Hamina

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fredrikshamn)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Haminan kaupunkia. Sanan ”Hamina” muut merkitykset on käsitelty täsmennyssivulla.
Hamina
Fredrikshamn

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°34′11″N, 027°11′53″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kotkan–Haminan seutukunta
Kuntanumero 075
Hallinnollinen keskus Haminan keskustaajama
Perustettu 1653
Kuntaliitokset Vehkalahti (2003)
Pinta-ala ilman merialueita 633,71 km²
157:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 155,15 km²
101:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 609,94 km²
– sisävesi 23,77 km²
– meri 521,44 km²
Väkiluku 19 375
61:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 31,77 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 57,2 %
– yli 64-v. 30,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 91,7 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 8,0 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Ilari Soosalu[6]
Haminan kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7][8][9]
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Kesk.
 • Liik.
 • Vihr.
 • KD
10
8
8
7
6
2
2
www.hamina.fi

Hamina (ruots. Fredrikshamn, alun perin Vehkalahti[10]) on kaupunki Kaakkois-Suomessa ja se kuuluu Kymenlaakson maakuntaan. Se sijaitsee Suomenlahden rannalla, lähellä Kotkan kaupunkia. Haminan kaupungissa asuu noin 19 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 79 000 henkilöä. Asukasluvultaan Hamina on Suomen 61:nneksi suurin kaupunki. Naapurikunnat ovat Kotka, Kouvola, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti.

Vuonna 1653 perustettu Hamina on Kymenlaakson vanhin kaupunki. Haminan keskusta on kaavoitettu harvinaiseen ympyräkaavan muotoon, joka on peräisin 1720-luvulta. Kaupungista käytetäänkin myös nimitystä Ympyräkaupunki keskustan harvinaislaatuisen asemakaavan vuoksi.[11] Samankaltaisia ympyräasemakaavoja on maailmassa vain harvoissa kaupungeissa, joista tunnetuimpia on Palmanova Italiassa. Nykyinen Haminan kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2003, kun aikaisempi Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät. Haminan satama on vuodesta 2011 lähtien ollut osa Hamina-Kotkan satamaa, joka on Suomen suurin yleissatama.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamina kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan, joka jakautuu edelleen rannikon lähellä olevaan Suomenlahden rannikkoseutuun ja sisämaan kaakkoiseen viljelyseutuun. Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä.

Kaupungin alueella virtaavat merkittävimmät joet ovat Summanjoki ja Vehkajoki, jotka virtaavat Salpausselän eteläpuolelta Suomenlahteen. Jokien varsia on raivattu viljelysmaaksi. Pieniä järviä on erityisesti pohjois- ja koillisosassa, muun muassa Kannusjärvi, Piutulanjärvi, Valkjärvi ja Vehkjärvi. Rannikkoseutu on järvetöntä lukuun ottamatta Kirkkojärveä, joka on Suomenlahdesta kuroutunut entinen merenlahti. Kirkkojärven ja sen lasku-uoman Salmenvirran kautta laskee mereen myös Vehkajoki. Haminan keskusta sijaitsee Haminanlahden, Lupinlahden, Kirkkojärven ja Salmenvirran väliin jäävällä niemellä. Lupinlahti, Kirkkojärvi ja Kotkan rajalla sijaitseva Salminlahti ovat merkittäviä lintuvesialueita. Haminan itäosassa sijaitseva Rajasuo on arvokas, lähes luonnontilainen suoalue.

Saarista merkittävimmät ovat Kuorsalo ja Tammio. Ulkosaaristo kuuluu Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haminan kartta vuodelta 1720
Meritaistelu Haminan edustalla toukokuussa 1790
Entisen Vehkalahden kunnan vaakuna toimi Haminan vaakunana kuntaliitoksen jälkeen vuosina 2003–2012.

