Kuorsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuorsalo

Kuorsalon luotsitupa

Sijainti
Merialue
Pinta-ala
4,35 km²
Väestö
Asukasluku
3
Asutuskeskukset
Kuorsalo
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Kuorsalo (ruots. Kuorsalö[1]) on saari Haminassa itäisellä Suomenlahdella. Siellä on kaksi kalastajakylää, länsipuolen kylän nimi on Leerviikki ja itäpuolen Tallouri, jotka molemmat kuuluvat Kuorsalon maarekisterikylään. 435 hehtaarin kokoisella saarella asui vuonna 2015 ympärivuotisesti kolme ihmistä.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarelta on tehty hautalöytöjä jo viikinkiajalta, ja saaren keskiosien suoalueilta on tehty löytöjä muinaisista viljelylajeista.[3] Asuttuna Kuorsalo on ollut ainakin keskiajalta lähtien. Tämä varhaisin asutus on sijainnut Vanhankylänlahden ympärillä, jossa on vielä kaksi vanhaa aittaa sekä arvokasta pienmaisemaa, erityisesti vanhan hautausmaan tienoilla. Nykyinen kyläasutus on keskittynyt Vekanlahden ympärille ja saaren pohjoisille rannoille. Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä.

Historiankirjoissa Kuorsalo mainitaan satamapaikkana vuonna 1387, jolloin siitä käytettiin Korusalo-nimeä. Viipurin linnan päällikkö Karl Ulfinpoika ja hänen poikansa Knut olivat sinetöineet Kuorsalossa Viipurin kaupungin omistusoikeuksia käsitelleen kirjeen ollessaan matkalla Viipurista Tukholmaan. Myöhemmin saarta on kutsuttu myös nimillä Korsall, Korsal, Korsalöö, Kårsalo, Kursalöö, Kursala ja Kursal.[4] 1600-luvun alussa saaren asukkaina olivat veljekset Tuomas ja Yrjö Eerikinpoika Lommi. 1740-luvun kirkonkirjoissa sukuina mainittiin Lommit, Arvilommit, Korjukset, Korjuslommit, Siparit ja Tommilat, jotka kaikki olivat sukua em. Tuomaalle ja Yrjölle.

Keihäänheiton olympiavoittajan Tapio Korjuksen sukujuuret ovat Kuorsalossa.[5]

Kuorsalon kylä mainitaan Museoviraston Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -julkaisussa. Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteen Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja. Vekanlahden rannassa sijaitseva kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Mäntylän huvilaan puolestaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta. Niemi, jolla huvila sijaitsee, onkin saanut kutsumanimekseen Enckellinniemi.

Pääasiallisesti elämää saarella sääteli kalastuksesta ja kaupankäynnistä saatu tuotto. Vuonna 1744 Kuorsalon väkiluku oli 26 aikuista ja vuonna 1770 31 aikuista. Väkiluku lisääntyi vasta 1800-luvun alkupuolella, jolloin saaren kokonaisväestöksi kirjattiin lähes sata ihmistä.

Saaren väkiluku oli runsaimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. 1900-luvun alussa asukasluku oli yli 200 henkeä. Merenkulku toi elannon talonpoikaislaivureille, ja saarella oli myös oma luotsiasema.

Kuorsalossa toimi oma kansakoulu vuosina 1895–1959. Posti alkoi kulkea saareen vuonna 1900. Sotien jälkeen saari kuitenkin vähitellen tyhjeni vakituisista asukkaista. Nykyään saarella on lähinnä kesäasutusta. Saari on edelleen pääosin vanhojen kuorsalolaisten sukujen ja heidän perillistensä hallussa.

Kuorsalossa sijaitsee yksi Suomen vanhimmista vielä käytössä olevista hautausmaista.[6] Hautausmaan aidan ulkopuolella on hauta, jossa on valkoinen risti. Siihen on haudattu venäläiset hävittäjälentäjät, jotka löytyivät kuolleina meren jäältä sodan aikana heidän koneensa pudottua. Lentäjien ruumiit tosin siirrettiin 1950-luvulla Miehikkälän entisen vankileirin hautausmaalle. Kuorsalossa on yhä nähtävissä sodan aikaisten pommituksen jälkiä kylän taloissa ja luonnossa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuorsalo sijaitsee Haminan itärajalla. Saaren rakennuskanta on sijoittunut länsi- ja itärannoille. Saaren itäosassa on Vanhankylänlahti, joka on nykyään järvi.[7] Sen rannalla on sijainnut saaren alkuperäinen asutus, mistä kertovat alueelta löytyvät muinaishaudat.

Kuorsalon Vanhankylänlahti kuuluu Natura-alueisiin, vaikkei itse saari kuulukaan Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon.

Tapahtumat ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurantalolla järjestetään kesäisin tapahtumia, mm. jokakesäiset kesäjuhlat. Kesäjuhlissa on jo vuosikymmenten ajan saanut kuunnella Kuorsalon Woxi-Weikkojen railakasta soittoa ja laulua. Kuorsalon Woxi-Weikot viettivät 30-vuotisjuhlia kesällä 2006.

Seurantalolta löytyy myös kotiseutumuseo, jossa voi vierailla tapahtumien yhteydessä. Museoon on kerätty muistoja saaren vanhoista elinkeinoista, lähinnä kalastuksesta ja merenkäynnistä.

Leerviikin kylän lähellä sijaitsee Vironvuori, jolla sijaitsevasta näkötornista voi ihailla Itäisen Suomenlahden kansallispuiston näkymiä. Saaren keskiosassa, Vanhankylänlahden rannalla on vielä nähtävissä merkkejä saaren varhaisemmasta asutuksesta.

Liikenneyhteydet ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuorsaloon ei ole yhteysveneliikennettä. Vekanlahdella sijaitsee vierasvenelaituri vanhan koulurakennuksen yhteydessä. Saaressa ei ole kauppaa eikä majoituspalveluita. Leirintäalue sijaitsee saaren eteläosassa vanhan luotsiaseman läheisyydessä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuorsalö, Veckelax - Finlandssvenska bebyggelsenamn bebyggelsenamn.sls.fi. Viitattu 3.10.2018.
  2. ↑ Elina Auri: Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret (pdf) (s. 74) Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 27.9.2015.
  3. ↑ Viikinkien käyttämä kulttikasvi kelpaa edelleen ruoaksi – kasvaa jopa lumihangessa Yle. Viitattu 27.9.2015.
  4. ↑ Luotsaustoimintaa Kuorsalossa kuorsalo.fi.
  5. ↑ Saarenpoikien ja kuorsalotaustaisten urheilumenestyksestä kuorsalo.fi. Viitattu 4.9.2023.
  6. ↑ Määritä nimeke! kuorsalo.fi. Viitattu 4.9.2023.
  7. ↑ Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 27.9.2015.[vanhentunut linkki]
Haminan kaupunginosat ja kylät

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuorsalo&oldid=22644557”