Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Itäisen Suomenlahden kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
6,7 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1982 |
| Kävijämäärä |
15 800[1] (2023) |
| Hallinto |
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on Suomen kansallispuisto, joka käsittää noin 60 kilometriä leveän alueen Kymenlaakson maakunnan ulkosaaristossa Kotkan ja Haminan kaupunkien sekä Pyhtään ja Virolahden kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1982.[2] Sen maapinta-ala on 656 hehtaaria, eikä se nykyisellään täytä luonnonsuojelulain 11 §:n edellytystä, jonka mukaan kansallispuiston vähimmäispinta-ala on 1000 hehtaaria. Kansallispuistoon ei kuulu vesialueita.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansallispuistoon kuuluu vain pieniä, alle yhden neliökilometrin kokoisia saaria ja luotoja. Suurimmat saaret ovat Kilpisaari, Ristisaari, Ulko-Tammio, Mustaviiri ja Pitkäviiri. Itäisin saari on Huovari. Useimmat saaret ovat puuttomia kalliosaaria, mutta alueella on myös harjusaaria, kuten Pitkäviiri. Metsäisillä saarilla puusto on pääosin männikköä. Joidenkin suurimpien saarten, kuten Ulko-Tammion ja Ristisaaren, sisäosissa on myös lehtoja. Ulko-Tammiolla on myös esimerkiksi autiotupa, telttailualue ja kolme kilometriä pitkä luontopolku.[3]
Kansallispuiston alue on merkittävä saaristolinnuston pesimäalue. Linnustoon kuuluvat muun muassa Suomen suurimmat selkälokkiyhdyskunnat ja merkittäviä kala- ja lapintiirayhdyskuntia.
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -hankkeen luontodirektiivin mukaisiin SCI- ja lintudirektiivin mukaisiin SPA-alueisiin. Natura-alueisiin kuuluu lisäksi kansallispuiston ulkopuolelta joitakin saaria ja luotoja sekä Kuorsalon Vanhankylänlahti.
Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa käytetään Suomen Radioamatööriliitto ry:n kansallispuistotyöskentelytodistuksen yhtenä amatööriadioasemakohteena. Sen tunnus on OHFF-001. [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- www.ymparisto.fi - Itäisen suomenlahden saaristo ja vedet
- Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s.257
- ↑ Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet s.259
- ↑ http://sral.info/kuntaluettelo/
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itäisen Suomenlahden kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Metsähallitus – Itäisen Suomenlahden kansallispuisto virtuaalisesti (Arkistoitu – Internet Archive)