Haminan emäpitäjä Vehkalahti mainitaan asiakirjoissa ensimmäistä kertaa vuonna 1336.[12] Nykyisen kaupungin paikalla, Savilahden, Salmenvirran ja Kirkkojärven rajaamalla niemellä sijainnut Vehkalahden keskusalue muodostui kolmesta kylästä: Pampyölistä, Hietakylästä ja Hirvelästä. Tähän kyläryhmään kuuluivat myös kirkko ja pappila. 1500-luvun puolivälissä tässä Pampyölin jakokunnassa oli melkein kolmekymmentä tilaa, mutta sodat ja kadot johtivat talonpoikaisasutuksen vähenemiseen 1600-luvulla.[13] Vehkalahden kirkonkylä irrotettiin pitäjästä ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1653 nimellä Veckelax Nystad, Vehkalahden Uusikaupunki. Kaupunki ei kuitenkaan menestynyt hyvin, ja se poltettiin ja tuhottiin Suuressa Pohjan sodassa 1712.[14]

Kun Ruotsi menetti Viipurin Uudenkaupungin rauhassa 1721, tarvittiin itärajalle uusi kauppa- ja linnoituskaupunki. Tuhoutuneen Vehkalahden Uudenkaupungin nimi muutettiin vuonna 1723 kuningas Fredrik I:n mukaan Fredrikshamniksi eli suomalaisittain Haminaksi, ja se peri Viipurin tapulioikeudet. Kaupunki uudelleenrakennettiin ja linnoitettiin vuosina 1722–1724 tiukan sotilaallisen ympyräasemakaavan mukaan.

Hattujen sodan aikana perääntyvä Ruotsin armeija poltti kaupungin 1742.[15] Vuonna 1743 Hamina siirtyi Turun rauhassa Venäjälle, ja kaupungin nimestä alettiin käyttää saksalaisperäistä muotoa Friedrichshafen. Ruotsin puolelle perustettiin uudeksi raja- ja linnoituskaupungiksi Loviisa, joka peri Haminan tapulioikeudet ja jonne muutti osa Haminan ruotsinkielisistä asukkaista. Haminassa toimi vuosina 1743–1812 luterilainen konsistori (Haminan hiippakunta), jonka tehtävänä oli pitää huolta Turun rauhassa Venäjälle luovutetun alueen kirkollisista oloista.

Haminan säteittäisten katujen ryhmittämää kahdeksankulmaista asemakaavaa havainnollistava postimerkki vuodelta 1953.

Vuonna 1809 kaupungissa allekirjoitettiin Haminan rauha, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle. Vuonna 1812 Hamina palasi muun Viipurin läänin ohella takaisin Suomen yhteyteen. Kaupunki kärsi tuntuvia vahinkoja vuoden 1821 tulipalossa. Haminan kadettikoulu perustettiin vuonna 1819. Sen toiminta lakkasi vuonna 1903, mutta Reserviupseerikoulu aloitti toimintansa samoissa tiloissa itsenäistymisen jälkeen vuonna 1920. Sen 178. reserviupseerikurssi on nimetty Hamina-kurssiksi. Nimi Hamina esiintyy myös Hamina-luokan ohjusvene Haminassa.

Vuonna 1926 Haminassa järjestettiin Herättäjäjuhlat.[16]

Kotkan kaupungin perustaminen 1870-luvulla heikensi Haminaa taloudellisesti. Kilpaillakseen Kotkan kanssa Hamina rakennutti Tervasaaren ulkosataman sekä sinne yksityisen rautatien (Haminan rata) Kotka–Kouvola-radalta. Hamina kuitenkin menetti alueensa johtavan kaupungin aseman nopeasti kasvaneelle ja teollistuneelle Kotkalle.

Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuoden 2003 alusta. Koska Haminan kaupunki perustettiin aikanaan Vehkalahden kirkonkylän paikalle, kunnalla ei ollut erillistä kuntakeskusta, vaan Vehkalahden kirkko ja kunnanvirasto sijaitsivat Haminan keskustassa. Tämä oli tärkeimpiä syitä kuntaliitokselle. Kuntaliitoksessa nimeksi otettiin Hamina ja vaakunaksi otettiin Vehkalahden vaakuna. Haminan vanha venevaakuna otettiin uudestaan käyttöön vuoden 2013 alusta alkaen.[17]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.

Haminan väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 23 298
1980
  
 22 995
1985
  
 22 947
1990
  
 22 589
1995
  
 22 405
2000
  
 21 847
2005
  
 21 957
2010
  
 21 400
2015
  
 20 851
2020
  
 19 877
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 lopussa Haminassa oli 20 111 asukasta, joista 17 461 asui taajamissa, 2 460 haja-asutusalueilla ja 190:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Haminan taajama-aste on 87,7 %.[19]

Haminan taajamaväestö jakaantuu viiden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2019)
1 Haminan keskustaajama 15 380
2 Neuvoton 1 278
3 Vilniemi 527
4 Metsäkylä 261
5 Kotkan keskustaajama* 15

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kotkan keskustaajama ulottuu pääosin Kotkan kaupungin alueelle.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haminan helluntaiseurakunnan talo lokakuussa 2012.

Haminan evankelis-luterilainen seurakunta sisältää Haminan kaupungin sekä Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Nykymuodossaan seurakunta syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin entinen Hamina-Vehkalahden seurakunta yhdistyi Virolahden seurakunnan ja siihen kuuluneen Miehikkälän kappeliseurakunnan kanssa. Hamina-Vehkalahden seurakunta puolestaan oli syntynyt vuoden 2003 alussa Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistyessä.[21][22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Haminan alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[23] Roomalaiskatolisen kirkon osalta Hamina kuuluu muun Kymenlaakson tavoin Pyhän Ursulan seurakuntaan.[24]

Muita Haminassa toimivia kristillisiä seurakuntia ovat Haminan helluntaiseurakunta[25], Vapaaseurakunta[26] ja Elävä toivo -niminen yhteisö.[27] Myös Jehovan todistajilla on Haminassa valtakunnansali.[28]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haminan raatihuone.
Johanneksen kirkko.
Reserviupseerikoulun päärakennus.

Haminan ympyräkeskustan keskipisteenä on kahdeksankulmainen Raatihuoneentori, jolta lähtee kahdeksan säteittäistä katua. Näitä leikkaa kaksi samankeskistä sisäkkäistä ympyräkatua, Pikkuympyräkatu ja Isoympyräkatu. Näistä vain Pikkuympyräkatu tekee täyden kierroksen Raatihuoneentorin ympäri, Isoympyräkatu vaillinaisen kierroksen. Isoympyräkadun ulkopuolella on linnoitusketju, jolla keskusta on ympäröity. Suurin osa Haminan vanhimmasta rakennuskannasta sijaitsee linnoitusketjun sisäpuolella.

Rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Johanneksen kirkko eli entinen Haminan kirkko sijaitsee Raatihuoneentorin varrella. Se on C. L. Engelin suunnittelema, vuonna 1843 valmistunut uusklassinen luterilainen kirkko. Kreikkalaista temppeliä muistuttavan kirkon ulkomuoto on poikkeuksellinen, pitkä, matalakattoinen ja torniton. Samalla paikalla olleessa linnoituksen komendantin asunnossa allekirjoitettiin 1809 Haminan rauha. Torilla oli 1732–1742 Ulrika Eleonoran kirkko, joka tuhoutui tulipalossa.
  • Pietari-Paavalin kirkko eli Haminan ortodoksinen kirkko on vuonna 1837 valmistunut bysanttilaistyylinen pyörökirkko Raatihuoneentorin varrella. Arkkitehti on Louis Visconti, jonka tunnetuin työ on Napoleonin hauta Pariisin Invalidikirkossa.
  • Marian kirkko eli entinen Vehkalahden kirkko sijaitsee Isoympyräkadulla. 1400-luvulla rakennettu keskiaikainen kivikirkko on Kymenlaakson vanhin rakennus. Nykyinen ulkoasu ja torni ovat C. L. Engelin 1820-luvulla suunnittelemat ja rakennettu kirkon tuhonneen tulipalon jälkeen.[29][30]
  • Pietarin-Paavalin kirkon muistokappeli on rakennettu nykyisen Reserviupseerikoulun kentän paikalla aiemmin sijainneen puisen ortodoksisen kirkon muistoksi. Kappeli on rakennettu vuonna 1837 ja pyhitetty Pyhälle Nikolaokselle.[31] Se sijaitsee Kadettikoulunkadun varrella.[32]

Kartanoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Reitkallin kartano sijaitsee Summanjoen varressa.
  • Summan kartano sijaitsee Summanjoen rannassa. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1893, mutta siihen sisältyy osia 1700-luvulla rakennetusta päärakennuksesta. Kartanon ympärillä oleva puisto periytyy osittain jo 1600-luvulta.[33]
  • Poitsilan kartano, jonka juuret ulottuvat 1500-luvulle, on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto on toiminut kartanon tiloissa. Kartanon empiretyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.[34][35]
  • Vilniemen kartano sijaitsee Vilniemen kylässä. Kartanon päärakennus on vuodelta 1836.[36]
  • Brakilan kartano sijaitsee Rakilan kylässä. 1700-luvulla rakennettu päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2008.[37]

Museoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaupunginmuseo sijaitsee Raatihuoneentorilla Katariina II:n palatsiksi kutsutussa puurakennuksessa, jossa Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri neuvottelivat vuonna 1783.
  • Kauppiaantalomuseo esittelee 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suomalais-venäläistä kauppiasperinnettä ja aikakauden asumista vuonna 1841 valmistuneessa hirsirakennuksessa.
  • Vehkalahden kotiseutumuseo toimii Husulan kylässä vuonna 1871 rakennetussa Vehkalahden ensimmäisessä kansakoulussa. Museo kertoo laajasti Vehkalahden perinteisestä maaseutuelämästä. Siellä esitellään mm. talonpoikaiselämää, koulunkäyntiä, suksentekoa, hylkeenpyyntiä, veneenveistoa ja laivanrakennusta. Esillä on myös Vehkalahden knaappiaatelisten ja sota-ajan lottien tarinoita.
  • RUK-museo kerää ja tallentaa Reserviupseerikoulun ja sen oppilaskunnan vaiheisiin liittyvää aineistoa ja esineistöä. Museon kokoelmia voivat vierailijoiden ohella käyttää hyväkseen tutkijat. RUK-museota ylläpitää Reserviupseerikoulun oppilaskunnan kannatusyhdistys.

Muita rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Raatihuone sijaitsee Raatihuoneentorilla ympyräkaupungin keskipisteessä. Vuonna 1798 valmistunut rakennus uudistettiin perusteellisesti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaan 1840, jolloin se sai uusklassisen ulkomuotonsa ja torninsa.
  • Lipputorni on Kauppatorin reunalla sijaitseva torni (1790). Se on osa torin tieltä hävitettyä Helsingin bastionia.
  • Reserviupseerikoulun eli entisen Kadettikoulun uusklassinen päärakennus on ympyräkeskustassa Kadettikoulunkadulla. Reserviupseerikoulun puistossa on Kaatuneiden upseerien muistomerkki (Kalervo Kallio, 1957).
  • Uudempaa tehdasarkkitehtuuria edustaa entinen Stora Enson Summan paperitehdas vuodelta 1955 (arkkitehti Alvar Aalto).

Linnoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnoituksen valleja

1700-luvulla rakennettu Haminan kaupunkilinnoitus on hyvin säilynyt. Ympyräkeskustaa ympäröineistä seitsemästä bastionista kuusi on yhä jäljellä: keskusbastioni sekä Savonlinnan, Haminan, Turun, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan bastionit. Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni on purettu. Keskusbastioni on entisöity ja se on saanut ylleen Euroopan suurimman kesäajan telttakatoksen, jonka alla pidetään Hamina Tattoon pääkonsertit. Myös osa alkuperäisistä valleista ja etuvarustuksista on jäljellä ja entisöity.

Puistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kesäpuisto sijaitsee Haminan linnoituksen Lappeenrannan bastionissa kauppatorin ja Mannerheimintien välissä. Puisto perustettiin 1850-luvulla. Puistossa on vuosien 1939-44 rannikkotaistelujen muistomerkki sekä sotilaspoikien muistomerkki. Mannerheimintien puoleisessa osassa sijaitsee Ankkalampi, jonka vieressä on vuonna 1974 pystytetty Myllynkivi-monumentti.[38]
  • Reserviupseerikoulun puisto sijaitsee RUK:n päärakennuksen vieressä. Puistossa on 1860-luvulla rakennettu tiilinen kaivorakennus sekä Haminan Lippumaailmaan kuuluva Suomen lipun tie. Puiston vieressä RUK:n kentän laidalla on vuonna 1957 valmistunut Kaatuneiden upseerien patsas.[39]
  • Johanneksen kirkon kirkkopuistossa on sankarihautojen lisäksi Haminan rauhan, kansalaissodan sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit.[40]

Hautausmaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hietakylän hautausmaa on perustettu vuonna 1773. Siellä on vuonna 1965 valmistunut uurnahauta-alue, jonka on suunnitellut arkkitehti Bey Heng.[41]
  • Haminan Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassa valtatie 7:n eteläpuolella. Se on perustettu vuonna 1876, ja sitä käytettiin kaupunkiseurakunnan päähautausmaana ennen Ristiniemen hautausmaan valmistumista.[42]
  • Vehkalahden Husulan hautausmaa sijaitsee Husulassa valtatie 7:n pohjoispuolella. Se on perustettu vuonna 1750, ja se oli aikoinaan entisen Vehkalahden seurakunnan hautausmaa. Pääportin yhteydessä on läpikäytävärakennus, jonka läpi vainaja entisaikaan tuotiin hevoskyydillä.[43]
  • Myllykylän hautausmaa sijaitsee Myllykylässä valtatie 26:n länsipuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 1910 ja laajennettu 1950-luvulla. Siunauskappelin vieressä on sankarihautausmaa ja kuvanveistäjä Sulo Mäkelän valmistama muistomerkki.[44]
  • Leirikankaan hautausmaa sijaitsee Myllykylässä valtatie 26:n itäpuolella. Se otettiin käyttöön 1980-luvulla vanhan Myllykylän hautausmaan käytyä liian ahtaaksi. Siunauskappelin ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suomalainen, ja se valmistui vuonna 1989.[45]
  • Ristiniemen hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1951, ja sitä uudistettiin vuonna 1967. Hautausmaalla on Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema siunauskappeli, joka valmistui 1965.[46]
  • Kuorsalon hautausmaa sijaitsee Kuorsalon saaressa. Sinne on haudattu saariston asukkaita. Oikeus tulla haudatuksi Kuorsaloon vaatii maarekisteriin merkityn hautaoikeuden.[47]
  • Haminan ortodoksinen hautausmaa on perustettu 1700-luvulla, ja siellä sijaitsee pieni kirkkorakennus. Hautausmaan yhteydessä on myös keisari Nikolai I:n armeijassa palvelleiden juutalaissotilaiden hautoja.[48]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haminan vanha rautatieasema, joka toimii nykyisin linja-autoasemana.

