Vehkajoki
Vehkajoki | |
---|---|
Vehkajokea Töytärinkosken alueella |
|
Maat | Suomi |
Maakunnat | Kymenlaakso |
Kunnat | Hamina, Kouvola |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Vehkajoen vesistö (12) |
Pinta-ala | 380,28 km² [1] |
Järvisyys | 5,78 % [1] |
Pääuoman pituus | 52,1 km [a][2] |
Pääuoman osuudet | Vehkajoki ←Mustajoki ←Salmento ←Koivuniemenjoki ←Uskinjärvi ←Pyhältö ←Kotojoki ←Rysäkosenjoki ←Korppisenjärvi ←Vehkajoki ←Hainus ←Vehkaoja |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde |
Mustajoki ja Piutulanjoki, Ihamaa, [3] Hamina |
Laskupaikka | Haminanlahti, Hamina [4] |
Läpivirtausjärvet | Kirkkojärvi, Vehkjärvi, Paijärvi, Vuorisenjärvi, Ihamaanjärvi, Salmento, Myllyjärvi, Uskinjärvi, Pyhältö, Tarhajärvi, Korppisenjärvi, Ala-Kailanen, Ylä-Kailanen, Hainus |
Sivu-uomat | Lelunjoki, Husulanjoki, Mäntyjoki, Myllyjoki, Piutulanjoki |
Taajamat | Hamina |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | noin 30 m [3] |
Laskukorkeus | 0 m |
Korkeusero | noin 30 m |
Pituus | 19,7 km [a][2] |
Kaltevuus | 1,52 m/km |
Keskivirtaama | 3,9 m³/s (MQ) [5] |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Vehkajoki on Kymenlaakson Haminassa virtaava 20 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa Vehkajoen vesistön 52 kilometrisestä pääuomasta alle puolet. Vehkajoki laskee Haminassa Kirkkojärveen ja siitä Haminanlahteen Suomenlahdella.[6][2]
Joen nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoen nimi esiintyy kartoissa joen alajuoksulla. Nimeä käytetään pääuomasta Ihamaalle asti, jossa Mustajoki ja Piutulanjoki yhtyvät toisiinsa Vehkajoeksi. Pääuoman virtaa yläjuoksulla useiden järvien läpi ja järvien välissä on vain lyhyitä joenosuuksia. Kullakin osuudella on kartoissa joko oma nimensä tai sitten nimi puuttuu. Yllättäen, Korppisenjärveen laskevasta pääuoman osuudesta käytetään taas nimeä Vehkajoki. Ala-Kailanen, Ylä-Kailanen ja Hainuksen välissä on taas lyhyitä osuuksia, mutta pääuoman ylin jokiosuus on Hainukseen laskeva Vehkaoja. Vehkaoja alkaa Sydänmaan Ruokkeesta, joka on pääuoman ylin osuus. Tässä artikkelista Vehkajoki tarkoittaa alajuoksun osuutta, joka alkaa Ihamaalta.[4][3][7]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoen vesistön pääuoma saa alkunsa Haminan ja Kouvolan rajaseudun järvistä, lammista ja soista. Soita on erityisesti vesistön pohjois- ja keskiosissa. Joen vesistöalue sijaitsee pääosin Haminan alueella, mutta latvaosat ulottuvat Kouvolan alueelle. Pääuoma laskee alas Mustajokena, joka yhtyessään Ihamaalla Piutulanjokeen saa nimekseen Vehkajoen. Parin kilometrin peltotaipaleen jälkeen joki laskee Ihamaanjärveen, jossa se kulkee 1,7 kilometriä. Järven eteläpäästä joki alkaa aiempaa leveämpänä ja laske 1,5 kilometrin jälkeen pieneen Vuorisenjärveen. Joki virtaa 2,5 kilometriä seuraavaan Paijärveen. Sen uoma on alussa loiva ja edelleen leveä piskuiseen Hansunlampeen asti, josta alkaa jyrkempi ja koskinen osuus Paijärvelle. Jyrkällä osuudella tulee pudotusta lähes kahdeksan metriä. Paijärvi sijaitsee Paijärvellä peltojen ympäröimänä. Myös seuraava 2,5 kilometriä pitkä osuus tapahtuu peltomaisemissa. Joki laskee lopuksi Vehkjärveen, joka jää Myllykylän ja Vehkjärven kylän väliin. Vehkjärveen laskee pohjoisesta Pienestä Kannusjärvestä alkava Myllyjoki. Vehkajoki tunkeutuu eteläranassa Huutkallion ja Rakinmäen väliseen kapeaan laaksoon ja laskee etelään mennessään sekä Sahakosken että muun kosken läpi. Koskien jälkeen joki virtaa tasaisen Kotoniityn peltoaukean läpi ja siihen yhtyy kaakosta tuleva Mäntyjoki (Mäntjoki). Töytärin ja Kolsilan kohdalla on joessa vielä koskia. Joki tekee vielä pelloilla mutkan ennen laskemistaan suoraa kanavaa pitkin Kirkkojärveen. Laskukohtaan on ruopattu rinnalle vielä Husulanjoellekin suora uoma (Pyölijoki). Kirkkojärveen laskee idästä tuleva Lelunjoki. Kirkkojärven lasku-uoma on Mullinkoski, joka laskee Salmenvirtaa myöten kaupunkialueella sijaitsevaa Savilahteen.[2][7][3][4]
Patoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoen vesistöalueella on viisi säännöstelypatoa, jotka estävät kalojen vaellusta:lähde?
