Salo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Salon kaupunki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Suomessa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Salo

vaakuna

sijainti

Salon kaupungintalo.
Salon kaupungintalo.
Sijainti 60°23′10″N, 023°07′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Salon seutukunta
Kuntanumero 734
Hallinnollinen keskus Salon keskustaajama
Perustettu  
– Salo 1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo 2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset Uskela (1967)
Halikko (2009)
Kiikala (2009)
Kisko (2009)
Kuusjoki (2009)
Muurla (2009)
Perniö (2009)
Pertteli (2009)
Salo (2009)
Suomusjärvi (2009)
Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 2 061,84 km²
32:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 168,29 km²
40:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 987,47 km²
– sisävesi 74,37 km²
– meri 106,45 km²
Väkiluku 50 890
20:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 25,61 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 58,2 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,5 %
– ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 8,4 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[6]
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Liik.
11
11
11
11
4
2
1
salo.fi
Salon kaupungin vaakuna vuosina 1949–2008

Salo on kaupunki Lounais-Suomessa ja se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salon kaupungissa asuu noin 51 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 59 000 henkilöä. Asukasluvultaan Salo on Suomen 20:nneksi suurin kaupunki.

Kaupunki sijaitsee lähellä meren rantaa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä.

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla virran nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.lähde?

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa.[7] Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1 000 työpaikkaa.[8]

Salon kauppalan ja kaupungin keskiaikainen edeltäjä oli arviolta 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.[9][10] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.[11]

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista. Vuonna 1967 siihen liitettiin entinen emäpitäjä Uskela. 31. joulukuuta 2008 silloinen Salon kaupunki lakkautettiin, ja se sulautui yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kaupungiksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Silloinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen[12] ja vaakunakseen Halikon vaakunan. Saloon kuuluu myös Halikkoon vuonna 1967 liitetyn Angelniemen kunnan alue.[13]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salo 1950-luvulla.
Salon kaupunkikuvaa vuodelta 1984.

Ensimmäiset asukkaat tulivat Salon alueelle jo noin 7 000 vuotta sitten. Silloin vain muutamat korkeimmat mäet olivat veden pinnan yläpuolella.[14] Salo voi nimenä periytyä silloisen tuntemattoman kielen saari sanasta[15]. Pronssi- ja rautakauden asutuksista kertovat lukuisat hautaröykkiöt.[14] Uskelan-, Halikon- ja Perniönjokien laaksot ovat olleet seudun ensimmäisiä asuinpaikkoja. Vanhimmat kalmistot on löydetty Lupajasta ja Isokylästä. Esihistoriallisen ajan lopulla Salon seudulla on ollut kohtalaisen tiivistä asutusta, mistä kertovat lukuisat kalmistot ja linnavuoret. Alueellinen keskus on ollut Rikalan muinaiskaupunki.[16]

Salon seutu korostuu rikkaana muinaisesineiden löytöalueena aina merovingiajalle asti.[17] Merkittäviä muinaismuistoja ovat muun muassa Pöylän, Rikalan, Veitakkalan ja Pöytiön mäkilinnat ja Yliskylän, Paarskylän ja Asteljoen laakson kalmistot.[16]

Kappeliseurakunnasta kauppalaksi ja kaupungiksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappeli. Keskeisen kauppareittien varrella olevan sijaintinsa vuoksi Salo kasvoi kauppapaikkana. Halikonlahti oli yleinen purjehdusväylä, ja Salonjokea pitkin pääsi purjehtimaan Saloon saakka. Lisäksi Kuninkaantien ja Hiidentien risteyskohta oli pitäjässä. 1300-luvulla Saloon rakennettiin tori, silta ja krouvi. Krouvin ympärille kehittyi asutusta, ja 1680-luvulla asunut seppä Laurin katsotaan olevan Salon kylän ensimmäinen asukas.[14] Salon kehittymistä edisti Halikonjoen mataloituminen, minkä seurauksena perinteinen markkinapaikka siirtyi Salonjoen varrelle. Tämän jälkeen halikkolaisten tuella on Salossa ollut pitkä markkinaperinne salolaisten ajoittaisesta vastustuksesta huolimatta.[18]

Salosta tuli kauppala vuonna 1887. Samana vuonna sitä kohtasi suuri palo, joka hävitti suuren osan kauppalan keskustaa. Lisäksi Salonjoki alkoi madaltua kelvottomaksi laivaliikenteelle. Kauppala kuitenkin toipui nopeasti palosta, ja rautatien valmistuminen kiihdytti kasvua ja korvasi laivaliikenteen tavarankuljetuksessa.[14]

Aluksi Salon kauppala oli Ikaalisten tavoin epäitsenäinen kauppala, mutta vuonna 1891 siitä tuli itsenäinen kunta. Vähitellen sen alue, joka alkujaan oli vain noin 74 hehtaarin laajuinen, alkoi käydä ahtaaksi, ja sen rajoille Uskelan ja Halikon puolelle muodostui laajoja ”esikauppala”-alueita. Vuonna 1932 nämä ympäröivät taajaan asutut alueet liitettiin Saloon. Liitoksessa kauppalan pinta-ala kasvoi 1 803 hehtaariin ja väkiluku nousi 1 800 hengestä yli 6 000:een.[19] Vuonna 1933 Salosta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[20] Kaupunki Salosta tuli vuonna 1960, ja loputkin Uskelasta liitettiin siihen vuonna 1967. Salon ja Uskelan luterilaiset seurakunnat olivat yhdistyneet Salo-Uskelan seurakunnaksi jo 1948.lähde?

Vuonna 1928 Salossa aloitti Nordell & Koskinen avoin yhtiö, joka aloitti saman vuoden syksyllä radiovastaanottimien valmistuksen. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1945 Salora Oy:ksi laajentaen myöhemmin tuotantoaan mustavalko- ja väritelevisioihin sekä stereoihin. Saloran valtavan kasvun myötä Salorassa aloitettiin radiopuhelimien valmistus 1960-luvun alussa, joka johti myöhemmin Nokian ja Saloran yhdessä perustamaan Mobira Oy:öön, jonka perua Salon matkapuhelintuotanto on. Vuonna 1973 yhtiö perusti komponenttien valmistukseen erikoistuneen Salcomp Oy:n, joka nykyään suunnittelee ja valmistaa matkapuhelimien latureita. Saloran toiminnan perintönä Salossa on valmistettu myös tietokonemonitoreita, mutta niiden valmistus lopetettiin vuonna 2000.lähde?

