikeskus sompala.fi. Vesanto: Sompala-Seura ry. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Sonkari, Vesanto (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Ympäristön tila 2013: Pohjois-Savo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Tervetuloa Koivulahden lintutornille! lintuyhdistyskuikka.net. 9.4.2020. Vesanto: Lintuyhdistys Kuikka ry. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Päätös nro 150/08/1, Dnro ISY-2008-Y-137 (PDF) kansalaishavainnot.fi. 17.11.2008. Kuopio: Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 20.4.2024.