Summanjoki
Summanjoki | |
---|---|
Summanjoki Metsäkylässä. |
|
Maat | Suomi |
Maakunnat | Kymenlaakso, Etelä-Karjala |
Kunnat | Hamina, Kouvola, Luumäki |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Summanjoen vesistö (13) |
Pinta-ala | 569,05 km² [1] |
Järvisyys | 2,21 % [1] |
Pääuoman pituus | 70 km [a][2] |
Pääuoman osuudet | Summanjoki ←suo-ojia |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Kaitjärvi, Luumäki [3] |
Laskupaikka | Suomenlahti, Hamina [4] |
Läpivirtausjärvet | Suurijärvi, Kotojärvi, Palosenselkä, Enäjärvi, Sanijärvi |
Sivu-uomat | Suurioja, Peringinoja, Sippolanjoki, Kuoppalanjoki, Kelkanjoki, Holmanoja |
Taajamat | Hamina |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | noin 78 m [3] |
Laskukorkeus | 0 m |
Korkeusero | noin 78 m |
Pituus | 68 km [a][2] |
Kaltevuus | 1,15 m/km |
Keskivirtaama | 4,6 m³/s (MQ) [5] |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Summanjoki on Kymenlaakson Haminassa ja Kouvolassa ja Etelä-Karjalan Luumäellä virtaava 68 kilometriä pitkä joki, joka laskee Haminassa Summanlahdella Suomenlahteen.[3][4][6]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monet Summanjoen latvahaaroista alkavat ensimmäisen Salpausselän etelärinteiltä, jotka sijaitsevat Kouvolan Utin ja Luumäen Kaitjärven kylän välisellä alueella. Summanjoen pääuoma voidaan jäljittää Taavetin länsipuolella suomaaston ja pienten järvien alueelle, joista Palvas on itäisin järvi. Summanjoesta voitaneen puhua viimeistään Pölkkysillanojan yhtymäkohdasta alkaen. Joen alku on luontaisen oloinen mutkittelevana metsäpurona. Puro yhtyy Autiosuolla leveään johto-ojaan, joka voimakkaasti perattuna ja suoristettuna kiertää Koirinvuoren. Vuoren takana se virtaa Saareksen kylän halki, alittaa yhdystien 14687 ja jossa siihen yhtyy tien jälkeen pohjoisesta tuleva Holmanoja. Summanjoki virtaa tasaisessa savikoille syntyneessä viljelymaisemassa tai rapakivikallioon muodostuneessa murroslaaksossa lähde?. Tosin yläjuoksulla savikot ovat harvinaisempia kuin alajuoksulla. Joki polveilee maaston muotojen mukaan ja Kelkan kylällä siihen yhtyy idästä tuleva Kelkanjoki. Joki tekee tämän jälkeen laajan kaarroksen ja laskee Enäjärven kylässä Sanijärven etelärantaan.[3][6][2]
Enäjärvellä joki laskee järvestä toiseen. Sanijärvi laskee lyhyttä uomaa pitkin samalla korkeudella olevaan Enäjärveen, joka sijaitsee kylän eteläpuolella. Enäjärveen laskee pohjoisesta tuleva Kuoppalanjoki, joka on yläjuoksun suuri sivu-uoma. Enäjärvi puolestaan laskee lyhyttä uomaa pitkin Palosenselkään. Sen on pitkän 3,5 kilometriä pitkä järvi, jota ympäröivät Metsäkulma, Mikkolankulma ja Palosenkulma. Joellaon järveltä matkaa merelle 40 kilometriä. Joki jatkaa eteläpäästä kohti etelää ja ohittaa aiemmin padotun Turpaan myllykosken samalla, kun joesta tulee Haminan ja Kouvolan välinen rajajoki. Joki alkaa virtaaman nopeammin, sillä täällä on uomassa muutamia koskia. Keisarinkosken kylässä sijaitsee Keisarinkosken pato. Joki virtaa kylällä peltomaisemien läpi. Joki juoksee viisi kilometriä Metsäkulman alueen läpi ja saapuu Ruotilan laajalle peltoalueelle. Samalla kuntaraja lakkaa seuraamasta joenuomaa. Ruotilassa Summanjokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Savilamminoja ja sen jälkeen joki laskee matalaan Kotojärveen.[3][4][6][2]