Kuntaliitoksen jälkeinen Salo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Salon seudun kuntaliitos 2009
Nyky-Salon alueen kuntaliitokset vuodesta 1932 vuoteen 2009.

Nykyinen Salon kaupunki syntyi Suomen suurimmassa kuntaliitoksessa, jonka seurauksena kaupungin väkiluvuksi tuli 55 000 henkeä ja pinta-alaksi noin 2 000 neliökilometriä. Salon kaupunginvaltuusto sekä Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kunnanvaltuustot päättivät kuntaliitoksesta kuntajakoselvittäjän selvitystyön perusteella.[21] Uusi Salo otti käyttöön entisen Halikon kunnan vaakunan. Siinä esiintyvät Salon seudulla luontaisena kasvava tammi ja alueella vaikuttaneen Horn-suvun tunnus, sarvi.[22]

Nykyisen Salon alueen vanhimpia, jo keskiajalla perustettuja kirkkopitäjiä ovat olleet Uskela, Halikko ja Perniö. Näistä Uskela käsitti alkujaan myös myöhemmät Salon, Muurlan, Perttelin ja Kiikalan sekä osia nykyisestä Somerosta. Halikkoon kuului alkujaan myös siihen sittemmin uudelleen liitetty Angelniemi. Perniöön liitettiin vuonna 1464 sitä ennen Kemiöön kuulunut Särkisalo, joka sittemmin oli itsenäinen seurakunta ja kunta vuoteen 2009. Alueen muista aiemmista kunnista ja seurakunnista Kisko, johon alun perin kuului myös sittemmin itsenäistynyt Suomusjärvi, oli 1500-luvulle asti osa uusmaalaista Pohjan pitäjää.lähde?

Uskelaan kuuluneista myöhemmistä kunnista ja seurakunnista ja aiemmista kappeliseurakunnista ja saarnahuonekunnista Perttelin kappeliseurakunta käsitti 1400-luvulla myöhemmät Perttelin, Kuusjoen ja Kiikalan sekä eteläisimmät kylät nykyisestä Somerosta, ja Salon kappeliseurakunta myös myöhemmän Muurlan. Etelä-Someron kylät siirrettiin Someroon 1400-luvun lopulla ja Kiikala itsenäistyi kirkollisesti 1600-luvulla. Perttelistä tuli Uskelaan nähden itsenäinen seurakunta ja kunta 1860-luvulla. Jo sitä ennen varsinainen Uskelan emäseurakunta, jonka huonokuntoinen puukirkko oli tuhoutunut maanvyörymässä vuonna 1824, oli lakkautettu, ja aiemmasta Salon kappeliseurakunnasta oli tullut uusi Uskelan emäseurakunta. Tämän jälkeen vielä kummankin puolen 1800- ja 1900-luvun taitetta Kuusjoki itsenäistyi Perttelistä, Muurla ja Salon kauppala itsenäistyivät Uskelasta, Särkisalo itsenäistyi Perniöstä ja Angelniemi Halikosta. 1960-luvulla Angelniemi liitettiin jälleen Halikkoon ja vanhan emäseurakunnan jatkajana ollut Uskelan kunta muutamaa vuotta aiemmin kaupungiksi tulleeseen Saloon.lähde?

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salo sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.[23] Vuotuinen keskilämpötila on noin 5 °C ja sademäärä 660 millimetriä. Kesät ovat tyypillisesti lämpimiä keskilämpötilan ollessa +17 °C. Talvet ovat melko leutoja, mutta alle −20 °C:n lämpötilatkaan eivät ole harvinaisia. Merenläheisen sijainnin takia pakkanen tuntuu usein purevammalta ilmankosteuden ja tuulisuuden vuoksi. Terminen talvi alkaa keskimäärin 30. marraskuuta ja pysyvä lumipeite tulee usein vasta vuodenvaihteessa.lähde?

Lämpöennätys Salossa on 35 °C ja pakkasennätys −34 °C.

Salon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,0 1,3 2,9 9,8 16,3 20,2 23,0 21,4 16,0 9,1 3,9 0,9 ka. 10,5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,0 −8,0 −5,2 −0,2 4,7 9,6 12,6 11,3 7,2 2,6 −0,8 −4,2 ka. 1,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,8 −4,5 −1,3 4,5 10,5 15,0 17,8 16,2 11,2 5,7 1,6 −1,4 ka. 6
Sademäärä (mm) 65 47 45 35 36 58 68 81 67 85 85 85 Σ 757
Sadepäivät (d) 12 9 9 8 7 8 7 10 9 12 13 14 Σ 118
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,0
−7,0
1,3
−8,0
2,9
−5,2
9,8
−0,2
16,3
4,7
20,2
9,6
23,0
12,6
21,4
11,3
16,0
7,2
9,1
2,6
3,9
−0,8
0,9
−4,2
S
a
d
a
n
t
a 		65
47
45
35
36
58
68
81
67
85
85
85


Maantieteen pääpiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salon torin edustaa Salonjoen varrella yöllä. Taustalla Uskelan kirkko.
Uskelanjokea Perttelin maalaismaisemassa.
Lammenjärvi Kiikalassa.

