Jämsä

Jämsä
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°51′50″N, 025°11′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jämsän seutukunta
Kuntanumero	182
Hallinnollinen keskus	Jämsän keskustaajama
Perustettu	1866
– kauppalaksi	1969
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Kuorevesi (2001) Längelmäki (2007, osa) Jämsänkoski (2009)
Kokonaispinta-ala	1 823,90 km² 55:nneksi suurin 2022
– maa	1 571,39 km²
– sisävesi	252,51 km²
Väkiluku	19 106 62:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	12,16 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,6 %
– 15–64-v.	55,1 %
– yli 64-v.	32,3 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,6 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	3,3 %
Kunnallisvero	9,40 % 60:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Hanna Helaste
Hallituksen puheenjohtaja	Jorma Poti
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
– puheenjohtaja	Matti Similä
2021–2025  • SDP  • PS  • Kesk.  • Kok.  • Muut  • Vas.  • Vihr.  • KD	12 8 7 5 5 3 2 1
www.jamsa.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Jämsä on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen länsirannalla. Kaupungissa asuu 19 106 henkilöä (2024-10-3131. lokakuuta 2024), ja sen pinta-ala on 1 823,90 km², josta 252,51 km² on vesistöjä (2022-01-011. tammikuuta 2022). Väestötiheys on 12,2 asukasta/km².

Jämsä on maakuntansa ainoa keskiaikainen pitäjä. Jämsän kunta perustettiin vuonna 1866, kauppalanoikeudet se sai vuonna 1969, ja kaupungiksi se muuttui vuonna 1977. Jämsän naapurikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Petäjävesi. Jämsään sijoitettiin talvi- ja jatkosodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä ja Kivennavalta.

Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluneen Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Kuntaliitokset jatkuivat vuonna 2009, jolloin Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Uuden kaupungin nimeksi tuli Jämsä ja vaakunaksi Jämsänkosken vaakuna.

Jämsän murteellinen nimi on Jämpsä.

Nimen etymologia

Jämsän nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Janne Saarikivi on esittänyt, että Jämsä-nimi liittyy sanueeseen, joka on kehittynyt pohjoissaamen verbistä jápmit (kuolla). Nykyisissä saamelaiskielissä on useita paikannimiä, jotka on johdettu sanasta jámeš (vainaja). Max Wassmer ehdotti aikoinaan, että Jämsä-nimi liittyy Jämsänjoen muotoon ja virtaustapaan. Hänen mukaansa joki sai nimensä ennen Jämsän seudun vakinaisia asukkaita tavasta, jolla joen virtaus kuluttaa rantoja. Nimi saattaa pohjautua myös johonkin muinaiseen syömistä, puremista tai kovertamista tarkoittavaan verbiin, josta on sittemmin johdettu vuolinta tarkoittava sana. Murteissa tämä sana on jämsä, jämpsä tai jämssä (puuastioiden sisäpinnan tasoittamiseen tarkoitettu kouruteräinen ja haaravartinen vuolin). Nurmossa esiintyy verbi jämpsätä (puhdistaa kimpiastioita sisältä jämpsällä).

Maantiede

Syystalvinen näkymä Himosvuoren rinteiltä länteen

Kesäinen auringonnousu Kankarisvedellä. Kuvassa Tervalanselkää.

Talvinen näkymä Jämsästä

Sijainti

Jämsä sijaitsee Päijänteen länsirannalla Tampereen ja Jyväskylän välillä. 62. leveyspiiri kulkee Jämsän halki siten, että Koskenpää sijaitsee leveyspiirin pohjoispuolella. Jämsän etelä-pohjoissuuntainen pituus on karkeasti 50 kilometriä ja länsi-itäsuuntainen leveys niin ikään noin 50 kilometriä. Väestön painopiste eli Jämsän keskustaajama on kunnan eteläosassa melko lähellä Päijänteen länsirantoja.

Luonto ja geologia

Jämsän luonto on Järvi-Suomelle tyypillistä vesistöjen ja viljelysaukeiden täplittämää metsäistä mäkimaata. Metsät ovat havupuuvaltaisia, myös koivu on yleinen puulaji. Jalot lehtipuut ovat Jämsässä luontaisen levinneisyysalueensa pohjoisreunalla.

Jämsän korkeus merenpinnasta on melko vähäinen, noin 80–240 metriä. Valtaosa Jämsän keskustaajamasta ja sitä ympäröivästä laajahkosta viljelysseudusta kohoaa korkeintaan 120 metrin korkeuteen. Paikkakunnan matalimpiin alueisiin kuuluu Päijänteen pinta, joka kohoaa 78 metriä merenpinnan yläpuolelle. Yli kahdensadan metrin kohoavat muun muassa Kaipolanvuori (233 metriä) ja Himosvuoren itärinne (220 metriä). Suuria korkeuseroja on Jämsänniemellä Himoksen alueella, jossa Päijänne ja Himoksen rinteet sijaitsevat rinta rinnan.

Kallioperältään Jämsä kuuluu keskisen Suomen syväkivialueeseen. Vallitsevia lajeja ovat karkearakeiset granodioriitit ja graniitit, jotka ovat usein porfyyrisiä ja paikka paikoin rapautuneita. Jämsän ympäristöstä on löydetty niin ikään moroutunutta kalliota.

Sisä-Suomen reunamuodostuma, joka on Salpausselkien kaltainen mutta niitä nuorempi, kulkee Tampereen luoteispuolelta Hämeenkankaalta Oriveden ja Jämsän kautta Laukaaseen. Sen muodostumiseen ja sulamiseen liittyvät viime jääkauden aikaiset sulamisvedet ovat muotoilleet useita Jämsän laaksoja. Jäätikön sulamisvedet virtasivat nykyisen Jämsän alueen lukuisia murroslaaksoja myöten.

Jään reuna oli vetäytynyt noin 50 kilometriä reunamuodostuman pohjoispuolelle, kun ilmasto kylmeni ja jäätikkö eteni reunamuodostumalle noin sadaksi vuodeksi, kunnes ilmasto alkoi uudelleen lämmetä ja jää suli. Jämsän lähes kaikkien laaksojen lävitse on virrannut sulamisvettä, jonka suuntana oli Ouninpohjan-Isojärven laakso.

Jämsän useista rotkoista tunnetuin lienee Synninlukko, joka sijaitsee Jämsän keskustan luoteispuolella. Synninlukkoon liittyy lukuisia legendoja. Vororotin rotkokompleksi sijaitsee Jämsän keskustan lounaispuolella. Merkittäviä rotkoja ovat myös Mullikkarotti, Pirunryöni, Rotkojärvi eli Ruuhijärvi ja Surmajärven Synninlukko.

Vesistöt

Järvien ja jokien osuus Jämsän pinta-alasta on noin seitsemäsosa. Vesialasta huomattava osa kuuluu usean kunnan alueelle levittäytyvään Päijänteeseen. Jämsässä sijaitsee niin ikään Längelmäveteen kuuluvan Koljonselän koillinen osa. Paikkakunnan muita järviä ovat muun muassa Eväjärvi, Iso Rautavesi, Kankarisvesi, Kerteselkä, Kuorevesi, Nytkymenjärvi ja Salosvesi. Vähintään hehtaarin laajuisia vakavesiä on 465.

