Kivipankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kivipankki
Kivipankki syksyllä 2016
Kivipankki syksyllä 2016
Osoite Seppolantie 7
Sijainti Jämsä
Koordinaatit 61°51′44″N, 025°10′59″E
Rakennustyyppi liikerakennus
Valmistumisvuosi 1913
Suunnittelija Ilmari Launis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kivipankki on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema rakennus Jämsän keskustassa. Julkisivusta vastasi taiteilija Josef Alanen. Nimensä mukaisesti Kivipankki rakennettiin alun perin pankin toimitiloiksi. Materiaalina käytettiin paikallista harmaata graniittia. Rakennus valmistui 1913 ja se vihittiin käyttöön keväällä 1914.[1]

Nimen "Kivipankki" rakennus sai jo ennen valmistumistaan; kaikkinensa Kivipankin rakennustyömaa oli aikansa Jämsässä ainutkertainen. Talon virallinen nimi oli alkuaan Jämsän kunnan Säästöpankki. Jämsän Säästöpankki siirsi toimintansa uusiin tiloihin 1960-luvulla, jolloin pankkitoiminta Kivipankin tiloissa loppui. Rakennus saneerattiin perin pohjin 1990-luvulla, minkä jälkeen se on palvellut taidegalleriana.[1][2]

Tyyliltään Kivipankki on jugendin ja kansallisromantiikan yhdistelmä. Sen graniittiseinät hakattiin karkeiksi. Muita Kivipankin arkkitehtoniseen ilmeeseen vaikuttavia ratkaisuja ovat mansardikatto erkkereineen ja talon Seppolankadun puoleiseen päätyyn rakennettu torni.[3]

Kivipankki rakennettiin suhteellisen neitseelliseen ympäristöön noin 250 metriä Jämsänjoesta länteen. 1900-luvun kuluessa Jämsän ydinkeskusta kasvoi joen itäpuolelle muutama sata metriä Kivipankista idän suuntaan. Jämsän ensimmäinen hissillinen kerrostalo, niin kutsuttu Viiskulman kerrostalo, kohosi Kivipankin länsipuolelle vuonna 1954[4], joten sen varjo lankeaa iltapäivisin Kivipankin ylle - etenkin keväisin ja syksyisin. Etelän ja pohjoisen suuntiin Kivipankista avautuu verraten avoin viherkäytävä.

  • Tihilä, Teuvo; Rantala, Taina; Sinivuori-Hakanen, Milla: Jämsän historiaa aikajanalla. Jämsän Kotiseutuyhdistys ry, 2009. (suomeksi)
  1. a b Galleria Kivipankki jamsa.fi. Arkistoitu 27.5.2018. Viitattu 25.5.2018.
  2. Tihila, s. 20
  3. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa keskisuomi.fi. Arkistoitu 5.7.2016. Viitattu 25.5.2018.
  4. Tihila, s. 39

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]