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla, josta se levittäytyy pitkälle sisämaahan. Kaupungin keskustaajama sijaitsee Salonjoen varrella mäkien eri puolilta ympäröimänä ns. ”kattilan pohjalla”. Salo jakautuu maantieteellisesti kolmeen osaan. Rannikko on rikkonaista kalliomäkistä maastoa, jossa merestä nousee useita kallioisia saaria. Länsi- ja pohjoisosat ovat tyypillistä varsinaissuomalaista maisemaa laajoine savipeltoineen, joiden keskellä on metsäisiä kalliosaarekkeita ja syväuomaisia jokia. Itä-Salo on selännevyöhykettä, jolle ovat tyypillisiä kapeat laaksot, lukuisat järvet, metsäselänteet ja harjut.[24]

Rannikkoalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salossa on lukuisia saaria, ja etenkin Särkisalossa rannikko on pirstaleinen, ja siellä on useilla erikokoisilla saarilla vakituista asutusta. Halikonlahdella on pieniä saaria, jotka ovat pääasiassa loma-asutuskäytössä. Viurilanlahdessa on pengertiellä mantereeseen yhdistetty Vuohensaari, joka on kaupungin leirintä- ja virkistysalue. Saloon kuuluu myös Kemiön saaren pohjoiskärki, josta on lossiyhteys mantereelle. Joissa ja järvissä on myös useita pieniä asumattomia saaria.lähde?

Vesistöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahnajärvi entisessä Suomusjärven kunnassa.

Salossa on miltei 200 km² vesialaa, josta suurin osa on merta. Siihen kuuluvat Halikonlahti sekä Särkisaloa ympäröivät merialueet. Tärkeimpiä sisämaan vesistöjä ovat Halikonlahteen Salon edustalla laskevat Uskelanjoen vesistö ja Halikonjoen vesistö sekä Perniössä mereen laskeva Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö, joiden vesistöalueisiin pääosa nykyisestä Salon alueesta kuuluu. Pieni rannikkovesistö muodostuu lisäksi Halikossa sijaitsevan Purilanjoen vesistöstä. Salon länsiosassa pääasiassa Halikon ja Kuusjoen alueilta vetensä saavan Halikonjoen vesistön suurin joki on Halikonjoki, jonka sivujokia ovat Kuusjoelta alkunsa saava Kuusjoki ja vähäisempi Vaskionjoki. Järviä vesistöstä on vähän, suurin on pieni, laskujoeton Kuusjoen Nummijärvi. Salon keskiosassa pääasiassa Uskelan, Perttelin ja Kiikalan alueilta vesiä tuovan Uskelanjoen vesistön suurin joki on Uskelanjoki eli Salonjoki. Sen latvahaaroja ovat Kiikalan Rekijoen kylän luona yhtyvät Rekijoki, Terttilänjoki ja Hitolanjoki. Pienempiä sivujokia ovat Kurajoki Perttelissä ja Vähäjoki Salon keskustan tuntumassa. Järviä on vesistöalueen Salon puolelle jäävässä osassa vähän. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö sen sijaan on runsasjärvisempi. Sen vesistöalue Salon itäosassa kattaa pääosin Perniön, Kiskon, Muurlan ja Suomusjärven sekä eteläosia Kiikalasta ja Perttelistä. Vesistön suurimpia jokia ovat vähän ennen jokisuuta Perniössä yhtyvät Kiskonjoki ja Perniönjoki. Vesistöalueen järvistä suurimpia ovat Iso-Kisko, Hirsijärvi, Kirkkojärvi, Määrjärvi ja Enäjärvi.[25]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salon liikekeskustaa.
Teijon ruukki.

Merkittävin asutuskeskittymä on Salon keskustaajama, joka on kasvanut yhteen Halikon kirkonkylän kanssa.lähde?

Vuoden 2022 lopussa Salossa oli 50 933 asukasta, joista 38 105 asui taajamissa, 12 326 haja-asutusalueilla ja 502:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Salon taajama-aste on 75,6 %.[26] Salon taajamaväestö jakautuu 15 eri taajaman kesken, kyseessä on suurin määrä taajamia yhdessä Suomen kunnassa:[27]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Salon keskustaajama 28 397
2 Perniön kirkonkylä 2 302
3 Märynummi 961
4 Hähkänä 940
5 Kaivola (Pertteli) 900
6 Muurlan kirkonkylä 899
7 Inkere 659
8 Kitula (Suomusjärvi) 588
9 Toija 499
10 Kuusjoen kirkonkylä 503
11 Teijo 380
12 Vaskio 288
13 Kiikalan kirkonkylä 271
14 Vartsala 286
15 Perniön asemanseutu 231

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mathildedal.
Pääartikkeli: Luettelo Salon kylistä

Salon seudun pitäjissä, kuten muuallakin eteläisessä Suomessa, toteutettiin 1700-luvun lopulla isojako, jossa yhdestä tai useammasta kylästä muodostuvien jakokuntien maat jaettiin kylien ja kunkin kylän talojen kesken ja samalla nykyaikaan asti säilyneet maarekisterikylät saivat rajansa. Tämän vuoksi varsinkin vanhimman asutuksen alueella, kuten Halikossa tai Uskelassa, missä jakokunnat usein koostuivat monista kylistä, saman kylän maat saattavat olla rikkonaisia, pieniä ja erillään toisistaan. Myöhemmin asutetuilla jokien latvoilla jakokunnissa sen sijaan on vähemmän kyliä ja kylien alueet ovat tavallisesti yhtenäisempiä.lähde?

Isojaon seurauksena tilalliset siirsivät usein talonsa yhteiseltä kylätontilta omien maidensa keskelle, mikä rikkoi perinteisiä kyläkokonaisuuksia.[28] Kylät ovat sittemmin kasvaneet ja kehittyneet, ja monet nykyiset kyläkeskukset ja taajamat koostuvat useista historiallisista kylistä. Salon seudun kuntaliitoksessa Salon kaupungin kyläluku kasvoi 396:een. Kuntaliitosten yhteydessä muutaman kylän nimeä muutettiin muun muassa nimipäällekkäisyyksien takia.[29]

Kunnalliset asiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salon vanha kaupungintalo vuonna 1984.
Torin tykki Horninpuistossa.

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salon kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät vuoden 2021 vaalien jälkeen (suluissa valtuustokauden 2012–2017 paikkamäärä)[2]:

Yhteensä 51 valtuutettua.