Haminan torilta on noin 300 metriä etäisyyttä linja-autoasemalle, josta liikennöidään pikavuoroilla Helsinkiin, Kouvolaan, Lahteen, Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan, Savonlinnaan ja Joensuuhun. Osalta vuoroista on tarjolla yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin, Haminan ja Joensuun välillä liikennöi päivittäin linja-auton yöpikavuoro. Haminan pikavuoropysäkit ovat valtatie 7:n yhteydessä Summa ja valtatie 26:lla Husulan tienhaara, Myllykylä ja Pyhältö. Rantahaan pikavuoropysäkki sijaitsee Kotkan ja Haminan rajalla valtatie 7:n liittymässä.

Kotkan Tavastilan seisake on Haminan keskustaa lähin henkilöliikenteen rautatieasema noin 15 kilometrin päässä. Kymin seisakkeelle on matkaa noin 20 kilometriä, Kyminlinnan seisakkeelle noin 21 kilometriä ja Kotkan rautatieasemalle noin 26 kilometriä. Näiden asemien kautta liikennöi Kouvolan ja Kotkan sataman välisiä taajamajunia.

Haminan keskustan ja Kyminlinnan seisakkeen sekä Kotkan rautatieaseman välillä liikennöi suoria linja-autoyhteyksiä. Haminan keskustan ja Kymin seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Karhulan kautta. Haminan keskustan ja Tavastilan seisakkeen välillä on vaihdollisia linja-autoyhteyksiä Tavastilan tienhaaran eli seututie 170:n ja Tavastilantien risteyksen kautta. Tavastilan tienhaarasta on Rantahaan pikavuoropysäkille ja risteykseen etäisyyttä noin 500 metriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Haminan keskustasta matkaa 153 kilometriä ja Lappeenrannan lentoasemalle 87 kilometriä.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Haminan kampus.
Vehkalahden koulu.

Haminan alueella on kymmenen peruskoulua ja yksi lukio. Lähimmät korkeakoulut ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kouvolan ja Kotkan kampukset sekä Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto.

Toisen asteen oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aseman koulu
  • Husulan koulu
  • Kirkkojärven koulu
  • Neuvottoman koulu
  • Pappilansalmen koulu
  • Poitsilan koulu
  • Pyhällön koulu
  • Uuden-Summan koulu
  • Vehkalahden koulu

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan satama yhdistyi vuonna 2011 Kotkan sataman kanssa Hamina-Kotkan satamaksi, joka on Suomen suurin yleissatama.[49] Haminan Satama oli jo ennen yhdistymistä tärkeä vienti- ja tuontisatama.

Haminassa toimii monia valtakunnallisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Summan paperitehdas toimi vuosina 1955–2008 alun perin Vehkalahden kunnan alueella Summassa. Yhdysvaltalaisyhtiö Google osti tehtaan tilat Stora Ensolta maaliskuussa 2009 ja perusti sinne palvelinkeskuksensa. Keskuksen toiminta käynnistyi syyskuussa 2011.[50] Google ilmoitti elokuussa 2012 laajentavansa keskuksen kaksinkertaiseksi.[51]

Vuonna 2019 Google kertoi investoivansa 600 miljoonaa euroa uuteen palvelinkeskukseen Haminassa.[52] Uuden datakeskuksen myötä Googlen kokonaisinvestoinnit nousivat kahteen miljardiin euroon ja keskuksen työntekijämäärä noin neljäänsataan. Haminan keskus on yksi kuudesta Euroopassa sijaitsevasta Googlen palvelinkeskuksesta.[53]

Winwind-yhtiöllä oli Haminassa tuulivoimaloita kokoava tehdas ennen kuin se asetettiin konkurssiin lokakuussa 2013.[54] Syyskuussa 2014 ABB ilmoitti perustavansa potkuritehtaan samoihin tiloihin, joissa Winwind toimi aiemmin.[55]