Jämsä sijaitsee Kokemäenjoen päävesistön (35) ja Kymijoen päävesistön (14) vedenjakajalla. Kunnan itäiset ja keskiset alueet kuuluvat Kymijoen vesistöön, läntiset Kokemäenjoen vesistöön.

Kymijoen päävesistön ensimmäisen jakovaiheen Jämsän reitin valuma-alue kattaa lähes koko Koskenpään ja Jämsänkosken sekä Jämsän keskustan ja Jämsänniemen keskiosan. Kymijoen vesistön ensimmäisen jakovaiheen Suur-Päijänteen alue kattaa Jämsän itäisiä, kaakkoisia ja eteläisiä alueita.

Kokemäenjoen päävesistön ensimmäisen jakovaiheen Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue kattaa Jämsän lounaisen osan eli Längelmäen ja Kuoreveden eteläosan. Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen jakovaiheen Keuruun reitin valuma-alue kattaa Jämsän läntisen ja luoteisen osan eli Kuoreveden pohjoisosan ja Koskenpään läntisimmät osat.

Jämsän kymmenen laajinta järveä

Järvi	Päävesistö	Pinta-ala (km²)	Vesitilavuus (km³)	Keskisyvyys (m)	Syvin kohta (m)	Huomioita Jämsään kuuluvista järven osista
Päijänne	Kymijoki	1 083	15,4	16,2	95,3	Tiirinselkä, Lehesselkä, Numarinselkä, Siikaselkä, Juokslahti
Koljonselkä	Kokemäenjoki	40,5	0,37	9,2	56,4	Vain järven koillisin osa sijaitsee Jämsässä.
Kuorevesi	Kokemäenjoki	23,8	0,15	6,2	46,3	Järven luoteisosa sijaitsee Mänttä-Vilppulassa.
Isojärvi	Kymijoki	18,3	0,3	16,4	69,7	Järven länsiosa sijaitsee Jämsässä.
Salosvesi	Kymijoki	9,0	0,065	7,3	36,2
Eväjärvi	Kokemäenjoki	8,9	0,049	5,6	22,4
Iso Rautavesi	Kymijoki	8,4	0,028	3,3	12,8
Kankarisvesi	Kymijoki	8,3	0,034	4,1	23,6
Saarijärvi	Kymijoki	5,8	0,044	7,6	25,9	Osa järvestä sijaitsee Jyväskylän alueella.
Kerteselkä	Kokemäenjoki	5,2	0,036	6,8	35,1

Ilmasto

Loppusyksyinen iltapäivä Jämsänjoen rannalla

Suomen ilmaston viidestä pääluokasta Jämsä sijoittuu toiseksi eteläisimpään eli eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Syvä Päijänne vaikuttaa leudontavasti eteläisen Keski-Suomen ilmastoon ja hidastaa lumentuloa toisinaan tammikuulle asti. Keskimäärin pysyvä lumipeite saadaan Jämsän seudulle marraskuun loppuun mennessä.

Helmikuun keskilämpötila on noin −7 °C ja heinäkuun puolestaan noin 17 °C. Termisistä vuodenajoista pisin on talvi, joka alkaa keskimäärin marraskuussa ja päättyy huhtikuun alussa. Terminen kevät on lyhyt, sillä terminen kesä alkaa keskimäärin toukokuun lopulla. Terminen syksy alkaa hieman myöhemmin kuin muualla Keski-Suomessa, keskimäärin se saapuu syyskuun puolivälissä.

Keskilämpötiloja (°C) ja sademääriä (mm) Hallin havaintoasemalla vuosina 1991–2020. Halli sijaitsee noin 20 kilometriä Jämsän keskustasta länteen ja hieman korkeammalla suhteessa merenpintaan kuin keskusta. Lähteenä Ilmatieteen laitos.

Mittauspiste	Tammi	Helmi	Maalis	Huhti	Touko	Kesä	Heinä	Elo	Syys	Loka	Marras	Joulu	Keskiarvo	Vuotuinen sademäärä	Sadepäivät (väh. 1,0 mm)
Halli	−6,6	−6,9	−2,9	3,0	9,6	14,3	17,0	15,1	9,9	4,1	−0,4	−4,0	4,4	639	117

Hallin absoluuttinen ylin lämpötila on heinäkuussa 2010 mitattu 33,4 °C ja absoluuttinen alin tammikuussa 1992 mitattu −36,4 °C. Kaudella 1991–2020 Keski-Suomen ja Pirkanmaan havaintoasemien vuotuiset keskilämpötilat olivat 3,8 °C ... 5,2 °C.

Historia

Esihistoria

Nykyisellä Jämsän seudulla jääkausi päättyi kymmenisen tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin jään reuna vetäytyi noin kilometrin kahdeksassa vuodessa. Jääkausi jätti jälkeensä murroslaaksoja, soraselänteitä ja savikkoja. Päijänne oli alkuun merenlahti; siitä muodostui itsenäinen vedenkokouma noin 6 000 vuotta eaa. Muinais-Päijänne ulottui nykyisen Pihtiputaan seudulta Salpausselälle ja sen pinta oli kymmenisen metriä nykyistä korkeammalla. Noin vuonna 4000 eaa. Muinais-Päijänne mursi itselleen laskutien nykyisen Kymijoen kohdalta etelään ja sen pinta laski nopeasti. Seuraavien vuosituhansien aikana Päijänteen pinta laski vähitellen nykytasolleen. Vedenpinnan aleneminen johti useiden pienten vedenkokoumien syntymiseen. Eräät vanhat paikannimet viittaavat nykyistä korkeammalla olleeseen vesirajaan, kuten keskellä peltoaukeaa sijaitseva Saari. Jämsän seudulta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, kuten Hietamäestä Patajoen pohjoispuolelta, jossa vanhimmat löydöt on ajoitettu noin vuoteen 7550 eaa.

Jämsän alueelta on löydetty puolisen tusinaa rautakautista asuinpaikkaa. Puttolasta tehtyjen hautalöytöjen perusteella on päätelty, että Jämsä sai ensimmäiset asukkinsa 900-luvulla, jolloin elettiin viikinkikautta. Tuolloin alkoi nykyaikaan johtava katkeamattoman asutuksen aika. Vanhimmat jäljet asutuksesta ovat hämäläisperäisiä. Rautakauden lopussa Jämsä oli Päijänteen Hämeen pohjoisin vakituisen asutuksen keskittymä. Paikkakunnan nimistöön puolestaan on jäänyt lukuisia muistoja muinaisesta lappalaisasutuksesta. Jämsä oli Hämeen takamaata ja legendan mukaan alueelle muutti ihmisiä Sahalahdelta ja Sääksmäeltä. Useissa eteläisen Hämeen pitäjissä on samannimisiä kyliä kuin Jämsässä. Rautakautisia muinaislinnoja Jämsässä on kaksi: Pukinvuori ja Linnasenvuori.