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1931 Salon kauppalaa johti raastuvankokous, jonka ylin viranomainen oli järjestysmies. Herman Tuomaala toimi järjestysmiehenä 1912–1931.[14]

Salon kauppalan- ja kaupunginjohtajat vuodesta 1931 lähtien:

Kaupunginjohtaja Toimikausi
Herman Tuomaala 1931–1949
Viljo Mertano 1949–1964
Veikko Santero 1964–1986
Reijo Lindqvist 1986–1999
Matti Rasila 1999 – 31. tammikuuta 2009
Antti Rantakokko 1. helmikuuta 2009 – 31. elokuuta 2017[30]
Lauri Inna 1. kesäkuuta 2017 – 2021[31]
Tero Nissinen 2021 – 2022
Anna-Kristiina Korhonen 2022 – [32]

Uuden Salon lautakunnat 2021–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaupunkikehityslautakunta
  • Keskusvaalilautakunta
  • Opetuslautakunta
  • Rakennus- ja ympäristölautakunta
  • Sosiaali- ja terveyslautakunta
  • Tarkastuslautakunta
  • Vapaa-ajanlautakunta

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salon terveyskeskuksella[33] on kaupunkialueella sijaitsevien Pääterveysaseman ja Läntisen terveysaseman lisäksi terveysasemia: Halikossa, Kiikalassa, Kiskossa, Kuusjoella, Perniössä ja Suomusjärvellä. Salon kaupungissa sijaitsee lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluva Tyks Salon sairaala. Terveyskeskuksen pääterveysasema ja terveyskeskussairaala toimivat samassa rakennuksessa Tyks Salon sairaalan kanssa osoitteessa Sairaalatie 9.[34]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salon lukio.
Salon kaupunginkirjasto.

Peruskoulun luokat 1–6:[35]

  • Alhaisten koulu
  • Armfeltin koulu
  • Hajalan koulu
  • Hakastaron koulu
  • Hiiden koulu
  • Hähkänän koulu
  • Inkereen koulu
  • Kaivolan koulu
  • Kirkonkylän koulu
  • Komisuon koulu
  • Kuusjoen koulu
  • Meri-Halikon koulu
  • Mustamäen koulu
  • Muurlan koulu
  • Märynummen koulu
  • Ollikkalan koulu
  • Pajulan koulu
  • Salo svenska skola
  • Saurun koulu
  • Sirkkulan koulu
  • Suomusjärven koulu
  • Särkisalon koulu
  • Teijon koulu
  • Toijan koulu
  • Tupurin koulu
  • Uskelan koulu
  • Vaskion koulu

Peruskoulun luokat 7–9:[35]

Keski- ja ylemmän asteen oppilaitokset:

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Microsoftin toimipiste Salossa
Salon Seudun Osuuskaupan (nyk. Suur-Seudun Osuuskaupan) myllyrakennus Salon keskustassa.

Ennen Nokian toimintojen lakkauttamista vuonna 2008 Salon työpaikkaomavaraisuusaste oli 105,6, eli kaupungissa oli enemmän työtä kuin työvoimaa. Salo oli tuolloin Suomen suurin maatalouspitäjä, sillä kaupungin reuna-alueilla oli noin 1 300 maatilaa, jotka viljelivät lähes 56 000 hehtaarin kokoista peltoalaa.[37]

Vuonna 2022 Salon liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ja Salcomp.[38]

Entisen Särkisalon kunnan alueella Salossa on toiminut kalkkia tuottanut Förbyn kaivos.lähde?

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työllinen työvoima ja työpaikat 2005[39].
Ala Työll. työvoima Työpaikat
Maa- ja metsätalous 153 177
Teollisuus 4 138 7 531
Rakennustoiminta 634 625
Kauppa 1 748 2 420
Liikenne 596 973
Palvelut 4 214 5 264
Muut 156 158
Yhteensä 11 639 17 148

Suurimmat työnantajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2021:

Salossa suljettiin vuonna 2007 Sucros Oy:n omistama sokeritehdas siksi, että Euroopan unionin komissio oli pyrkinyt supistamaan sokerintuotantoa Euroopan unionissa, minkä vuoksi maakohtaisia sokerijuurikastuotantokiintiöitä supistettiin.lähde?

Nokia oli myynyt matkapuhelintoimintansa Microsoftille, ja Microsoft sulki kesällä 2015 Salon yksikön tuotekehitystoiminnan.[40]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokylän tunneli (valtatie 1, E18).
Salon rautatieasema.

Salosta on hyvät kulkuyhteydet itään ja länteen. Valtatie 1 (eurooppatie E18) kulkee moottoritienä kaupungin halki. Etelä-pohjoissuunnassa taas kulkee kantatie 52. Kaupungin läpi kulkee myös seututie 110, joka on vanha valtatie 1. Salon keskustan eteläpuolelta alkaa seututie 186 Inkooseen ja Halikon asemanseudulta seututie 224 Auraan. Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Salon keskustan läpi. Salon rautatieasemalla pysähtyvät lähes kaikki Helsingin ja Turun väliä liikennöivät kaukojunat, mutta paikallisjunaliikennettä ei nykyisin Saloon ole. Lähin lentoasema on Turussa. Salossa on lähinnä harrasteilmailun käytössä oleva Kiikalan lentokenttä.lähde?

Heinäkuussa 2016 Salon kaupunki teki aiesopimuksen losangelesilaisen Hyperloop One -yhtiön kanssa 50 kilometrin pituisen liikennöintiputken rakentamisesta Salon ja Turun välille.[41]

Etäisyyksiä Salosta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiin kuntakeskuksiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muihin kaupunkeihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salolla on kymmenen ystävyyskaupunkia:[42]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salossa asui 54 737 ihmistä 2009. Heistä lähes 40 000 oli taajamissa. Ulkomaalaisia Salossa asui parisen tuhatta. Ruotsinkielisiä kaupungissa vajaat 600. Suomen kunnista Salossa on neljänneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa luvuksi oli ilmoitettu 7 000.[43]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Salon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 47 638
1985
  
 48 505
1990
  
 49 834
1995
  
 50 922
2000
  
 52 604
2005
  
 53 672
2010
  
 55 235
2015
  
 53 890
2020
  
 51 790
Lähde: Tilastokeskus.[44]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salon helluntaiseurakunta kesäkuussa 2012.
Salon vapaaseurakunta kesäkuussa 2012.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Salossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[45]

Alueseurakunnat: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Salo-Uskela, Suomusjärvi ja Särkisalo

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Salon kaupungin nykyisellä alueella.[45]

Herätysliikkeet sekä muut kirkkokunnat ja uskonnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[46], herännäisyys[47] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Salon Seudun Rauhanyhdistys[48].