Urheilu ja liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminalla on kolme ystävyyskaupunkia.[56]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kirjailija Laila Hietamiehen kirja Kaikilla elämän kaipuu (Otava 1978) kertoo Haminasta.[57]
  • Sanonnan mukaan pää voi olla pyörällä tai sekaisin kuin Haminan kaupunki. Sanonta juontaa juurensa kaupungin historiallisesta keskusta-asemakaavasta. Aiemmin Haminalla on tarkoitettu haminakaupunkia eli satamakaupunkia.[58]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Haminan alueella puhuttu murre on Vehkalahden murre, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[59]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haminan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hapankaalikeitto, uunipuolukkapuuro ja läskisoosi.[60]

Tunnettuja Haminassa ja entisellä Vehkalahdella syntyneitä ja asuneita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähdellä merkityillä on tähti Haminan Walk of Famella[64]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Ilari Soosalu valittiin Haminan kaupunginjohtajaksi – valinta äänestyksen jälkeen Uusimaa. Viitattu 19.12.2022.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021 – Hamina Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 4.8.2021.
  8. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-12193086
  9. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-12212839
  10. ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 207. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
  11. ↑ Hamina on hurmaava pikkukaupunki hurmaavahamina.com. 10.8.2018. Viitattu 25.5.2021.
  12. ↑ Vehkalahti Tilaushistoriakeskus ry. Viitattu 26.5.2021.
  13. ↑ Muinaisjäännösrekisteri, kohdetunnus 1000008236 – Kulttuuriympäristön palveluikkuna Museovirasto. Viitattu 26.5.2021.
  14. ↑ Haminan kaupunki - Historiaa
  15. ↑ Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 8. Feiss - Fruktmögel, 1908, sp. 1315–1316 runeberg.org. Viitattu 1-12-2017.
  16. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  17. ↑ Joki, Niklas: Haminan vaakuna vaihtuu Yle Uutiset. 16.5.2012. Viitattu 25.5.2021.
  18. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 Tilastokeskus. Viitattu 25.5.2021.
  19. ↑ Taajama-aste alueittain, 2019 Tilastokeskus. Viitattu 25.5.2021.
  20. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2019 Tilastokeskus. Viitattu 25.5.2021.
  21. ↑ Historia Haminan seurakunta. Viitattu 9.3.2024.
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ Kouvolan ja Haminan toiminta-alue Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 9.3.2024.
  24. ↑ Seurakunnan toimialue Pyhän Ursulan seurakunta. Viitattu 9.3.2024.
  25. ↑ Haminan helluntaiseurakunta Haminan helluntaiseurakunta. Viitattu 9.3.2024.
  26. ↑ Haminan vapaaseurakunta Haminan vapaaseurakunta. Viitattu 9.3.2024.
  27. ↑ Elävä Toivo Elävä Toivo. Viitattu 9.3.2024.
  28. ↑ Larvio, Antti-Jussi: Jehovan todistajien uusi valtakunnansali Tallinmäelle Kymen Sanomat. 17.3.2017. Viitattu 9.3.2024.
  29. ↑ Hurmaava Hamina - Kirkot
  30. ↑ Kotimaassa.fi
  31. ↑ Pietarin-Paavalin kirkon muistokappeli haminanmuseokatu.fi. Viitattu 2.10.2024.
  32. ↑ Historialliset kohteet hamina.fi.
  33. ↑ Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.
  34. ↑ http://www.jamilahti.com/web/templates/08_common.asp?articleid=1&zoneid=1
  35. ↑ http://web.archive.org/web/20060808190547/http://www.hamina.fi/files/Tiedostot/yleiskaavaselostus.pdf