Keskiaika

Häme liitettiin katoliseen Suomeen 1200-luvun puolivälissä. Ennen sitä alueella olivat lähetystyötä tehneet novgorodilaiset bysantinuskoiset ja itäinen Häme oli osittain heidän kastamaansa. Suomi oli kahden uskonnon välimaastossa. Aikakausi oli sotaista, koska uskontoraja oli myös hansakaupan alkuajan välialuetta. Kansantarinoiden mukaan novgorodilaisten ja karjalaisten taistelut suomalaisia vastaan ulottuivat myös Jämsän seudulle. Linnasenvuori oli perimätiedon mukaan moskovalaisten muinainen leiripaikka, mutta suomalaiset estivät valloittajaa leiriytymästä sinne. Tarinoiden mukaan suomalaiset joukot löivät moskoviitit (heidän mukanaan karjalaisia ja novgorodilaisia) niin kutsutulla Veriniityllä, joka sijainnee Linnasenmäen länsirinteen kupeessa.

Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä lienee perustettu 1410-luvulla, jolloin se oli Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Ensin Jämsä oli osa Hauhon kihlakuntaa, ja vuodesta 1582 lähtien Sääksmäen kihlakuntaa. Jämsän hallintopitäjän verokunnat olivat Kauhkiala ja Moiskala. Keskiaikainen Jämsä käsitti nykyisen Jämsän kaupungin alueen sekä Korpilahden, Petäjäveden, Muuramen ja Säynätsalon, mutta ei Kuorevettä ja Längelmäkeä, jotka kuuluivat alkujaan Kangasalan suurpitäjään.

Ensimmäinen julkisen vallan edustaja Jämsässä oli katolinen kirkko, Jämsä oli 1442 itsenäistyneen Sysmän seurakunnan kappeli. Jämsä lienee muodostanut oman seurakuntansa ennen vuotta 1500. Ensimmäinen asiakirjamaininta Jämsän kirkkoherrasta on vuodelta 1497. Perimätiedon mukaan Jämsän varhaisin kirkko oli Pyhän Laurentiuksen kirkko. Jämsän seutu kuului alkuun Turun hiippakuntaan, ja vuodesta 1554 alkaen Viipurin hiippakuntaan.

Uusi aika

Hämeen ensimmäisen maakirjan (1539) mukaan Jämsän talomäärä oli 91, kyliä oli 36. Väestömäärä kasvoi tuohon aikaan nopeasti. Nykyisen Jämsänkosken keskustan tuntumaan kehittyi 1500-luvulla myllykeskus. Koskissa virtasi vesi läpi vuoden, joten ne olivat Hämeen tehokkaimpia myllykoskia.

Nuijasodassa vuonna 1597 jämsäläiset liittyivät muiden hämäläisten talonpoikien joukkoihin. Iivari Arvidinpoika Tawast murhautti useita satoja antautumaan huijattuja talonpoikia Padasjoella käydyssä Nyystölän taistelussa, ja lisäksi voittajat tuhosivat hämäläispitäjiä. Jämsän maatiloista autioitui noin kolmasosa. Seurauksena oli pohjoisen Hämeen erämaissa liikkuneiden savolaisten muuttoliike Päijänteen Hämeen alueelle. Jämsän murre alkoi erään teorian mukaan savolaistua tuohon aikaan ja Iivari Arvidinpojasta tuli Hämeen vihatuin aatelismies.

Kolmikymmenvuotisen sodan aikaiset värväykset rasittivat Jämsää. Useimmat halusivat välttää sotaan joutumisen ja he pakenivat korpeen. Ratsumiehiä varustivat Auvilan, Heikkilän ja Yijälän tilat.

Isonvihan vuosina 1713–1721 venäläiset tuhosivat myös Jämsän seutua; paikkakuntalaisten pakopaikkana oli Synninlukko. Isonvihan muistomerkkinä on Miekkainpetäjä, ikivanha ja kulottunut mänty Miekkainpetäjän hautausmaan kupeessa.

Yhteisomistukseen perustuva maatalous väistyi yksityisomistuksen tieltä isossajaossa, joka aloitettiin vuonna 1756. Tuolloin Jämsän alueella oli 38 jakokuntaa ja 189 kylää. Varakkaimmat talot sijaitsivat Jämsänjoen varrella. Jämsän seudun teollistuminen alkoi vuonna 1792, kun Jämsänkoski sai ensimmäisen vesisahansa. Alueen elinkeinoelämä alkoi vilkastua.

Kustaa III:n vuonna 1775 toteuttamassa uudessa lääninjaossa Suur-Jämsä muodosti Hämeen läänin koillisen kulman. Petäjävesi ja Korpilahden Vesipuoli sen sijaan määrättiin Vaasan lääniin ja näin Petäjävesi irtautui hallinnollisesti Jämsästä. Läänijako säilyi aina vuoteen 1960, jolloin perustettiin Keski-Suomen lääni, joka puolestaan liitettiin vastaperustettuun Länsi-Suomen lääniin vuonna 1997. Vuonna 2009 koko läänilaitos lakkautettiin.

1800-luku

Suomen sodan aikana 1809 Jämsän seudulla majaili jopa 8 000 venäläissotilasta. Jämsäläisten tuli luovuttaa aseensa ja vannoa uskollisuutta keisarille. Vallanvaihto sujui verraten rauhallisesti, ja ihmisten elämään sillä oli melko vähän vaikutusta. Siirtyminen Venäjän vallan alle toi Suomeen niin sanottuja laukkuryssiä, jotka tosiasiassa olivat enimmäkseen karjalaisia kauppamatkustajia. Jyväskyläläinen lääkäri Wolmar Schildt valitti vuonna 1845, että nimenomaan Jämsään on asettunut sukupuolitauteja levittäviä laukkuryssiä.

Jämsän kunta perustettiin 28. joulukuuta 1866. Paikkana oli Auvilan Rustholli. Kunnan alue käsitti nykyisen Jämsän lukuun ottamatta Kuorevettä ja Längelmäkeä. Alkoi niin sanottu Vanhan Jämsän aikakausi, joka päättyi Jämsänkosken ja Koskenpään itsenäistymiseen vuonna 1926. Jämsän hallinnollinen alue oli pienimmillään vuosina 1926–2001. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Jämsään liitettiin Kuorevesi (2001) ja suurin osa Längelmäkeä (2007). Jämsänkosken ja Jämsän kuntaliitos oli paikallinen ikuisuusaihe, kunnes ne vihdoin liitettiin toisiinsa vuonna 2009. Yli 80 vuotta kestänyt hallinnollinen ero tuli tiensä päähän.

Jämsän kihlakunta on perustettu 1869. Kihlakuntaan kuului alun perin Jämsän lisäksi alueita Pohjois-Hämeestä (Eräjärvi, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kuorevesi, Luopioinen, Korpilahti, Muurame ja Säynätsalo). Satakunta vuotta myöhemmin vuoden 1960 kihlakuntamuutosten yhteydessä Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Pihlajavesi siirrettiin Laukaan kihlakunnasta Jämsän kihlakuntaan.