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen lukeutuva Salon helluntaiseurakunta, jolla oli vuonna 2011 noin 400 jäsentä[49], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Salon Vapaaseurakunta[50], Suomen Adventtikirkon Salon Adventtiseurakunta[51], Salon Henótês-seurakunta[52] sekä Salon Raamattu Puhuu -seurakunta[53]. Turun ortodoksisella seurakunnalla on rukoushuone Salossa.[54]

Muita uskontoja edustaa islamilainen Salon Islamilainen Yhdyskunta, jolla vuonna 2009 oli 50 jäsentä.[55] Jehovan todistajilla on Salossa kolme seurakuntaa, joissa on yhteensä yli 300 jäsentä.lähde?

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salon alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Salon alueen murteet jakautuvat kunnan pohjois- ja eteläosaan. Halikon, Uskelan, Kuusjoen, Perttelin, Kiikalan ja Suomusjärven murteet kuuluvat Halikon alaryhmään. Kiskon, Muurlan, Perniön, Särkisalon ja Angelniemen murteet muodostavat rantaryhmän.[56]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salo kuuluu ruokakulttuuriltaan varsinaissuomalaiseen alueeseen. Varsinais-Suomen ruokakulttuurin pohjana on maanviljelys ja kalastus. Kartanot ja pappilat ovat pitkään jalostaneet puutarha- ja viljelykasveja sekä ruoanvalmistustaitoa. Varsinais-Suomen ruokakulttuurin kuuluvat vuohenjuustot sekä monipuoliset makkarat. Varsinais-Suomelle tyyppillistä on kasvihuonekurkkujen, tomaattien, sokerijuurikkaiden ja rypsin viljely.[57]

Mielikuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2007 julkaistun Taloustutkimuksen kuntakyselyn vastaajien mielikuva Salosta oli kokoluokkansa (20 000–50 000) kunnista toiseksi paras koko maassa. Kärkipaikkaa piti Siilinjärvi ja kolmanneksi sijoittui Raisio.[58]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taidemuseo Veturitalli

Vuoden 1887 palo tuhosi Salon vanhan puukeskustan lähes täydellisesti, mistä johtuen keskustasta puuttuu lähes kokonaan monille Suomen pikkukaupungeille, kuten Raumalle ja Porille tyypillinen vanha puukaupunginosa. 1900-luvulla useat vanhat rakennukset ovat myös saaneet väistyä siihen aikaan modernimpien liikerakennusten tieltä. Salon maaseudulta löytyy useita vanhoja ja hyvin säilyneitä suurtiloja ja kartanoita, kuten Joensuu, Wiurila, Vuorentaka ja Teijo.

Salolaisia museoita ovat esimerkiksi Veturitallin taidemuseo, Salon elektroniikkamuseo ja Meritalon museo. Salon historiallinen museo sisältää entisissä ympäryskunnissa olevia paikallismuseoita sekä Salon kaupungin elektroniikkakokoelmat.[59] Vanhin julkinen muistomerkki on vuonna 1937 paljastettu Salon palon muistolaatta, joka sijaitsee torin reunalla. Muita tunnettuja muistomerkkejä ovat seppä Laurin patsas Vilhonkadun päässä jokirannassa, Hirviveistos Sibeliuspuistossa ja Saloran perustajan Fjalar Nordellin muistomerkki.lähde?

Muinaisjäännösalueita Salossa ovat Viitan kruunut, Hakastaron linnavuori ja Isokylän rautakautinen alue.lähde?

Salon tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäikäisiä tapahtumia Salossa on mm. Lasten laulukaupunki ja Salon syysmarkkinat lokakuun alussa. Muitakin tapahtumia on esimerkiksi: SaloJazz, Taiteiden Yä, Salo Soi, Joulukadun avaus ja Bruks-Festivaali. Lisäksi on Kesäsunnuntai-esitykset sekä harrasteautonäyttely Salon torilla. Salon torilla (kesällä maanantai-lauantai) on esiintyjiä Iltatori-torstaisin koko kesän ajan.lähde?

Salon kansalaisopiston Näkkäri, teatterikoulu on monitoiminen kulttuuritila. Paikkaa käytetään muun muassa tanssin, musiikin, teatterin ja sirkustaiteen opetukseen sekä esityksiin.lähde?

Kirkkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uskelan kirkko.

Kaupungin alueella on useita vanhoja kirkkoja. Salon seurakunnan pääkirkko Uskelan kirkko on vuodelta 1832 ja se on tunnetun arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Vanhimmat kirkot ovat 1400-luvulla rakennetut harmaakiviset Perniön, Halikon ja Perttelin kirkot. Angelniemen, Kuusjoen, Särkisalon, Kiskon, Suomusjärven, Kiikalan, Salon ja Muurlan kirkot ovat 1700- ja 1800-lukujen puisia kirkkorakennuksia.lähde?

Salossa on lisäksi useita pienempiä kirkkorakennuksia muun muassa Teijolla, Koskella, Vaskiolla ja Yliskylässä. Uskelan kirkon lähellä on entisen Salon kappelikirkon kellotapulista tehty muistomerkki. Isokylässä on maanvyöryssä tuhoutuneen Uskelan emäkirkon kellotapuli.lähde?

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Retkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isoholma (tunnettu myös Teijonsaarena) Halikonlahdella Teijon edustalla Salossa.