  36. ↑ Tarinat ja henkilöt
  37. ↑ Kartano paloi Haminassa
  38. ↑ Visitkotkahamina.fi - Kesäpuisto Hamina
  39. ↑ Hamina.fi - Reserviupseerikoulu ja muita historiallisia rakennuksia
  40. ↑ Johanneksen kirkkopuiston muistomerkit
  41. ↑ Hietakylän hautausmaa
  42. ↑ Husulan hautausmaa (Hamina)
  43. ↑ Husulan hautausmaa (Vehkalahti)
  44. ↑ Myllykylän kappeli ja hautausmaa
  45. ↑ Leirikankaan hautausmaa ja kappeli
  46. ↑ Ristiniemen kappeli ja hautausmaa
  47. ↑ Kuorsalon hautausmaa
  48. ↑ Hamina.fi - Kirkot ja hautausmaat
  49. ↑ Suomeen uusi supersatama HaminaKotka 1.5.2011 (PDF) haminakotka.fi. 2011. Port of HaminaKotka. Viitattu 22.9.2012.
  50. ↑ Linnake, Tuomas: Google kehuu Summan konesalia Digitoday. 9.9.2011. Viitattu 25.5.2021.
  51. ↑ Martikainen, Toivo: Google laajentaa Haminassa – työllistää aluksi 500 Taloussanomat. 2.8.2012. Viitattu 22.9.2012.
  52. ↑ Google investoi 600 miljoonaa euroa Haminaan Taloussanomat. 27.5.2019. Viitattu 25.5.2021.
  53. ↑ Kukkonen, Laura: Googlen uusin datakeskus Haminassa käynnistyy virallisesti tänään maanantaina HS.fi. 24.5.2021. Viitattu 25.5.2021.
  54. ↑ Moksu, Mika: Tuulivoimayhtiö Winwind konkurssiin Yle Uutiset. 3.10.2013. Viitattu 25.5.2021.
  55. ↑ Kykkänen, Valtteri: ABB perustaa potkuritehtaan Haminaan – Winwindin vanha halli saatetaan jakaa Yle Uutiset. 1.9.2014. Viitattu 25.5.2021.
  56. ↑ Hamina-info Haminan kaupunki. Viitattu 25.5.2021.
  57. ↑ Hamina-sarja (Vanhentunut linkki) Otava. Viitattu 25.5.2021.
  58. ↑ Tammi, Jari: Suuri vertailusanakirja, s. 588. Helsinki: Pikku-idis, 2008. ISBN 978-952-9589-37-1
  59. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus, 2006. ISBN 952-464-447-9
  60. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 99. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  61. ↑ a b Haminan Raatihuoneentorin Tähtikatu sai neljä uutta tähteä 10.9.2021. Haminan kaupunki. Viitattu 16.9.2023.
  62. ↑ a b Haminan Tähtikatu sai Valojen yönä 15.9.2023 kaksi uutta tähteä 15.9.2023. Haminan kaupunki. Viitattu 16.9.2023.
  63. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  64. ↑ Satu Krautsuk: Uskoisitko, että sama pikkukaupunki yhdistää lähes 70 tunnettua suomalaista? Nyt sinne avattiin oma Walk of Fame 11.9.2020. Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia I. Ruotsin vallan aika (v:een 1742). (Ilm. aiemmin nimellä Haminan kaupungin historia) Hamina: Haminan kaupunki, 1974.
  • Sigurd Nordenstreng & Aimo Halila: Haminan historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun (1742 – n. 1900). (Ilm. 1909 nimellä Haminan kaupungin historia) Hamina: Haminan kaupunki, 1975.
  • Eino Mäkinen: Hamina – rajan kaupunki. (Kuvateos, 72 sivua) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1953. (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi)
  • Erkki Pitkänen & Jorma Mannermaa: Hamina kuvina ennen ja nyt. Hamina: [julkaisijaa ei merkitty, painopaikka Mainospaino R. Pigg Ky, Hamina], 1977. ISBN 951-99143-3-1
  • Rosén, Ragnar: Vehkalahden pitäjän historia I: Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria n. vuoteen 1610. Vehkalahden kunta, 1936.
  • Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia II: Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty. Vehkalahden kunta, 1984.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haminan kaupunginosat ja kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hamina&oldid=22738486”