Koululaitos alkoi muotoutua 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäisen kansakoulunsa Jämsä sai vuonna 1869, tosin alkuun vain muutama prosentti nuorisosta kävi koulua. Vanhoillisimmat vastustivat koulutoimintaa, sillä he katsoivat sen turmelevan nuorisoa. Samaan aikaan Jämsään syntyi vahva raittiusliike, joka varjeli kansaa viinan kiroilta. Teollisuus kehittyi: Jämsänkosken ensimmäinen sellutehdas valmistui 1888, mutta se paloi kahdeksan vuotta myöhemmin ja tilalle kohosi modernimpi laitos, jonka mukana paikkakunnalle tuli muun muassa sähkövalo. Paperin vienti ulkomaille alkoi.

1900-luku

Jämsänkosken satamaa vuonna 1916

Jämsän kirkkosilta 1920-luvulla

Jämsän vaakuna vuoden 2008 loppuun asti.

Paikkakunnan sivistyspyrintöjen tärkeänä osana oli oppikoulu. Sen alulle saamiseksi perustettiin vuonna 1905 Jämsän Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiö, ja koulu aloitti toimintansa vielä samana syksynä. Vuonna 1908 valmistui yhteiskoulun rakennus, joka sai erikoisen torninsa perusteella kansan suussa nimen Tattikoulu. Yksityiskoulun talous perustui osin valtionavustuksiin ja osin lukukausimaksuihin. Jämsän kunta otti koulun omistukseensa vuonna 1968.

Vuoden 1907 eduskuntavaalit toivat esille jämsäläisten poliittiset mieltymykset: Sosiaalidemokraatit saivat noin 70 % annetuista äänistä. Tehtaantyöläisten uusi sosialistinen ajattelutapa oli ristiriidassa agraarikulttuuriin tottuneiden talollisten keskuudessa. Mitään erityistä vasemmistoradikalisoitumista Jämsän seudulla ei kuitenkaan tapahtunut.

Sisällissota

Pääartikkeli: Jämsän teloitukset 1918

Suomen sisällissodan aikana 1918 Jämsä jäi varsinaisten rintamataistelujen ulkopuolelle. Jämsässä oli paljon valkoista terroria punaisen terrorin puuttuessa lähes kokonaan. Jämsän suojeluskuntalaiset surmasivat kymmeniä työväenyhdistysten jäseniä ja punaisiksi epäiltyjä. Jämsän tunnetuimpia valkoiseen terroriin osallistuneita henkilöitä olivat Saaren kartanon isäntä Hjalmar Saari, hänen apulaisensa Johannes From eli Rummin Jussi sekä kärköläläinen rakennusmestari ja suojeluskuntapäällikkö Veikko Sippola. Saaren riihen seinää vasten ammuttiin kuutisenkymmentä ihmistä, jotka haudattiin Jämsän kirkkomaahan. Teloituksia tapahtui myös Jämsän kirkon tapulissa.

Työväkeä pakeni Jämsästä Tampereelle, jossa osa heistä liittyi punakaartiin ja otti osaa esimerkiksi Länkipohjan taisteluihin jämsäläisen komppanianpäällikön Ivar Jokisen johdolla. Samainen Jokinen jäi taistelussa vangiksi, ja hänet ammuttiin myöhemmin Saarella.^lähde? Jämsän tapahtumista on julkaistu ainakin kaksi kirjaa: Jukka Rislakin Kauhun aika ja postuumisti ilmestyneet jämsäläisen punasotilaan Emil Aallon muistelmat.

1920–2000

Runsaan tuhannen maaneliökilometrin laajuinen Jämsän maalaiskunta jaettiin kolmeen itsenäiseen maalaiskuntaan vuonna 1926. Koskenpään maalaiskunta käsitti vanhan Jämsän pohjoisen kolmanneksen (pinta-ala 334,8 maa-km² vuonna 1945), ja verraten tiheään asuttu Jämsänkosken maalaiskunta (57,8 maa-km² vuonna 1945) perustettiin vanhan Jämsän keskelle. Jämsän hallinnolliseksi alueeksi määräytyi vanhan Jämsän eteläinen kolmannes ja laajat alueet Jämsänkosken molemmin puolin. Alueen maapinta-ala oli 655,7 km² vuonna 1945. Jämsä säilytti karkean u-kirjaimen muotonsa aina seuraavan vuosisadan alkuun, jolloin Kuorevesi liitettiin Jämsään. Jämsän jokivarsi tilastoitiin ennen toista maailmansotaa taajaväkiseksi yhdyskunnaksi eli taajamaksi (perustettu 1923). Vuonna 1940 sen väestömäärä oli noin 1 100.

Jämsän seudulla oli 1920-luvun puolivälissä kaksi elokuvateatteria, ja niissäkin näkyi ajan poliittinen kahtiajakautuneisuus: toinen teatteri oli porvarillinen ja toinen taasen työväen teatteri. 1930-luvun lama kaatoi useita jämsäläistiloja ja alueen nahkateollisuus näivettyi. Kerjäläisten määrä kohosi voimakkaasti. Halliin perustettiin lentokonetehdas 1930-luvun lopussa, ja alueelle kehittyi vireä teollisuusyhdyskunta.

Talvisodan aikana Jämsään saapui tuhansia evakkoja, lähinnä Karjalasta. Maanomistusolot aiheuttivat kitkaa paikallisten ja siirtolaisten välille. Jämsänkosken Ilveslinna toimi toisen maailmansodan aikaan sotasairaalana ja tehtaan sankarivainajat saivat muistomerkin Patalan koskien välissä sijaitsevalle saarelle.

Toisen maailmansodan jälkeen Jämsän teollistuminen kiihtyi. Kaipolan paperitehdas perustettiin 1952, lisäksi Partalaan syntyi huopateollisuutta. Erityisesti Jämsänkosken keskustaajamasta muodostui vireä alue, jonka kunnallistekniikka ja asuinolot olivat edistyksellisiä. Radiolupia jämsänkoskelaisilla oli 1950-luvulle tultaessa erityisen paljon.

1960-luvulla Jämsän keskustaajama koki muodonmuutoksen. Rakennettiin jalkakäytäviä ja kadut asfaltoitiin. Kaupunkilaiseen tyyliin kaduille alettiin antaa nimiä. Jämsästä tuli kauppala vuosikymmenen lopussa. Jämsäläisten ymmärrys kulttuuriympäristöjen suhteen osoittautui heikoksi, lähes kaikki vanhat arvokkaat miljööt tuhottiin. Myös ympäristönsuojelu oli huonolla tolalla. Jämsänjoki saastui, siitä tulvi rikkipäästöjä ja kalat kuolivat. Matkailuelinkeino otti aimo harppauksen eteenpäin 1980-luvulla, jolloin alettiin kehittää Himoksen laskettelukeskusta. Palveluelinkeinojen merkitys työllistäjänä on vähitellen lisääntynyt ja teollisuuden työvoimantarve on vähentynyt.