Salon alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Perniön alueella sijaitseva Teijon kansallispuisto. Muita Salon alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Kultalähde ja Hyyppärän luonnonsuojelualue Kiikalassa sekä Vaisakon lehdon luonnonsuojelualue ja Pirunvuoren hiidenkirnu Halikosssa.[60]

Salon alueen luontoreittejä ovat muun muassa Viitankruunun muinaispolku, Vuohensaaren luontopolku, Halikonlahden lintupolku, Nakonlinnan luontopolku sekä Märynummen retkeilyreitti. Halikon alueen luontoreittejä ovat Lautatarhan luontopolku, Pirunvuoren ulkoilureitti, Vaisakon lehdon luontopolku, Rikalanmäen–Linnamäen muinaispolku sekä Häntälänkosken rantapolku.[60]

Suomusjärven alueella sijaitsevia reittejä ovat Bergvikin luontopolut sekä Aneriojärven kulttuuri- ja luontopolku. Muurlan alueella kulkee Koivumäen muinaispolku. Perniössä sijaitsevat Latokartanonkosken luontopolku, Jeturkastin muinaispolku ja Matildanjärven kierros Matildanjärven, Puolakkajärven ja Sahajärven yhdysreitti, Punassuo–Lankkerinnummi, Totin luontopolku, Onnelannummen reitti, Salo–Lemiranta–Kirjakkala -retkeilyreitti sekä Eeron polku ja Varikattilankierros.[60]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urheilupuisto Salossa.

Urheilun saralla Salo on tunnettu erityisesti lentopallosta, koripallosta ja jalkapallosta. Salon Piivolley voitti miesten SM-liigassa peräti kolme peräkkäistä hopeamitalia 2004, 2005 ja 2006. Lisäksi miesten joukkue voitti Suomen Cupin kultaa 2003 sekä hopeaa 2004 ja 2006. Seura meni konkurssiin 2011.[61] Salon Viesti oli naisten puolella SM-liigassa menestynyt salolaisjoukkue. Se voitti Mestaruusliigassa 10 kultaa ja Suomen Cupin 7 mestaruutta. Lentopallopuoli erkani 2008 omaksi yhdistyksekseen, LP Viesti Salo, joka jatkoi SM-liigassa pelaamista.[62]

Salon Palloilijoiden miesten jalkapallon edustusjoukkue pelaa kaudella 2024 Ykkösliigassa, eli Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.[63] Salon Vilppaan miesten koripallojoukkue pelaa Korisliigassa. Vilpas voitti seurahistoriansa ensimmäisen mestaruutensa vuonna 2021.[64]

Salossa on kaksi jääkiekkojoukkuetta, Salo HT ja Salon Kiekkohait. Kiekkohait pelaa III-divisioonassa ja HT:n naiset pelasivat kaudella 2019–2020 Naisten Suomi-Sarjassa.lähde? Harvinaisempien lajien joukosta Salo Scorpions edustaa kaupunkia amerikkalaisen jalkapallon II-divisioonassa ja Salo Juggernauts australialaisessa jalkapallossa. Salon Toverit ovat kunnostautuneet mm. harppuunakalastuksessa.lähde? Salossa on kaksi keilahallia; Salon- ja Hanhivaaran keilahallit. Salo on usean keilaseuran kotikaupunki, menestynein seura on KK-Turistit, joka pelaa I-divisioonassa.lähde?

Golfkenttiä Salon alueella on kolme: Meri-Teijon Golf, Wiurilan Golf ja Salon Golf. Suomen kattavimpiin kuuluva Salon urheilupuisto löytyy aivan keskustasta, tarjonta on hyvin monipuolista. Kesällä järjestetään naisten Salon Seiska ja Salo Volley -tapahtuma urheilukentällä.lähde?

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elinkeinoelämä
Kulttuuri ja viihde
Tiede
Yhteiskunta ja politiikka

