Reitkallin kartano
Haminan Reitkallissa on historian saatossa ollut useita kartanoksi kutsuttuja tiloja. Nykyisen Reitkallin kartanon päärakennus on 1820-luvulta. Se sijaitsee Summanjoen länsirannalla Reitkallin länsikylässä eli Vanhassakylässä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiaikainen kartanotila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reitkallissa on ollut ainakin yksi kartano jo 1300-luvun lopulta lähtien. Reitkallin rälssisäteri on ollut olemassa ainakin jo vuodesta 1383, jolloin pyhän Johanneksen päivänä Viipurissa ruotsalaisperäinen aatelismies Eerikki Lassenpoika, sittemmin Vehkalahden nimismies, osti ritari Erengisle Niilonpojalta, valtakunnandrotsin asettamalta Viipurin komentajalta, kruununmaista tiloja Vehkalahden Reitkallin kylästä. Vuonna 1396 Eerikki Lassenpoika sai näille omistuksilleen vahvistuksen Viipurin uudelta käskynhaltijalta, ritari Kaarle Ulvinpojalta. Vuoden 1396 pergamentin teksti on säilynyt.
Säterin hankkineesta Eerikki Lassenpojasta polveutuu rälssisuku, jonka haarat käyttivät 1500-luvulta lukien vaihdellen nimiä Junkar, Vilken ja Husgafvel. Nämä sukuhaarat jakoivat keskenään Reitkallin rälssitilukset. Myöhemmin Paljakan tilana tunnettu rälssitilus kuului 1500-luvun lopulla Vilken-sukuhaaralle, ja myöhempi Kitusen tilus Kankaisten Horn-suvulle, jonka uskotaan saaneen perintönä juuri eräiden Vilkenien joitakin maita.
Näkkilän tila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1500–1600 -luvuilla Reitkallin kartanona kuitenkin tunnettiin aivan toinen kiinteistö ja kartanorakennus (sittemmin kokonaan purettu), nimittäin Näkkiläksi kutsuttu tila ja sillä säterillä sijainnut kartanorakennus. Historioitsijoiden käsityksen mukaan Eerikki Lassenpojan keskiaikainen kartano olisi sijainnut pikemminkin Näkkilän puolella. Tämän kartanon joutui rouva Kristiina Böllia, velkaantuneen rälssimies Henrikki Junkarin leki, myymään noin tai vähän ennen vuotta 1680.
1880-luvun puolivälissä Reitkallin ensimmäinen kansakoulu rakennettiin paikalle, jossa 1400-luvulla oli sijainnut Reitkallin silloinen kartano eli Näkin kartano. Koulu aloitti toimintansa 16.10.1886.[1]
Nykyinen kartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tila on joko vanhoja Kitusen maakirjatilan tai Paljakan maakirjatilan maita. Molemmat olivat rälssitiloja keskiajalta lähtien. 1750-luvusta lähtien tila kuului Vehkalahden nimismiehelle Svend Melleenille ja sitten pari sukupolvea tämän jälkeläisiä omisti tilan. Svend Melleenin kartano muodostui hänen hankkimistaan tiluksista, joista osa oli Hornien aiempia omistuksia ja osan muodosti Paljakan tila. Päärakennus rakennettiin ilmeisesti tilukselle, joka oli aiemmin kuulunut Horneille.
1800-luvun loppupuolella kartano kuului kauppaneuvos Janne (Jean) Bruunille sekä sitten vuoteen 1890 tämän vävylle kenraalimajuri Johan Adolf Frey. Kartanossa Frey omistautui uudenaikaisten karjanhoitomenetelmien kehittämiseen.[2] 1906 kartanon päätilan ostivat eversti Lennart Forsten ja hänen vaimonsa Alma Forstén tilan silloiselta omistajalta senaattori Juhani Arajärveltä. Forstenit siirsivät tilalle puutarhakoulunsa, jonka toiminta oli alkanut 1898 (sittemmin Reitkallin puutarhakoulu).
Noin vuosina 1936–1940 päärakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Tällöin yläkerrokseen valmistui 13 huonetta. Päärakennus pääsi 1970-luvulla huonoon kuntoon, ja se kunnostettiin kokonaan 1970–1980 -luvuilla. Summan Mutikka Oy harjoitti kartanossa 1990-luvun vaihteessa matkailu- ja ravintolatoimintaa. Vuodesta 1994 lähtien tila on toiminut yksityisasuntona, ensin edesmenneen toimitusjohtaja Pekka Juustin (1939–2006) loppuelämän.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sippolan puutarha- ja maatalouskoulu - Reitkallin puutarhakoulu 1898 - 1948. Teos sisältää: Lagerblad, Katri - Nieminen, Aimo, Sippolan puutarha- ja maatalouskoulu Reitkallin puutarhakoulu 1892 - 1932. Hamina 1948; Nieminen, Aino, Reitkallin puutarhakoulu 1933 - 1948.
- Sjöström (2011), "Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland", Journal of the Foundation for Medieval Genealogy, vol 3 issue 5 (2011 January), pp 425-461