2000-luku

Jämsän kuntaliitokset. Vuonna 1969 Koskenpää liitettiin Jämsänkoskeen, vuonna 2001 Kuorevesi liittyi Jämsään, 2007 Längelmäen itäosat liitettiin Jämsään ja vuonna 2009 Jämsänkoski ja Jämsä yhdistyivät.

2000-luvun alussa Jämsän seudulla tehtiin useita kuntaliitoksia. Jämsä siirtyi yhdessä Kuhmoisten kanssa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin vuoden 2013 alussa. Samassa yhteydessä on alettu keskustella mahdollisuudesta, että Jämsä vaihtaisi maakuntaa Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Edellisen väkilukua maakunnan vaihdos pienentäisi kahdeksisen prosenttia, jälkimmäisen väkilukua se taasen lisäisi nelisen prosenttia.

Liikenneyhteyksien kehittyminen

Varhaisimpina aikoina muodostivat vesitiet, kuten Päijänne ja Jämsänjoki, luonnollisia kulkuväyliä. Hämeen maantieverkosto oli 1600-luvulla hyvin harva ja sen ylläpito oli rahvaan velvollisuus. Keskeisimmät maantiet kulkivat kaukana Jämsän eteläpuolella: Turusta Hämeenlinnan kautta Viipuriin sekä Helsingistä Hämeenlinnan ja Pälkäneen kautta Tammerkoskelle. Ensimmäisiä huomattavia Jämsän kautta kulkeneita maaliikenneyhteyksiä oli Laukaasta Pälkäneelle johtanut Vanha Laukaantie, joka merkittiin vuoden 1696 karttaan. Toinen vanha tieyhteys kulki Hollolasta Kuhmoisiin. Näiden kahden ikimuistoisen maayhteyden risteys sijaitsi Alhojärvellä.

Jämsä–Jyväskylä-maantietä eli vanhaa nelostietä alettiin rakentaa 1861. Valtatie 4 kulki Päijänteen länsipuolta vuoteen 1996, jolloin se siirrettiin järven itäpuolelle. Valtatie Lahdesta Jämsään sai uudeksi numerokseen 24. Valtatie 9 perustettiin vuoden 1938 tienumerointijärjestelmän myötä. Valtatiet 9 ja 24 risteävät Jämsän keskustan lounaispuolella ja ne ovat Jämsän seudulla yksiajorataisia. Valtateiden reitit linjattiin Jämsän osalta nykyisille reiteilleen pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Merkittäviä peruskorjauksia tehtiin vuosina 1989 ja 2003, jolloin rakennettiin muun muassa ohituskaistoja. Maantie Jämsästä Vilppulaan valmistui 1915. Linja-autoliikenne Jyväskylään ja Vilppulan rautatieasemalle aloitettiin vuonna 1924. Kaukolinjat Tampereelta ja Lahdesta Jämsän kautta Jyväskylään alkoivat 1920- ja 1930-lukujen taitteessa, jolloin Jämsän kirkonkylästä muodostui vilkas linja-autoliikenteen solmukohta.

Jämsä liitettiin Suomen rautatieverkkoon vuonna 1951, jolloin valmistui rata Orivedeltä Jämsänkoskelle. Rataosuus Jämsänkoskelta Jyväskylään valmistui vuonna 1977. Orivesi–Jyväskylä-rautatieyhteys on yksiraiteinen. Ennen Orivesi–Jämsänkoski-radan valmistumista lähin rautatieasema sijaitsi Vilppulassa vuonna 1882 avatun Tampere–Haapamäki-radan varrella.

Jämsän seudun murteet

Jämsän seudun alkuperäinen murre lienee ollut hämäläistä. Nykyinen Jämsän murre kuuluu savolaismurteiden Päijät-Hämeen ryhmään. Täyttä varmuutta Jämsän murteen savolaistumisen syistä ei ole, eräänä mahdollisuutena pidetään nuijasodan jälkeistä savolaisten muuttoliikettä Hämeeseen. Myös alueen muinainen karjalaisväestö on saattanut vaikuttaa murteen savolaistumiseen. Länsi- ja itämurteiden raja kulkee nykyisin Jämsän hallinnollisen alueen halki siten, että Kuorevedellä ja Längelmäellä puheenparsi on selkeän läntistä, kun taas vanhan Jämsän alueella ihmisten puheesta kuulee itäisen vaikutteen, joka tosin on vähitellen katoamassa.

Hämeestä Jämsään suuntautunut eränkäynti jätti jälkensä jämsäläisten kantatilojen nimistöön, joka on suurimmaksi osaksi hämäläisperäistä, kuten Apiala ja Yijälä. Pääosa nimistä on peräisin Pälkäneen ja Sääksmäen seuduilta. Vanhin nimikerrostuma on kuitenkin lappalaista, kuten Mella, joka pohjautuu hiekkatörmää tarkoittavaan mielle-sanaan.

Väestökehitys

Väestömäärän kehitys nykyisen Jämsän alueella sijainneissa kunnissa vuosina 1880–1999

	1880	1901	1926	1951	1968	1999
Jämsä	9 898	12 889	9 006	10 665	12 755	12 867
Jämsänkoski	–	–	2 668	4 698	6 407	7 749
Koskenpää	–	–	2 755	2 554	2 116	–²
Vanhan Jämsän alue	9 898	12 889	14 429	17 917	21 278	20 616
Kuorevesi	2 227	2 704	3 157	4 349	3 461	2 819
Längelmäki	3 671	4 175	4 865	5 092	3 522	1 797
Nykyinen Jämsän alue¹	15 796	19 768	22 451	27 358	28 261	25 232

¹Längelmäki on luvuissa mukana myös niiltä osin, jotka liitettiin Oriveden kaupunkiin.
²Liitettiin Jämsänkoskeen 1. tammikuuta 1969.

Jämsän merkittävin väestökeskittymä on jo varhaisista ajoista sijainnut nykyisen keskustan eli Seppolan alueella. 1600-luvulla Jämsän taloluku oli 104 ja asukkaita oli noin 1 100. Uudistaloja rakennettiin yhä kauemmaksi Jämsänjokivarresta.

Vuonna 1880 Jämsän väkiluku oli 9 900. Kunnan hallinnollinen alue vastasi tuolloin nykyistä Jämsän kaupunkia Kuorevettä ja Längelmäkeä lukuun ottamatta. Nykyisen Jämsän alueen väkiluku oli 15 800.¹ Jämsä oli tuolloin Hämeen läänin kolmanneksi runsasväkisin kunta. Ruotsinkielisiä Jämsän väestöstä oli 119 eli 1,2 %. Vuoteen 1926 mennessä Jämsän väkiluku oli lähes puolitoistakertaistunut vuodesta 1880. Siirtoväki ja suuret ikäluokat paisuttivat Jämsän seudun väkimäärää toisen maailmansodan jälkeen.