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Salo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Nokian lehdistötiedote 14.6.2012 press.nokia.fi. 14.6.2012. Nokia Oyj. Viitattu 14.6.2012.
  8. ↑ Microsoft aloittaa jätti-irtisanomiset: 2 300 työpaikkaa uhattuna Suomessa (digitilaajille) HS.fi. 8.7.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 8.7.2012.
  9. ↑ Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0 Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1930–50-luvuilta.
  10. ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  11. ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. (Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868) Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0
  12. ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) Finlex. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
  13. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 500. Helsinki: Otava, 1988.
  14. ↑ a b c d e Salon kaupungin kotisivut (Historia) Salon kaupunki. Viitattu 21.2.2008.
  15. ↑ Jaakko Häkkinen: Kielet Suomessa kautta aikain 8.8.2014. Jaakko Häkkinen. Viitattu 20.10.2022.
  16. ↑ a b Aulis Oja: Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot (pdf) (s. 27–28) Helsinki, 1955. Suomen historiallinen seura. Viitattu 18.10.2019.
  17. ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 264. Gaudeamus, 2015.
  18. ↑ Kallio, Väinö Johannes: Halikon historia. Forssa: Halikon seurakunta ja kunta, 1930.
  19. ↑ Alifrosti, Kari: Salon ja Uskelan historia 1869–1990, s. 105–110. Salo: Salon kaupunki, 1996. ISBN 951-96152-1-0
  20. ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
  21. ↑ (vanhentunut linkki) "Salon kuntaliitos toteutunee 2009". Helsingin Sanomat, 11.6.2007. (luettu 12.6.2007)
  22. ↑ Suomen kunnallisvaakunat, s. 128. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
  23. ↑ https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/pauliinan-kotiseutututkimus-pernic3b6stc3a42.pdf
  24. ↑ Halikon kulttuuriympäristö ja arvot, s. 260. (Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti) Turun maakuntamuseo, 2005.
  25. ↑ Kartta Kiskonjoen, Uskelanjoen ja Halikonjoen vesistöalueista Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.9.2012.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2022 2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.8.2024.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2022 2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.8.2024.
  28. ↑ Juoni Ekonen, Terttu Matsinen: Forum - Suomi esihistoriasta autonomian aikaan, s. 128. Otava, 2005. ISBN 951-1-19337-6
  29. ↑ Kylien nimien muuttaminen (pdf) salo2009.fi. Viitattu 14.8.2009.
  30. ↑ Kaupunginjohtaja Rantakokko jätti irtisanoutumisilmoituksen, Salon Seudun Sanomat, 17.10.2016, viitattu 13.2.2017
  31. ↑ Lauri Innasta Salon uusi kaupunginjohtaja, Yle.fi, uutiset, 13.2.2017
  32. ↑ Anna-Kristiina Korhonen valittiin yksimielisesti Salon kaupunginjohtajaksi Yle Uutiset. 16.5.2022. Viitattu 3.3.2024.
  33. ↑ Salon sosiaali- ja terveyspalvelut: Terveysasemat salo.fi.
  34. ↑ Salon sosiaali- ja terveyspalvelut: Sairaalapalvelut salo.fi.
  35. ↑ a b Perusopetus www.salo.fi. Viitattu 12.8.2016.
  36. ↑ Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Viitattu 1.12.2011.
  37. ↑ Jarkko Turpeinen: Uusi Salo suurin monessa. Salon Seudun Sanomat, 31.12.2008, s. 12.
  38. ↑ Salo Finder. Viitattu 24.2.2022.
  39. ↑ Chunker Salon kaupunki. Viitattu 24.2.2008. (vanhentunut linkki)
  40. ↑ Kaupunginjohtaja: Salosta voisi löytyä töitä Microsoftilta lähteville taloussanomat.fi. Viitattu 18.8.2016.
  41. ↑ Hämmästys leviää maailmalla: Suomen ja Ruotsin välille 500 km pitkä liikenneputki? uusisuomi.fi. Viitattu 11.8.2016.
  42. ↑ Ystävyyskaupungit Salo.fi
  43. ↑ Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009.
  44. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 31.12.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.7.2018.
  45. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  46. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  47. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  48. ↑ Salon Seudun Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.2.2012.
  49. ↑ Salon helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  50. ↑ Salon Vapaaseurakunta Salon Vapaaseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  51. ↑ Salon Adventtiseurakunta Salon Adventtiseurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  52. ↑ Salon Henótês-seurakunta Henótês-seurakunta. Viitattu 23.2.2012.
  53. ↑ Salon Raamattu Puhuu -srk Salon Raamattu Puhuu -srk. Viitattu 23.2.2012.
  54. ↑ Turun ortodoksisen seurakunnan pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.2.2012.
  55. ↑ Salon Islamilainen Yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.2.2012.
  56. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  57. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 17–19. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  58. ↑ "Oulu, Siilinjärvi ja Sotkamo kokoluokkiensa imagoykkösiä". Taloustutkimus. (luettu 12.6.2007)
  59. ↑ Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU salo.fi. Viitattu 6.1.2010.
  60. ↑ a b c Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 116, 168–. Minerva Kustannus, 2022. ISBN 978-952-375-312-9
  61. ↑ Tuomas Reinikainen: Vuosikymmen ilman Piivolleyta – lihavia aikoja seurasivat talousvaikeudet, jotka johtivat konkurssiin kymmenen vuotta sitten SSS.fi. 24.4.2021. Viitattu 3.3.2024.
  62. ↑ LP Viesti 10 vuotta LP Viesti. Viitattu 3.3.2024.
  63. ↑ Tulospalvelu tulospalvelu.palloliitto.fi. Viitattu 3.3.2024.
  64. ↑ Hasse Robertson: Salon Vilpas on koripallon Suomen mestari vuosimallia 2021! Salon Vilpas. 28.4.2021. Viitattu 3.3.2024.
  65. ↑ a b c d e f g Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Salo.
Salon kaupunginosat, kylät ja taajamat
Salon kaupunginosat

Aarnionperä • Alhaisi • Anisi • Anjala • Armfelt • Enola • Hermanni • Horn • Isokylä • Kaukvuori • Kauniainen • Kärkkä • Lukkarinmäki • Meriniitty • Metsäjaanu • Moisio • Mököinen • Ollikkala • Pahkavuori • Pajula • Palometsä • Paukkula • Rappula • Rauvola • Sirkkula • Tupuri • Viitanlaakso • Viitannummi • Vuohensaari • Ylhäisi

Angelniemen kylät

Ahtmaa (Kaksunge) • Angela • Asila • Esselpää • Angelniemen Isokylä • Kanamäki • Karviainen • Kokkila • Angelniemen Lehtiniitty • Angelniemen Marttila • Meri-Seppälä • Myllyperä • Paatelmaa (Båtsholm) • Peksala • Päärnäspää • Pöylä (Böylä) • Sapalahti (Kallmusnäs) • Tammenpää • Toppjoki • Angelniemen Torkkila • Tuiskula • Valttila

Halikon kylät

Halikon Ahtiala • Ali-Häävälä • Ammakko • Antola • Hajala • Hevonpää • Hirvikallio • Hulvela • Hyyperä • Halikon Häntälä • Ikelä • Immala • Jaakola • Joensuu • Juva • Kalkkila • Kaninkola • Kannisto • Kankare • Karvala • Kavantola • Ketola • Kierla • Kihinen • Kinnarpyöli • Halikon Kirjola • Konkola • Korvenpää • Kultola • Vaskion Kuttila • Kuumala • Kytö • Kärävuori • Vartsalan Laiterla • Laitola • Latala • Lempilä • Vaskion Lempilä • Lokkila • Halikon Meisala • Melkola • Metsäkonkola • Halikon Montola • Mustamäki • Mustisi • Märy • Mätikkö • Naapala • Nikkilä • Noukkila • Nurkkilanpyöli • Nummi • Paavola • Pailinna • Paimoinen • Pajula • Halikon Pappila • Perälä • Pihkavuori • Piintilä • Pitkäoja • Puotila • Putola • Riikola • Rikala • Vaskion Ruotsala • Ruska • Ruuhikoski • Saarimäki • Saha • Sauvonkylä • Seppälä • Suppala • Talola • Tavola • Toijala • Toivila • Tunila • Turila • Vartsala • Viikerlä • Viala • Halikon Villikkala • Viurila • Voitilanpyöli • Vuorentaka • Vässilä • Yli-Häävälä • Yttelä • Yöntilä

Kiikalan kylät

Hitola • Hirvelä • Johannislund • Kesälä • Kiikalan kylä • Komisuo • Kruusila • Kärkelä • Lasikylä • Kiikalan Pappila • Peltola • Pirilä • Rasvala • Rekijoki • Revä • Kiikalan Saari • Satakoski • Silva • Säräjärvi • Vanhakylä • Yltäkylä

