Janne Saarikivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Janne Saarikivi
Henkilötiedot
Syntynyt29. toukokuuta 1973 (ikä 51)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti tietokirjailija

Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki)[1] on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.

Saarikivi aloitti syksyllä 1989 Kallion lukiossa[2] ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1992. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006.[1] Väitöskirjassaan Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects hän käsitteli kuolleiden suomalais-ugrilaisten kielten jälkiä venäjän kielen pohjoisissa murteissa ja pyrki kehittämään kuolleiden kielten tutkimuksen menetelmiä.[3][4]

Saarikivellä on Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston dosentuuri.[5] Vuosina 2006–2008 hän toimi tutkijana Helsingin yliopistossa[6]. Hän on ollut muun muassa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikainen professori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa vuosina 2009–2014.[6] Saarikivi johti vuonna 2015 kahta tutkimushanketta.[7] Minoreurus-hanke tutki vähemmistökielten säilymisen ja katoamisen kysymyksiä erityisesti Venäjällä vertaillen tilannetta Euroopan unionin vähemmistöihin.[7] Saarikivi on toiminut professorina Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten laitoksella vuosina 2018–2021.[8][9][10]

Saarikivi on luennoinut ja opettanut ulkomailla muun muassa Tarton yliopistossa, Babeș-Bolyain yliopistossa ja Udmurtian valtionyliopistossa.[1] Hän toimii Tromssan yliopiston osa-aikaisena professorina.[11]

Saarikivi on polyglotti ja hallitsee itämerensuomalaisista kielistä suomen, viron, vepsän ja karjalan; saamelaiskielistä pohjoissaamen, jonka lisäksi ymmärtää eräitä muita saamen kieliä sekä joitakin niiden murteita; muista suomensukuisista kielistä permiläiskielet komin ja udmurtin, volgalaiskielistä marin ja ersän sekä ugrilaiskieli unkarin; germaanikielistä englannin, saksan ja ruotsin sekä muista indoeurooppalaisista kielistä venäjän, kreikan ja latinan sekä muista kielistä muun muassa turkin, arabian ja japanin – joskaan kaikkia hän ei puhu yhtä sujuvasti kuin esimerkiksi viroa.[4][12]

Saarikivi on 1990-luvulla tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeen kappaleisiin.[13] Hän on myös kirjoittanut kolumneja muun muassa Parnassoon ja Helsingin Sanomiin.[14]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarikiven puoliso on Taina Saarikivi.[15]

  • Kontaktilähtöinen kielenmuutos, substraatti ja substraattinimistö. Virittäjä, 2000, 104. vsk, nro 3, s. 393–415. Helsinki: Kotikielen seura. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 20.12.2024.
  • Über das saamische Substratnamengut in Nordrußland und Finnland. Finnisch-Ugrische Forschungen, 2004, 58. vsk, s. 162-234. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
  • Is there Palaeo-European substratum interference in western branches of Uralic? Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja= Journal de la Société Finno-Ougrienne, 2004, 90. vsk, s. 187-214. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
  • Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects. (Artikkeliväitöskirja.) University of Helsinki, 2006. ISBN 978-9949-11-474-0 Kirjan pdf-versio Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa (pdf) (viitattu 20.12.2024).
  • Finnic personal names on Novgorod birch bark documents. Juhani Nuorluoto (ed.): Topics on the ethnic, linguistic and cultural making of the Russian North. Slavica Helsingiensia ; 32, 2007. Helsingin yliopisto. ISBN 978-952-1043-67-3 Artikkelin verkkoversio.
  • Finnic and other Western Uralic borrowings in Permian. Περί ορθοτετός τών ετύμων: Uusiutuva uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia 11), 2018, s. 269-356. Suomalais-Ugrilainen Seura. ISBN 978-952-7262-04-7 Artikkelin verkkoversio.
  • Linguistics and archaeology : a critical view of an interdisciplinary approach with reference to the prehistory of Northern Scandinavia. Networks, Interaction and Emerging Identities in Fennoscandia and Beyond: Papers from the conference held in Tromsø, Norway, October 13–16 2009, 2012, s. 177-217. Suomalais-Ugrilainen Seura. ISBN 978-952-5667-39-4 Artikkelin verkkoversio.
  • The divergence of Proto-Uralic and its offspring: A descendant reconstruction. The Oxford Guide to the Uralic Languages, 2022, s. 28-58. Oxford: Oxford University Press. doi:10.1093/OSO/9780198767664.003.0002 ISBN 978-0-19-876766-4
  1. a b c Curriculum Vitae (PDF) Helsingin yliopisto. Viitattu 24.12.2015.
  2. Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä, s. 43. Porvoo-Helsinki: WSOY, 2018.ISBN 978-951-0-42976-1.
  3. Substrata Uralica: Studies on Finno-Ugrian Substrate in Northern Russian Dialects helda.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  4. a b Kielitieteilijä Janne Saarikivi | Tienviittoja areena.yle.fi. Viitattu 10.1.2018.
  5. Janne Saarikivi Research portal, viitattu 15.5.2023
  6. a b Janne Saarikivi – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  7. a b Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä – 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 10.1.2018.
  8. Janne Saarikivi Helsingin yliopisto. Viitattu 11.2.2019.
  9. Professori Janne Saarikivi – Sanastotutkimuksen päämäärän pitäisi olla sanojen suuri yhtenäisteoria Helsingin yliopisto. 4.5.2018. Viitattu 13.9.2020.
  10. Koulutuksen kunnianpalautusta saadaan vielä odotella Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 17.7.2021.
  11. Janne Saarikiven kolumni: Tähän pöytään suomenkielinen ruokalista, ja ilman huippuosaajaa, kiitos Yle Uutiset. Viitattu 13.10.2021.
  12. Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun Yle Uutiset. Viitattu 10.1.2018.
  13. Palmén, Joanna: Määrittele ensin kielitaito Image. 25.6.2014. Viitattu 24.12.2015.
  14. Janne Saarikiven kolumnit Helsingin Sanomat. Viitattu 24.12.2015.
  15. 50-vuotias | ”Nuorena ajattelin, että pystyn mihin vain”, kielitieteilijä Janne Saarikivi sanoo Helsingin Sanomat. 26.5.2023. Viitattu 27.5.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]