Jämsän väestömäärän kasvu pysähtyi 1970-luvulla. Jämsän ja Jämsänkosken eli Jokilaakson yhteenlaskettu väkimäärä pysytteli 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella hieman yli 20 000:ssa. Nykyisen Jämsän alueen väestökato kiihtyi 1990-luvun laman jälkeen. Jämsänkosken väkiluku – Koskenpäätä lukuun ottamatta – oli laskenut alle 7 000:n ennen vuoden 2009 Jämsä–Jämsänkoski-kuntaliitosta. Koskenpään väkiluku puolestaan oli noin 700. 2010-luvulla Jämsän asukasluvun suhteellisen voimakas väheneminen on jatkunut.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen. Kahtia jaetun Längelmäen kunnan väestö on kuitenkin vuosina 1980–2005 laskettu kokonaan osaksi Jämsää.

Jämsän väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			26 371
1985			26 010
1990			26 005
1995			25 945
2000			25 023
2005			24 327
2010			22 691
2015			21 542
2020			20 157
Lähde: Tilastokeskus.

Vuonna 2012 Jämsän taajama-aste oli 74,8 %, eli kymmenisen prosenttiyksikköä Suomen keskiarvoa matalampi. 65 vuotta täyttäneitä oli noin neljännes väestöstä. Jämsän väkilukua pienentävät sekä negatiivinen muuttotase että kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden. Yli 70 % jämsäläisistä asuu pien- tai rivitaloissa. Väestön koulutustaso on Suomen keskiarvon alapuolella.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Jämsässä oli 20 877 asukasta, joista 15 328 asui taajamissa, 5 388 haja-asutusalueilla ja 161:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Jämsän taajama-aste on 74,0 %. Jämsän taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Jämsän keskustaajama	12 709
2	Kaipola	1 063
3	Halli	964
4	Länkipohja	512
5	Mäntän keskustaajama*	80

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mäntän keskustaajama ulottuu pääosin Mänttä-Vilppulan kaupungin alueelle.

Seppola

Seppola on Jämsän keskustaajamana tunnetun Jämsän kaupallisen ja hallinnollisen keskuksen eteläinen osa, joka on rakentunut Jämsänjoen molemmille puolille. Se sijaitsee kuta kuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Siellä on myös lakkautetut linja-autoasema ja rautatieasema, mutta linja-autot ja junat pysähtyvät. Valtatie 9 kulkee Seppolan ohi ja risteää Valtatie 24:n eli Vanhan Nelostien kanssa Seppolan lounaispuolella. Risteys on myös Mänttään vievän Kantatie 56:n nollapiste. Himos sijaitsee Säyrylän kylässä noin kolme kilometriä Seppolasta itään.

Seppolan liikuntapalvelut on keskitetty Maauimalan ympäristöön. Jokilaakson sairaala sijaitsee Seppolan pohjoispuolella Jaatilanjärven kaakkoisrannalla. Sairaalan vanhimmat osat valmistuivat 1967. Jämsän kirkko hautausmaineen sijaitsee sairaala-alueen länsipuolella. Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema ristikirkko vihittiin käyttöön 29. syyskuuta 1929. Edeltänyt kirkkorakennus paloi maantasalle vuonna 1925.

• 
  Seppolan silta ja pääkatu
• 
  Seppolan vanha silta
• 
  Seppolan kappeli
• 
  Jämsän rautatieasema
• 
  Kivipankki valmistui vuonna 1913 Säästönpankiksi. Nyt se toimii taidegalleriana.

Seppolan kaupunginosat

Keskusta, Lukkoila, Keskinen, Palomäki, Hartusvuori, Särkijärvi, Ahvenlammi, Suonsaari, Ekonen, Kelhä, Kääpälä, Mäntymäki, Pietilä, Tervasmäki, Lopotti, Pääskysmäki, Auvila, Pispala, Jaatilanrinne, Ahopelto, Vitikkala

Seppolan teollisuusalueet

Viiskulma ja Kilpakorpi

Jämsänkoski

Jämsänkoski on samannimisen entisen kaupungin keskus, joka on kasvanut yhteen Seppolan kanssa muodostaen Jämsän keskustaajaman. Jämsänkosken teollinen kehitys alkoi jo 1800-luvulla ja se kehittyi omaksi taajamakseen. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänjoen kosket ovat antaneet osaltaan mahdollisuuden vesivoiman valjastamiselle teollisuuskäyttöön. Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, mutta varsinainen asema on Seppolassa. Myös Jämsänkoskella on linja-autoasema.

• 
  Patalankosken kuohuja Jämsänkoskella
• 
  Paperityöväelle valmistunut Oinaala 1950-luvulla
• 
  Jämsänkosken paperitehdas ja Koskikeskinen
• 
  Rekolankoski vuonna 1927

Jämsänkosken kaupunginosat

Keskusta, Kinula, Myllymäki, Asemamäki, Arvenmäki, Linnamäki, Lavamäki, Orivuori, Korvenmäki, Virtasalmi, Lehmisuo, Oinaala, Ylä-Oinaala, Koulumäki, Korentola, Soutula, Tiitolanmäki, Rekola, Matara, Papinrinne, Kukkulanmäki, Puistola, Harjunkangas, Rasua

Jämsänkosken teollisuusalueet

Myllymäki ja Jämsänkosken paperitehdas

Kaipola

Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Teollinen kehitys sai alkunsa vuonna 1952 kun sinne perustettiin Kaipolan paperitehdas. Kaipola kehittyi pieneksi yhdyskunnaksi, jolla on vieläkin omat palvelunsa. Kaipola sijaitsee Olkkolanlahden pohjukassa, Vanhan Nelostien itäpuolella. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti Yhtyneet Paperitehtaat. Katunimistö on valikoitunut muiden tehdaspaikkakuntien mukaan, Valkeakoskentie, Simpeleentie ja Jämsänkoskenkatu.

• 
  Kaipolan Pitkävuoren hyppytorni
• 
  Kaipolan paperitehdas 1950-luvulla
• 
  Kaipolan paperikoneet vuonna 1956
• 
  Kaipolan paperitehdas 1950-luvulla

Kaipolan kaupunginosat

Keskusta, Olkkola, Haapakorpi, Jokisuu

Kaipolan teollisuusalueet

Tiirinniemi ja Kaipolan paperitehdas

Halli

Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille , siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue. Hallin lentokoneteollisuus alkoi kun Veljekset Karhumäki Oy perustettiin. Nykyään Hallissa lentokoneteollisuutta harjoittaa Patria. Hallissa on myös lentoasema, keskuskoulu, terveysasema ja kyläkauppa.

• 
  Bristol Bulldog Hallissa
• 
  Vanha valokuva valtion lentokonetehtaalta

Koskenpää

Koskenpää on entinen kunta, joka liittyi vuonna 1969 Jämsänkoskeen ja liitettiin sen mukana vuonna 2009 Jämsään. Se sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, 26 kilometrin päässä kaupunkikeskuksesta. Koskenpään teollisuuskehitys alkoi 1800-luvulla huopatossuteollisuuden ja tervanpolton myötä. Mittakaavaltaan ne jäivät kuitenkin pieniksi Jämsänkoskeen verrattuna. Koskenpäällä on oma kirkko. Kylällä on myös koulu, jossa on ala-aste, sekä kyläkauppa, VPK ja terveysasema. Koskenpäällä on pienteollisuutta, kuten rakennussaumatehdas, vanha huopatehdas, tynnyrisaunatehdas ja mehuja ja simaa tuottava yritys, sekä palveluyrityksiä, joista mainittakoon Rantapirtti, Koskenpään Kammari, kylmä huoltoasema ja kesäisin toimiva Hirsibaari.