Kiskon kylät

Aijala • Antskog • Bergvik • Haapaniemi • Hongisto • Honkapyöli • Jyly • Kiskon Kajala • Kaukuri • Kavasto • Kiskon kirkonkylä • Kiskon Kurkela • Lappinen • Leilä • Liponböle • Liuhto • Kiskon Marttila • Metsola • Orijärvi • Sammalo • Sillanpää • Sorttila • Svartelanböle • Tieksmäki • Toija • Viiari • Kiskon Vilikkala • Ylötkylä

Kuusjoen kylät

Hämäläinen • Impola • Kanunki • Kurkela • Kuusjoen Kuttila • Kuusjoenperä • Pappilankylä • Raatala • Tiskarla

Muurlan kylät

Hakola • Harjula • Ilola • Järvi • Kaivonpyöli • Kaukelmaa • Muurlan Kaukola • Kistola • Muurlan Koski • Muurlan kylä • Pullola • Pyöli • Ranta • Muurlan Ruotsala • Suoloppi • Vähä-Pullola • Äijälä

Perniön kylät

Aaljoki • Aimontappo • Aitolahti • Alaspää • Alimälkilä • Perniön Anjala • Perniön Arpalahti • Asteljoki • Eikkula • Ervasto • Ervelä • Foula • Germundsvidja • Haarla • Haaroinen • Heikkilä • Hinkkala • Hirvilahti • Huhti • Perniön Hämeenkylä • Isokuusto • Iso-Pakapyöli • Järvenkylä • Kakola • Kaukonpyöli • Kestrikki • Kieronperä • Kirakka • Kirjakkala • Kivelä • Knaapila • Koivisto • Kokkila • Kollarla • Kontola • Korttila • Perniön Koski • Kovamäki • Krootila • Kuhminen • Kumionpää • Kuusto • Kyynämäki • Kyynärä • Perniön Laiterla • Lanviikki • Lappi • Lapparla • Lassinpyöli • Latokartano • Laukka • Perniön Lehtiniittu • Leipyöli • Lemunkartano • Liiri • Lintilä • Lupaja • Makarla • Merihuhti • Metsäkylä • Metsänoja • Mussaari • Mutainen • Mäkisauru • Mälkilä • Nokoinen • Nurkkila • Osala • Paarskylä • Perniön Pappila • Penttilä • Pettälä • Pohjankartano • Pohjankylä • Preitti • Provani • Puontila • Puopyöli • Pyhäjoki • Päärinen • Perniön Saari • Skoila • Sormijärvi • Soukka • Strömma • Suksenpyöli • Suomenkylä • Suomenniitty • Sydänsauru • Talonpojanteijo • Teijo • Tilkkala • Perniön Torkkila • Tuohittu • Verkangas • Vihiniemi • Viipurinkartano • Vähä-Pakapyöli • Vähäkuusto • Vähälappi • Vähäpyöli • Väärlä • Yliskylä • Ylönkylä • Öyrilä

Perttelin kylät

Haali • Hähkänä • Inkere • Isohiisi • Kaivola • Perttelin Kajala • Perttelin Kaukola • Nokkahiisi • Patala • Pitkäkoski • Pöytiö • Romsila • Tattula • Toramäki • Valkjärvi • Vihmalo • Vinttilä • Vähähiisi

Suomusjärven kylät

Suomusjärven Ahtiala • Suomusjärven Arpalahti • Hintsala • Suomusjärven Häntälä • Härmälänböle • Kettula • Kitula • Koorla • Lahnajärvi • Laidike • Laperla • Lemula • Leppäkorpi • Rautsuo • Salittu • Salmi • Suomusjärven kylä • Taipale • Vareksenböle

Särkisalon kylät

Aisböle • Bastböle • Falkki (Falkberg) • Finnari (Finnarv) • Förby • Kraila (Gråböle) • Hakkala • Heikberg • Hästö • Kaukassalo (Kolsjö) • Kiviniemi (Stensnäs) • Kota • Särkisalon Montola (Mondola) • Muuri (Murom) • Niksaari (Niksor) • Norrby • Pensalo (Pensala) • Pettu • Seppälänmäki (Smedsby) • Siksalo (Siksala) • Suutarkylä • Särkisalon kirkonkylä (Finby kyrkoby) • Söderby • Taamarla (Domarby) • Tessvärr • Verkkoranta (Verkstrand)

Uskelan kylät

Aninen • Uskelan Anjala • Breidilä • Hakastaro • Hankala • Haukkala • Uskelan Hämeenkylä • Hämmäinen • Uskelan Isokylä • Karjaskylä • Kaukvuori • Kavila • Uskelan Kirjola • Kokkola • Kurjenpahna • Kärkkä • Loppi • Metsäjaanu • Moisio • Mäenala • Mököinen • Närvelä • Pahkavuori • Uskelan Pappila • Pappinen • Pettilä • Pukkilan kartano • Rauvola • Salon kylä • Tottola • Ulli • Veitakkala • Villilä

Taajamat

Hähkänä • Inkere • Kaivola • Kiikalan kirkonkylä • Kitula • Kuusjoen kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Märynummi • Perniön asemanseutu • Perniön kirkonkylä • Salon keskustaajama • Teijo • Toija • Vartsala • Vaskio

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)
1. Helsinki 683 669 7. Jyväskylä 149 263 13. Lappeenranta 73 481 19. Porvoo 51 698 25. Lohja 45 670
2. Espoo 319 811 8. Kuopio 125 597 14. Vaasa 70 382 20. Salo 50 890 26. Nurmijärvi 44 991
3. Tampere 260 051 9. Lahti 121 447 15. Hämeenlinna 68 421 21. Kotka 50 336 27. Tuusula 42 112
4. Vantaa 251 070 10. Pori 83 375 16. Seinäjoki 66 556 22. Kokkola 48 372 28. Kirkkonummi 41 610
5. Oulu 216 174 11. Kouvola 78 514 17. Rovaniemi 65 673 23. Hyvinkää 47 041 29. Rauma 38 957
6. Turku 205 949 12. Joensuu 78 764 18. Mikkeli 51 960 24. Järvenpää 46 795 30. Kerava 38 444
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Salo&oldid=22707617”