Ennen Korjuksenkulmaa joki pujahtaa Niemenmäen ja Tuonniemenmäen välistä ja kääntyy Pitkäkosken kulmalla virtaamaan kohti länttä. Samalla kuntaraja saavuttaa joen uudelleen ja seuraa sitä pohjoisesta tulevaan Sippolanjoen haaraan asti. Ennen yhtymäkohtaa joki alittaa seututien 371, joka pysyttelee joen itäpuolella Haminan taajama-alueelle asti. Summanjoki kääntyy taas etelään päin ja ikään kuin säilyttää Sippolanjoen suunnan virratessaan leveän peltomaiseman halki. Merelle on vielä matkaa 17 kilometriä. Täällä Metsäkylässä sijaitsee Sahakoski, jossa on vedenpintaa nostava pato. Metsäkylässä joen ylittää ensin vinottain entinen rautatiesilta ja sen jälkeen poikittain kulkevan yhdystien 3712 silta. Kylän jälkeen joki tekee peltoaukealla mutkan, ohittaa Mätäjärven ja laskee Suurijärveen, josta on merelle matkaa kymmenen kilometriä. Järvestä etelään työntyvä lahtimainen ja leveä jokiosuus päättyy Reitkallissa Paljakankoskeen, joka purkautuu ensin Myllylahteen ja laskettelee koskien läpi Reitkallin pelloille. Siellä siihen yhtyy lännestä tuleva Suurioja. Summanjoki virtaa lopulksi kohti etelää, alittaa Laantinkulmalla rautatiesillan, jatkaa vaihelevan maaston läpi Haminan taajama-alueelle. Siellä joki alittaa ensin valtatien 7, sitten seututien 170 ja rauhoittuu laskiessaan leveäksi uomaksi kasvaneena matalaan ja kiviseen Summanlahteen.[4][6][2]
Luettelo koskista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Summanjoen merkittävimmät kosket ovat alhaalta ylöspäin lueteltuna Alakoski, Yläkoski ja Rajakoski, Reitkallin koskista Alimmainen, Maantiesillan koski ja Laurinkoski, edelleen Paljakankoski, ja sitten Metsäkylän koskina Maantiesillan koski, Rautatiesillan koski ja Sahakosket, ylempänä vielä Pitkät kosket, joita ovat Hevoskoski ja Myllykoski.lähde?
-
Metsäkylän padon jäänteitä
-
Jokimaisemaa Reitkallin pelloilla
-
Summanjoki seututie 170 sillalta nähtynä
-
Pumppausasema seututien 170 varressa
Patoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stora Enso säännösteli Summanjoen ja sen yläjuoksun järvien vedenkorkeutta 1950-luvulta vuoteen 2010 asti, jotta Haminan Summan paperitehdas sai tarpeeksi vettä kaikkina vuodenaikoina.[7] Saaramaanjärvessä ja Turpaankoskessa oli tarkoitusta varten säännöstelypadot.[7] Kun tehdas lakkautettiin vuonna 2008, säännöstelylle ei enää ollut tarvetta, ja se lopetettiin kaksi vuotta tehtaan sulkemisen jälkeen.[7] Säännöstelypadot on muutettu pohjapadoiksi syksyn 2010 ja kesän 2011 välisenä aikana.[7]
Joen patoja ovat:
- Reitkallin Laurinkosken pohjapato noin 7 km merestä, rakennettu kalatie
- Metsäkylän sahapato noin 13 km merestä
- Keisarinkosken vesilaitospato noin 33 km merestä
- Turpaan pato noin 35 km merestä
- Saaramaan pato (Kelkanjoessa)
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Summanjoen varrella on aiemmin toiminut useitakin teollisuuslaitoksia, kuten Turpaan ruutitehdas, Turpaan mylly ja Keisarinkosken saha.lähde?
Summanjoen vesistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Summanjoen vesistö
Summanjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 569 neliökilometriä ja sen järvisyys on 2,2 %.[1] Valuma-alueen pituus on 40 kilometriä ja sen suurin leveys on noin 30 kilometriä, ja se sijaitsee kokonaan ensimmäisen Salpausselän eteläpuolella. Sen suurimmat sivujoet ovat Sippolanjoki, Kuoppalanjoki ja Kelkanjoki.[6]
Huomioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pääuoman määritys ja sekä joen että pääuoman pituuden määritys on selostettu artikkelin Summanjoen vesistön kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e Summanjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b c d e Summanjoki, alkulähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ a b c d Summanjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
- ↑ Ikävalko, Joonas & al.: Mustajoen meritaimenen kotiuttamissuunnitelma, s. 10–12. Turku: Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2020. Raportteja 31/2020 ISBN 978-952-314-875-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.3.2023).
- ↑ a b c d e Summanjoen vesistöalue (13) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.
- ↑ a b c d Saaramaanjärven ja Turpaankosken patotyöt alkavat syksyllä. Kouvolan Sanomat, 4.9.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Summanjoki Wikimedia Commonsissa
- Vesistöennusteet: Summanjoen vesistö, vesi.fi