• 
  Koskenpään puukirkko

Länkipohja

Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Se on vanha Längelmäen keskus. Kylä sijaitsee Säkkijärven rannalla, Valtatie 9:n varrella. Länkipohja on melko mäkistä aluetta, lähellä sijaitsee Längelmävesi sekä Isojärven kansallispuisto. Länkipohjassa on lähikauppa ja ala-aste, joka on lakkautussuunitelmien kohteena vuonna 2025 osana Jämsän kaupungin säästötoimenpiteitä.

• 
  Kiviniemen tilaa 1920-luvun Syväjärvellä

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Jämsässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Jämsän seurakunta
  • Jämsän alueseurakunta
  • Jämsänkosken alueseurakunta
  • Koskenpään kirkkopiiri
  • Kuoreveden alueseurakunta
  • Längelmäen kirkkopiiri

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Jämsän alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Jämsässä toimii Jämsän helluntaiseurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Jämsän kaupungin nykyisellä alueella.

• Jämsänkosken seurakunta (liitetty Jämsän seurakuntaan 2009)
• Koskenpään seurakunta (liitetty Jämsänkosken seurakuntaan 2004)
• Kuoreveden seurakunta (liitetty Jämsän seurakuntaan 2009)
• Längelmäen seurakunta (itäinen osa liitetty Kuoreveden seurakuntaan 2007)

Maaseutukyliä

Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi, Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Hopsu, Jaatila, Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala, Niemola, Olkkola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä, Vekkula

• 
  Kuoreveden puukirkko sijaitsee Kirkkoniemellä Kuoreveden rannalla

Elinkeinoelämä ja teollisuushistoria

Matkailu

Jämsässä matkailu on noussut merkittäväksi elinkeinoksi. Himoksen hiihtokeskus sijaitsee Jämsässä ja on laajentunut laskettelukeskuksesta ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Kesällä Himoksessa järjestetään lukuisia tapahtumia, mm. HimosFestival ja IskelmäHimos. Jämsässä järjestetään myös vuosittain paintball-peli ”Suurpeli”, joka vetää joka elokuu puoleensa yli 500 pelaajaa.

Jämsän halki virtaa Petäjävedeltä alkava Wanhan Witosen melontareitti, jossa on vaihtelevia koski- ja järviosuuksia. Melontareitti on saanut nimiensä Eliel Saarisen suunnittelemasta vanhasta viiden markan setelistä vuodelta 1909. Setelin kuva on Wanhan Witosen melontareitiltä, Rasuan niemestä, Jämsänkoskelta.^lähde?

Päijänne ja luonto ovat keskeisessä asemassa Jämsän seudun matkailussa. Jämsän lähellä on myös Isojärven kansallispuisto. Myös Jämsän Saunakylä sijaitsee Päijänteen rannalla.

Teollisuus

Paperiteollisuus

Kunnan suurimmat työllistäjät ovat UPM-Kymmene Oyj:n kaksi paperitehdasta, Jokilaakson tehtaat. Kaipolan ja Jämsänkosken välimatka on noin 14 kilometriä. Jämsä on Äänekosken lisäksi toinen hyvin teollistunut kunta Keski-Suomessa.

Jämsänkosken paperitehdas

Jämsänkoski Oy perustettiin vuonna 1887 harjoittamaan metsäteollisuutta. Jämsänkoski Oy koostui sulfiittiselluloosa- ja paperitehtaasta sekä sahalaitoksesta. Vuonna 1920 tehdas liittyi osaksi Yhtyneitä Paperitehtaita, johon siis Jämsänkoski Oy fuusioitiin. Samalla Jämsänkoski oli kehittynyt omaksi yhdyskunnakseen ja se sai kauppalan aseman vuonna 1926. Jämsänkoski toimi myös vähän aikaa Yhtyneiden Paperitehtaiden keskuspaikkana 1940-luvulla kenraali Juuso Waldenin johtoaikana kunnes keskuskonttorin toiminta siirrettiin yhtiön suurimmalle paperitehtaalle, Valkeakosken Tervasaareen. Jämsänkosken tehdas on Kaipolan tehdasta suurempi, jossa on neljä toiminnassa olevaa paperikonetta. Tehtaan vuosittainen kapasiteetti on 880 000 tonnia. Jämsänkosken tehdas valmistaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä tarra- ja pakkauspaperia. Vuonna 2002 Jämsänkoskelle perustettiin biovoimalaitos.

Kaipolan paperitehdas

Yhtyneet Paperitehtaat Kaipolan perusti paperitehtaan Jämsänjoen suulle, koska yhtiön piti paikata Myllykosken tehtaan menetys uudella tehtaalla. 1952 Kaipolan kylään perustettu paperitehdas valmisti LWC-, sanomalehti- ja luettelopaperia. Ennen Helsingin Sanomatkin painettiin Kaipolan paperille, nykyisistä lehdistä kotimaista Kaipolan paperia käytti Maaseudun Tulevaisuus, jonka liitteet valmistetaan Anjalan paperitehtaalla Kouvolan Inkeroisissa. Kaipolan paperitehtaalla oli kolme toiminnassa olevaa paperikonetta, joiden vuosittainen tuotanto oli yli 700 000 tonnia. Kaipolassa sijaitsi aikanaan myös Suomen suurin siistaamo ja oma höyryvoimalaitos. Kaipolasta kehittyi 1950-luvulla tehtaan ansiosta oma pieni yhdyskuntansa.

Tehdas lopetettiim vuonna 2021.

Kuoreveden Hallin lentokonetehdas

Lentokoneteollisuutta harjoittaa Patria Kuoreveden Hallissa, jossa on toiminut myös Ilmavoimien Teknillinen Koulu. Jämsä on ainoa kunta Suomessa, jossa on vielä lentokoneteollisuutta.

Jämsäläinen huopatossuteollisuus

Huovutustaito alkoi tulla Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulla, ja taito omaksuttiin myös Jämsässä. Jämsän seudulle syntyi huomattava huopateollisuuden keskittymä, ja Partalan kylässä oli parhaimmillaan jopa kymmenen pientä huopatehdasta. Huopatossujen teko omaksuttiin myös Koskenpäällä varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1921 perustettu Alex Lahtisen karstaamo ja huopatossuliike on nykyään Suomen vanhin huopatossutehdas. 1990-luvulla huopa nousi muotimateriaaliksi, josta valmistetaan esimerkiksi koriste-esineitä, vaatteita ja asusteita, hattuja sekä koruja. Petäjävedelle perustettu käsi- ja taideteollisuusoppilaitos tarjoaa myös huopa-alan koulutusta.