- Töytärinkosken pato 2,5 km jokisuusta, rakennettu alun perin Haminan kaupungin vedenottamoa varten. Patoa on suunniteltu muutettavaksi pohjapadoksi.
- Myllykosken pato Myllykylässä 2,4 km Töytärinkosken padosta ylävirtaan, rakennettu Vehkalahden kunnan myllylaitosta varten.
- Koivuniemenkosken pato päähaaran latvaosassa, rakennettu Koivuniemen myllyä varten.
- Luomajärven pato Kannusjärven haarassa.
- Hurmajärven pato Piutulanhaarassa.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoella on tehty koskien perkauksia uittoa ja järvien vedenpinnan laskua varten. Uittoon jokea on käytetty viimeksi vuonna 1951. Järvien laskuista ovat merkittävimmät Vehkjärven ja Paijärven vedenpinnan laskemiset Vehkjärven alapuolella sijaitsevan Sahakosken louhinnan seurauksena.lähde?
Vehkajoen vesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 380 neliökilometriä ja sen järvisyys on 5,8 %.[1] Valuma-alueen pituus on 35 kilometriä ja sen suurin leveys on noin 20 kilometriä. Valuma-alue sisältyy kokonaan Kymenlaakson maakuntaan, jossa pääosa siitä kuuluu Haminaan lukuun ottamatta luoteisosia, jotka kuuluvat Kouvolaan.[6][1][2][4]
Vehkajoen sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehkajoen suurimmat sivujoet on mainittu alla sijaitsevassa taulukossa. Kunkin joen tietojen lähteet on mainittu taulukon alla, ja tarvittavat tarkennukset ovat jokikohtaisesti oikeassa sarakkeessa.
nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Vehkajoki laskee Suomenlahteen Mullinkoskella | |||||||
Lelunjoki | Kirkkojärvi | 1 | 8 | 45 | 2,2,3,3,–,4 | ||
Husulanjoki | Kirkkojärvi | 1 | 14 | 35 | 2,2,3,3,–,4 | ||
Mäntyjoki | Myllykylä | 5 | 14 | 61 | 2,2,3,3,–,4 | ||
Myllyjoki | Vehkjärvi | 9 | 7 | 53 | 2,2,3,3,–,4 | ||
Piutulanjoki | Ihamaa | 20 | 16 | 65 | 2,2,3,3,–,4 | ||
Vehkajoki alkaa Piutulanjoen ja Mustajoen yhtymäkohdasta, jossa pääuomaa on 32 km ja Mustajoen valuma-aluetta on 89 km² jäljellä. |
Lähteet: 1 = tieto luettu omasta artikkelista, 2 = Karttapaikka-verkkopalvelu, 3 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 4 = VALUE-verkkopalvelu [8]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Vehkajoen vesistön kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f Vehkajoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b c d Vehkajoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d Vehkajoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 13–15. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020 ISBN 978-952-314-875-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
- ↑ a b Vehkajoen vesistöalue (12) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ a b Vehkajoki, pääuoman alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ Vehkajoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 4.3.2023
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vehkajoki Wikimedia Commonsissa
- Posti, Juha: Vehkajoki (valokuvia ja tietoa)
- Sahakosken luontopolku (Arkistoitu – Internet Archive), Hamina
- Vehkajoen Myllykosken kalatiesuunnitelma, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
- Kalatien rakentamishakemus