Jalmari Saari
| Jalmari Saari | |
|---|---|
 Jalmari Saari (vas.) ja Johannes From. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. maaliskuuta 1873 Jämsä |
| Kuollut | 29. syyskuuta 1925 (52 vuotta) Jämsä |
| Ammatti | maanviljelijä |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Saaren-Jallu |
| Järjestö | Suojeluskunta |
Valfrid Hjalmar ”Jalmari” Saari (24. maaliskuuta 1873 Jämsä – 29. syyskuuta 1925 Jämsä) oli suomalainen maanviljelijä ja suojeluskuntalainen, joka tunnetaan Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918 tehdyistä Jämsän mielivaltaisista teloituksista. Hänen avustajanaan toimivat muun muassa Johannes From, Veikko Sippola ja Tyko Iso-Lukkari. Joukkio on vastuussa ainakin 70 ihmisen surmaamisesta muutaman sotakuukauden aikana. Suurin osa murhatuista oli jämsäläisiä työväenliikkeen aktiiveja, mutta osalla taas ei ollut juurikaan tekemistä minkään järjestötoiminnan kanssa. Lisäksi he eivät osallistuneet punakaartien mukana sotatoimiin, koska Jämsä sijaitsi valkoisten hallussa olleella alueella. Saaren arvioidaan itse olleen osallisena ainakin 57 teloituksessa.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalmari Saari isännöi Saaren kylässä kilometrin päässä Jämsän kirkonkylästä sijainnutta kotitilaansa Saaren kartanoa, jonka hän oli saanut perinnöksi isältään Aleksander Valfrid Saarelta (k. 1905). Saaren talon tiloissa säilytettiin kuljetettavia vankeja ja siellä oli myös Jämsän ainoa juoppoputka. Jalmari Saarella oli useita luottamustehtäviä, hän kuului Jämsän Säästöpankin isännistöön ja oli myös pitäjän ensimmäisen urheiluseuran puheenjohtaja. Saari tunnettiin Jämsän parhaimpana painijana. Luonteeltaan hän oli hyvin jyrkkä, väkivaltainen ja tyly. Näitä luonteenpiirteitä saattoi korostaa alkoholinkäyttö. Toisaalta Saari saattoi joissain tilanteissa olla hyvinkin vaikutuksille altis ja esimerkiksi arastella omaa palvelusväkeäänkin.
Sisällissodan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saari oli yksi Jämsän vuonna 1917 perustetun suojeluskunnan johtajista. Sisällissodan sytyttyä hänet valittiin huolehtimaan vangituista punaisiksi epäillyistä henkilöistä. Vankeja säilytettiin ja heitä kuulusteltiin Saaren kartanossa. Osa vangeista lähetettiin eteenpäin, mutta monia punaisia ja sellaisiksi epäilemiään Saari ja From teloittivat omavaltaisesti. Saari osallistui henkilökohtaisesti ainakin 57 vangin teloitukseen. Teloitukset tapahtuivat aluksi Saaren kartanon riihen seinää vasten, mutta pian ne siirrettiin huomion välttämiseksi Jämsän kirkon kivisen kellotapulin alakertaan.[1]
Saari apulaisineen kävi tappamassa ihmisiä Jämsän lisäksi muun muassa Tampereella, Seinäjoella ja Kokkolassa, jossa opettaja Kaarlo Isomäen onnistui paeta teloittajiltaan. Vuonna 1920 Isomäki järjesti Saaren oikeuteen eteen ja Sotaylioikeus tuomitsi hänet vuotta myöhemmin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan. Korkein oikeus kuitenkin vapautti Saaren toukokuussa 1921 käyttäen perusteena valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin joulukuussa 1918 antamaa armahdusasetusta, joka vapautti sisällissodan valkoiset sodan aikaisista rikoksista.
Sodan jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen Saaren talossa työskenteli parin vuoden ajan 25 Tammisaaren vankileiriltä tuotua punavankia, jotka raivasivat uutta peltoa, rakensivat kivinavetan sekä tekivät tilalle Jämsän keskustasta johtaneen tien ja Märäsojan ylittäneen puusillan.
Jalmari Saari kuoli syksyllä 1925. Hän oli mennyt illalla 28. syyskuuta 1925 kartanonsa viljankuivaamona toimineeseen riiheen. Saari kiipesi sekoittamaan kuivuvaa viljaa ja nähtävästi putosi pimeässä pää edellä riihen uunin ja palomuurin väliseen rakoon. Saari sai pahoja palovammoja, lisäksi terävä kivensärmä katkoi hänen kylkiluitaan ja lävisti keuhkot. Aamulla löydettäessä Saari oli vielä elossa, mutta kuoli myöhemmin sairaalassa. Epäselväksi jäi, oliko kyseessä tapaturma vai tönäisikö joku Saarta. [2][3]
Jalmari Saaren kuoltua kartanoa isännöi vuoteen 1928 saakka hänen veljensä Frithiof Saari. Tämän kuoltua tila siirtyi nuorimman sisaren Hiljan pojalle professori Pauli Tuorilalle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rislakki, Jukka: Kauhun aika: neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa. Tampere: Vastapaino, 1995. ISBN 951-90668-9-6
- Ervasti, Kaijus: Saari, Jalmari (1873 - 1925) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Minna Matintupa: Silmitöntä tappamista ja teloituksia tapulissa – Vuoden 1918 terrori kauhistuttaa Jämsässä edelleen Yle.fi, Uutiset. 11.3.2018. Viitattu 11.3.2018.
- ↑ Järkyttävä tapaturma Jämsässä, Sisä-Suomi, 30.09.1925, nro 223, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Jämsän kauhu Hjalmar Saari kuollut, Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 01.10.1925, nro 226, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