Kulttuuri ja koulutus

Rakennuskulttuuri

Jämsän rakennuskulttuurissa on omaleimaisia piirteitä. Monet Jämsän maatilat vaurastuivat 1800-luvulla suurtaloiksi, ja ne kilpailivat vauraudessa keskenään. Talon päärakennus pyrittiin rakentamaan tai ehostamaan ajan tyylivirtauksen mukaiseksi. Niinpä monet suurtaloista edustavat nykyäänkin niin sanottuja kertaustyylejä. Uusklassismia edustavat Ruotsula ja Kuikka, ja muutamissa Juokslahden, Patajoen ja Koskenpään taloissa on saman tyylin aineksia. Uusgotiikka näkyy Kaipolan ja Karhalan taloissa. Uusrenessanssi on edustettuna vain nikkarityylisessä Vitikkalan talossa. Uusbarokki taas on lyönyt leimansa Saaren kartanoon. Barokista on peräisin mansardikattojen tekeminen. Sellainen tehtiin jälkikäteen myös useisiin taloihin, jotka muuten edustivat toista tyyliä. Tällaisia ovat esimerkiksi Heinäkengän ja Palmrothin talot. Kaikkien mansardikattojen tekijänä on luultavasti ollut yksi ja sama rakennusmestari, jonka nimeä ei tiedetä. On jämsäläinen erikoisuus, että mansardikattoja näkyy muuntyylisiin taloihin yhdistettynä.

Ruokakulttuuri

Jämsän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla liponen eli lantunlastujen ja ohraryynien kanssa keitetty liha, piimätalkkuna ja mummun pullat.

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat järjestettiin Jämsässä vuonna 1967.

Urheilu

Kaukalopallossa jämsäläinen Duo 96 pelaa miesten pääsarjassa. Maastohiihdossa Jämsänkosken Ilves on 2010-luvulla ollut viesteissä SM-mitaleilla, ja seuraa edustava Anssi Pentsinen on osallistunut MM-kilpailuihin.

Kirjasto

Jämsän pääkirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa. Jämsänkoskella, Länkipohjassa sekä Kuorevedellä on omatoimikirjasto. Kirjastoautopalvelu on lopetettu vuonna 2023 säästösyistä.

Koulutus

Varhaiskasvatusta järjestetään Jämsässä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa ja esiopetusta päiväkodeissa. Jämsässä on kolme perusopetuksen yhtenäiskoulua (vuosiluokat 1–9) ja neljä alaluokkien (luokat 1–6) koulua. Toisen asteen oppilaitoksia ovat Jämsän lukio, ammatillista koulutusta tarjoava Gradia Jämsä, Jämsän kristillinen kansanopisto sekä työväenopisto. Musiikkia voi opiskella Jämsänjokilaakson musiikkiopistossa.

Ystävyyskunnat

Jämsän kaupungilla on kolme pohjoismaista ystävyyskuntaa:

• Fagersta Ruotsissa
• Ballerup Tanskassa
• Åsnes Norjassa

Liikenneyhteydet

Partalanmäki Valtatiellä 9

Jämsässä risteävät Valtatiet 9 ja 24, ja Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyhteys kulkee Jämsän kautta. Keskustaajama Seppola on Kankarisvedestä Päijänteeseen laskevan Jämsänjoen varrella.

Rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat keskustaajamassa noin 1,4 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Lisäksi pikavuoropysäkkejä on lähempänä rautatieasemaa. Jämsän Vaherin kylässä pysähtyy kesäisin Lahden ja Jyväskylän välisiä laivavuoroja.

Etäisyyksiä Jämsästä

• Helsinki 220 km
• Hämeenlinna 130 km
• Jyväskylä 60 km
• Lahti 115 km
• Pori 200 km
• Tampere 90 km
• Turku 250 km
• Virrat 120 km

Politiikka

Jämsän kaupunginvaltuustossa on 43 jäsentä. Kaudella 2021–2025 SDP:llä on 12 paikkaa, perussuomalaisilla kahdeksan paikkaa, keskustalla seitsemän paikkaa, kokoomuksella viisi paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa, vihreillä kaksi paikkaa ja kristillisdemokraateilla yksi paikka. Lisäksi sitoutumattomalla Uusi Suunta -yhteislistalla on viisi valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajana toimii Matti Similä.

Tunnettuja jämsäläisiä

• Ali Aaltonen, sanomalehtimies ja sisällissodan punakaartilainen
• Valfrid Eskola, kansanedustaja
• Johannes From, ”Rummin Jussi”, talonpoika
• Iiris Hacklin, entinen kansanedustaja
• Heikki Helastinen, henkilö joka sijoittui kolmanneksi Talent Suomi (5. tuotantokausi) -kykyjenetsintäkilpailussa^milloin?
• Kaarlo Hildén, kauppaneuvos
• Inger Hirvelä López, kansanedustaja
• Väinö Huhtala, hiihtäjä, olympiavoittaja 1960
• Kalervo Hyppölä (1914–1976), yritysjohtaja, maanviljelysneuvos
• Heikki Häyrynen, entinen kansanedustaja
• Risto Isännäinen, maanviljelijä ja järjestövaikuttaja, maanviljelysneuvos
• Severus Konkola, 1800-luvun liikemies
• Päivi Kuokkanen ja Juhani Ojala, Himoksen laskettelukeskuksen omistajat
• Markku Laamanen, iskelmälaulaja, joka käytti vuosina 1968–1975 taiteilijanimeä Gulliver
• Kyösti Lehtonen, painija
• Reino Mäkelä, yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Juuso Mäkilähde, radiotoimittaja ja juontaja
• Petter Ohls, säveltäjä
• Niilo Patinen, kansanedustaja
• Tuula Peltonen, kansanedustaja
• Kristian Pulli, pituushyppääjä
• Merja Rantanen, suunnistaja
• Pekka Ruuska (tunnetaan myös nimellä Musta-Pekkaruuska), henkilö joka sijoittui kolmanneksi Talent Suomi (5. tuotantokausi)-kykyjenetsintäkilpailussa
• Eric Savolainen, tunnetaan YouTubessa paremmin nimellä Lakko, suomalainen videopelejä pelaava ja vlogeja suomen kielellä tekevä YouTube-käyttäjä
• Ilmari Sipilä, teollisuusneuvos
• Aarne Tanninen, toimittaja, Yleisradion Washingtonin kirjeenvaihtaja
• Jukka Virtanen, sanoittaja ja televisiotoimittaja.

Katso myös

• Luettelo Jämsän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Suinula

Lähteet

• Kesäläinen, Tuomo & Kejonen, Aimo: Suomen rotkot. Tallinna: Salakirjat, 2014.

Aiheesta muualla

• Jämsän kaupungin sivut
• Tilastokeskus – Jämsän avainluvut
• Jämsän kotiseutusivut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Jämsän seudun matkailuneuvonta
• Museo24 – Jämsän historia
• Jukka Rislakki: Kauhun aika – Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918. 2007.